Korona näkyi sairaanhoitopiirien vuosikatsauksessa: erikoissairaanhoidon kysyntä laski, toimintatuotot kasvoivat

Vuosi 2020 oli sairaanhoitopiireille poikkeuksellinen koronan vuoksi. Erikoissairaanhoidon kysyntä laski selvästi. Myös tehtyjen leikkausten ja hoitojaksojen määrä väheni. 

Kuntaliiton tuore sairaanhoitopiirien vuosikatsaus osoittaa, että koronan vaikutukset näkyvät monin tavoin sairaanhoitopiirien vuoden 2020 talouden ja suoritteiden toteumatiedoissa.

Suomen sairaanhoitopiirit saivat viime vuonna peräti 7,2 prosenttia vähemmän lähetteitä kuin vuotta aiemmin. Hoitojaksoja sairaaloissa kertyi 8,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Sairaanhoidon päivystyskäyntien määrä väheni ainoastaan 0,3 prosenttia.

Vaikka sairaaloiden ensikäyntien määrä väheni 8,5 prosenttia, käyntien kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. 

Käytännössä muutokset olivat vielä suurempia, kuin tilastot näyttävät. Monet sairaanhoitopiirit kertoivat, että koronanäytteenotto nosti hoidettujen potilaiden tilastollista määrää. Joissain sairaanhoitopiireissä koronatestejä kirjattiin erikoissairaanhoidon päivystyskäynneiksi. 

Kiirettömän hoidon alasajo

Koronan vaikutus oli raju etenkin keväällä 2020. Sairaanhoitopiirit varautuivat epidemiaan siirtämällä kiireettömiä hoitoja myöhemmäksi. 

Esimerkiksi kiireetön leikkaustoiminta ajettiin lähes täysin alas ja leikkaushoitajia koulutettiin teho-osastolle koronatehtäviin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2020 sairaaloissa tehtiin 7,6 prosenttia vähemmän leikkaustoimenpiteitä kuin vuotta aiemmin. Päivystysleikkausten osuus oli kaikista leikkauksista noin neljännes.

Keväällä korona vaikutti myös ihmisten käyttäytymiseen. Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että “päivystyskäyntien määrä romahti, kun ihmiset eivät uskaltaneet tulla päivystykseen”.

Joulukuussa 2020 pisimmät yksittäiset hoitojonot oli kaihi- ja tekonivelleikkauksiin. Tekonivelleikkauksia tehtiin viime vuonna 4,8 prosenttia ja kaihileikkauksia 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

– Sairaanhoitopiirien kommenteista kuitenkin ilmeni, että keväällä alas ajettu toiminta oli saatu käynnistettyä uudelleen syksyllä, kun pandemia hieman hellitti, sanoo tietopalvelusuunnittelija Mari Sjöholm Kuntaliiton sotepalveluyksiköstä.

Toimintatuotot kasvoivat valtion tuen ansiosta

Sairaanhoitopiirien toimintakulut kasvoivat vuonna 2020 yhteensä 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Kustannusten kasvuun vaikutti etenkin koronapandemiaan varautuminen. Kustannusten kasvu oli kuitenkin edellisiin vuosiin nähden maltillista.

– Kustannuksissa yllätti se, että toimintakulujen kasvu jäi pienemmäksi kuin esimerkiksi vuosina 2019 ja 2018,  Mari Sjöholm sanoo.

Sairaanhoitopiirien maksutuotot vähenivät yli kymmenen prosenttia, kun kysyntä supistui ja kiireettömiä hoitoja siirrettiin. Jäsenkunnilta tulevat maksutuotot kuitenkin kasvoivat reilulla kahdella prosentilla.

Supistuneista maksutuotoista huolimatta sairaanhoitopiirien lopulliset toimintatuotot kasvoivat 3,6 prosenttia edellisvuodesta. 

Syynä oli pandemiasta johtuva valtion avustus. Valtio myönsi sairaanhoitopiireille yhteensä 600 miljoonaa euroa poikkeusoloista aiheutuneiden kustannusten kompensaatioon.

– Ilman tukea toimintatuotot olisivat vastaavasti jäänee noin 3,6 prosenttia edellisvuotta pienemmiksi.

Sjöholm muistuttaa, että edessä on vielä vaikeita aikoja. Valtion tuki oli kertaluontoinen, mutta sairaanhoitopiirit elävät koronan vuoksi yhä poikkeustilanteessa. Samalla hoitojonoissa oli vuoden 2020 lopussa lähes 8 000 yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottanutta ihmistä. 

– Kun hoitoja ajettiin alas, eikä osa ihmisistä hakeutunut ajoissa hoitoon, on myös todennäköistä, että hoidettavat ovat nyt paljon huonommassa kunnossa kuin viime vuonna. 

Korona toi talousnäkymiin epävarmuutta

Lopulta tilinpäätökset olivat alijäämäisiä kahdeksassa sairaanhoitopiirissä. Alijäämää kertyi kaikkiaan 70 miljoonaa euroa. 

Monet sairaanhoitopiirit korostavat kommenteissaan koronan aiheuttamaa epävarmuutta talousnäkymille. Talousarvioita on vaikea tehdä, kun pandemiatilanne elää jatkuvasti. 

Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiiri korotti kesäkuussa 2020 palveluhintojaan kymmenellä prosentilla, koska keväällä tilikauden tulos oli painunut alijäämäiseksi.  Hinnankorotuksilla kerättiin jäsenkunnilta  noin kahdeksan miljoonaa euro ylimääräistä tuloa kesä-syyskuun aikana.

Korotus kuitenkin peruttiin syyskuun lopussa, kun taloustilanne oli saatu vakautettua ja lopulta sairaanhoitopiirin tulos muodostuikin ylijäämäiseksi.

Kustannusten arviointi koettiin hankalaksi myös muissa sairaanhoitopiireissä.

– Kaiken kaikkiaan koronapandemia on aiheuttanut taloushallinnolle haasteita muun muassa menojen ja tulojen ennakoinnin osalta, koska epidemiatilanteet saattavat muuttua todella nopeasti ja niiden taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittävän suuruisia, toteaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Miia Kiviluoto 

Kokemukset valtion tuen riittävyydestä vaihtelivat myös sairaanhoitopiireittäin. Esimerkiksi Pirkanmaalla arvioitiin, että sairaanhoitopiirin saama korvaus riitti kattamaan ainoastaan noin kaksi kolmasosaa koronan aiheuttamista menetyksistä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus puolestaan arvioi, että sen saama korvaus oli merkittävästi pienempi kuin muiden sairaanhoitopiirien saama avustus keskimäärin. Husin mukaan korona aiheutti sairaanhoitopiirille yhteensä 187 miljoonan euron kustannukset maalis-lokakuussa 2020. Husin saama avustus taas oli 89,1 miljoonaa euroa, eli 48 prosenttia sairaanhoitopiirin hakemasta kustannuksesta.