Kuva: Ville Miettinen

Nuorille aikuisille yhdeltä luukulta mm. sote-, koulutus- ja työllisuuspalveluja tarjoavissa Ohjaamoissa on havaittu nuorten psykososiaalisen tuen tarpeen valtavuus koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana.

Ohjaamojen sosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden haasteeseen on pyritty vastamaan psykososiaalista tukea kehittävässä Onni-hankkeessa.

Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja poistaa koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen esteitä.

Tukea saa esimerkiksi mielen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, itsenäistymiseen ja arjen hallintaan. Hankkeen perusajatuksena on levittää työotetta, joka perustuu nuorten omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin.

– Uskomme, että jo matalan kynnyksen tukitoimilla voidaan saada paljon aikaiseksi ja auttaa nuoria aikuisia eteenpäin kohti koulutusta ja työtä. Viimeisen vuoden aikana on tullut selväksi, kuinka valtava tarve on tälle tukimuodolle yhteistyössä kaiken muun Ohjaamo-tarjonnan kanssa, projektipäällikkö Hanna-Kaisa Kostet sanoo tiedotteessa.

Kostet uskoo, että nuorten psykososiaalisen tuen tarve tulee kasvamaan koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi.

Etäyhteydellä osallisuutta

Ohjaamoissa kyettiin kuitenkin reagoimaan poikkeusoloihin, koska etävalmennuksen ja verkkotoiminnan pilotointi  chatin avulla oli aloitettu ennen maaliskuuta 2020, jolloin kriisi puhkesi, sanoo Lappeenrannan Ohjaamon kehittämiskoordinaattori Hanna Suikkanen.

Onni-hankkeeseen kuuluvat yksilövalmennuksen lisäksi erilaiset ryhmät. Valtakunnalliseen avoimeen ryhmään voi osallistua anonyyminä, mikä madaltaa osallistumisen kynnystä. Ryhmiin ohjaudutaan niin sosiaalisen median kautta kuin ammattilaisen ohjaamana.

Korona estää kasvokkaisia kohtaamisia, mikä herättää huolta palveluista katoavista nuorista. Hanna Suikkanen muistuttaa, että intensiivinen osallisuuden kokemus voi syntyä myös etäyhteydellä.

– Eräs nuori kertoi palautteessaan, kuinka hän ryhmässä koki, että vihdoinkin ”olin olemassa ja oikeasti osa jotakin”. Tärkeäksi osallisuuden kokemukseksi on nuorille tullut myös se, että ryhmän vetäjät ottavat yhteyttä, jos ryhmästä jäädään pois ilmoittamatta. Tästäkin on tullut hyvää palautetta, Suikkanen sanoo.

Rahoituspäätöstä odotetaan

Ohjaamot saivat nuorten psykososiaalisen tuen toimintamallin rakentamiseen hallituksen erillisrahoitusta alun perin vuosiksi 2018–2019. Psykososiaalinen tuki on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Ohjaamojen toimintaa, ja tänä vuonna siihen odotetaan pysyvää rahoituspäätöstä.

Paraikaa on menossa valtakunnallinen Ohjaamoviikko, jonka kunniaksi myönnettävän Ohjaamo-palkinnon sai juuri Onni-hanke. Kohtaamo-koordinaatiohankkeen jakama Ohjaamo-palkinto annetaan henkilölle tai yhteisölle, joka on vuoden aikana merkittävällä tavalla edistänyt Ohjaamo-toimintaa.

-Tämä palkinto on mahtava tunnustus kaikille onnilaisille. Painoimme viime vuoden todella kovasti töitä. Palvelujemme lisääminen ja kehittäminen jatkuu, koska sittemmin on Onnissa aloittanut myös uusia työntekijöitä, Hanna-Kaisa Kostet sanoo.

Lue myös:

Koronalla syvälliset sosiaaliset vaikutukset nuorten elämään – vaarana polarisaation syveneminen

Lisää Ohjaamoista:

Kuntalehden podcast pohtii koronakriisin vaikutusta Ohjaamojen asiakkaiden elämään

Nuorisotyön verkosto pelkää, että kunnat unohtavat Ohjaamot työllisyyskokeiluissa

Jopa kymmenien miljoonien hyöty – Ohjaamojen yhden luukun toiminnasta hyviä kokemuksia, mutta kokonaisuus vaatii yhtenäistämistä

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Koronan suurimmat kielteiset vaikutukset kohdistuvat eniten vanhoihin, sairaisiin ihmisiin ja kuolleisuus on siellä suurinta. Tämä ryhmä on osin eristetty normaalista elämäntavasta, sukulaisten, ystävien ja tuttujen kohtaamisesta. Ihmetyttää, että nyt
    tuutin täydeltä viikottain tuodaan “pelkästään ” tietty väestönosa julkisuuteen josta erityisesti ollaan huolissaan lapset ja nuoret. Tämä liiallinen päivittäinen uutisointi ei mielestäni ole oikea tapa. Pelkkä korona ei ole aiheuttanut nuorten pahoinvointia, syyt ovat syvemmällä ja näiden syiden oikanlaiseen puuttumiseen oikea aikaisesti perhettä tukien tulisi luoda uudenlainen malli. Avoin tiedonsaanti eri organisaatioiden välillä ei nyt kaikilta osin toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
    Hyvä vanhuus suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu pelottavan, sillä tiedetään että yhteiskunnan tulisi hoiva-asioihin panostaa lisää hoitohenkilöstöä ja sen myötä lisää rahoitusta. Olemme hyvää vauhtia romuttamassa hyvää pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja siitä tulisi meidän kaikkien olla huolissaan.

  2. Koronauhkien vakavuus tulisi nyt tajuta maan hallituksessa ja siirtää kuntavaalit huhtikuulta perinteiselle paikalleen syksyyn.
    Mitkään ns. “turvatoimet” vaaliprosessissa eivät ole vakuuttavia äänestäjien kannalta ja äänetysprosentti romahtaisi alle puoleen äänioikeutetuista ja tämä olisi myös kohtalokas demokratiavaje koko nelivuotiskaudelle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*