Kuka tarvitsee enää Vimanaa? – Valtion yhtiöiltä puuttuvat suunnitellut omistajat ja asiakkaat
Uusien maakuntaorganisaatioiden omistamiksi kaavailtujen yhtiöiden, kuten SoteDigi Oy:n ja Vimanan, kohtaloon lienee tulossa lisävaloa tällä viikolla, kun maakunta- ja sote-uudistusta valmistelleet ministeriöt kertovat suuntaviivojaan valmisteluorganisaatioille.
Yhtiöt perustettiin, niihin palkattiin työntekijöitä ja niitä pääomitettiin jo ennen kuin niiden toiminnasta säätävä laki ehti eduskuntaan. Vielä tammikuussa valtio päätti Vimanan 30 miljoonan euron lisäpääomituksesta. ”Valtio luovuttaa Vimanalle Solidium Oy:n salkussa olevia osakkeita oman pääoman ehtoisesti yhteensä enintään 30 miljoonan euron arvosta. Aluksi luovutetaan Kemira Oyj:n osakkeita noin 15 miljoonan euron arvosta. Loppuosa varaudutaan siirtämään yhtiöön sen liiketoiminnan rahoitustarpeiden niin vaatiessa”, valtioneuvosto tiedotti 31. tammikuuta.
Tarkoitus oli, että alkuvaiheessa täysin valtio-omisteiset yhtiöt siirtyisivät maakuntien omistukseen 90-prosenttisesti, ja valtiolle jäisi 10 prosentin omistus.
Vimanalle kaavailtuna tehtävänä oli tuottaa maakunnille yhteiset ict-alan asiantuntija- ja kehityspalvelut sekä hankkia markkinoilta ja yhteistyökumppaneilta tarvittavia ratkaisuja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nyt yhtiöiden omistajia ei olekaan syntymässä, eikä siis myöskään asiakkaita, ainakaan yhtiöiden alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.
Varsinais-Suomen näkökulmasta ja Espoon kaupungin näkökulmasta ei yhtiöille ole tässä uudessa tilanteessa tarvetta, sanoo Espoon kaupungin ICT-johtaja Matti Franck, joka toimii virkavapaalla Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen valmistelussa tietohallintojohtajana.
Franck kuuluu mm. Vimanan asiakasneuvottelukuntaan ja on toiminut kansallisissa ICT-kehityshankkeissa asiantuntijana vuosikaudet.
– Tilanne on edelleen sellainen, ettei ole mitään organisaatioita, jolla olisi liiketoimintasuhde valtion omistamiin yhtiöihin. Tällä hetkellä ei myöskään ole tarvetta uudelle rakenteelle eikä uusille yhtiöille, Franck sanoo.
Palvelukeskukset odottavat omistajaohjauksen ohjeita jatkosta. Näiden valmistelu käynnistynyt muun ohjeistuksen ohella. Esim. @MKtilakeskus ja @VimanaOy jo viestineet tilanteesta.
— Ville-Veikko Ahonen (@VilleVeikkoAhon) March 8, 2019
Kevan varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen pohtivat palvelukeskusten kohtaloa Twitterissä sote-uudistuksen pysähdyttyä.
”Hyvä kysymys, tarvitaanko Vimanaa”
Myös Pohjois-Karjalan maakuntauudistuksen ict-asiantuntijan Juuso Ojasalon mukaan on hyvä kysymys, onko Vimanalle enää tarvetta.
– Jos katsotaan mitä Vimana on konkreettisesti esimerkiksi valtiolta siirtyvien tehtävien osalta valmistellut ja tehnyt, niin hyvin vähän on asioita joita se voisi enää jatkaa. Ja eihän sillä ole asiakkaitakaan, kun ei tule maakuntia. Pitäisi ensin määrittää, kenelle se voi tuottaa palveluja ja mitä ne palvelut ovat.
– Tällä hetkellä valtio omistaa sen. Sillä ei ole minkäänlaista lakiin perustuvaa sananvaltaa sairaanhoitopiireihin, kuntayhtymiin tai kuntiin.
– Toki on paljon mitä pitäisi kansallisella tasolla tehdä, esimerkiksi tiedolla johtamiseen liittyen ja sote-puolella on paljon yhteistä kehittämistä, mutta onko se Vimana vai SoteDigi joka hoitaa vai joku muu, esimerkiksi kuten nykyään sairaanhoitopiirit yhteistyössä, Ojasalo pohtii.
Vimanan Toivonen: Syy yhtiön perustamiselle on olemassa
Vimanan toimitusjohtaja Kalle Toivonen sanoo, että uudistuksen pysähtymisestä huolimatta syy yhtiön perustamiselle on olemassa, mutta keino, jolla palveluja tuodaan alueiden käytettäväksi, puuttuu.
– Nyt ei ole elementtiä eli maakuntia, joiden kautta palveluja tuodaan esille, ja on hyvä kysymys, että miten tästä mennään eteenpäin.
Vimanassa käydään läpi hankkeita ja katsotaan, onko jatkamiselle mitään pohjaa.
Valtiovarainministeriö miettii toimintaohjetta, voiko yhtiö tehdä jotain, kun on uusi eduskunta ja hallitus ja sote-uudistus jatkuu, päästäänkö nopeammin liikkeelle.
– Nyt odotellaan toimintaohjetta.
Osapuolet käyvät keskusteluja jatkosta torstaina.
Kalle Toivosen mukaan yhtiön kautta toimiminen on järkevää Suomen kokoisessa maassa.
– Mikäli jokainen alue ja kuntayhtymä ja sairaanhoitopiiri tekee omista lähtökohdistaan, minusta rahan voisi käyttää paremmin ja isot investoinnit voisi tehdä yhdessä.
– Kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty myös paljon hyvää. Mutta kenttä on hajanainen.
Vaikka kuntien ja kuntayhtymien palaute perustettavista palvelukeskuksista oli tyrmäävä, viimeisen vuoden aikaan Toivosen mukaan osa maakuntien valmisteluorganisaatioista on ollut ”ihan satasella mukana” Vimanassa.
– Joku sanoi maakunnassa että jos ei Vimanaa olisi, se pitäisi keksiä. Moni oli täysillä mukana, vaikka ei toki kaikki 18 maakuntaa kaikissa asioissa. Uudistus on iso muutosprojekti ja muutokseen kuuluu aina vähän muutosvastarintaakin, että kyseenalaistetaan, tehdäänkö kaikki oikein.
”Liian radikaali yritys purkaa tilkkutäkki”
Myös Juuso Ojasalon mukaan on asioita myös järkevä ohjata kansallisesti, ettei tule ict-kenttä muodostu vielä hajanaisemmaksi kuin mitä se tällä hetkellä jo on.
– Mutta se malli jolla tätä tilkkutäkkiä yritettiin purkaa, oli mallina liian radikaali. Olisi pitänyt ainakin viestiä, että tehdään pitemmällä aikavälillä eikä viidessä-seitsemässä vuodessa, kun asian purkaminen kuitenkin vie pitempään. Sen takia sitä varmaan karsastettiin ja koettiin, että tulevia maakuntia ohjattaisiin liikaa ylhäältä käsin. Siihen maakunnissa ei olla totuttu ja siihen muutokseen ei ollut mitään valmiuksia, koska maakunnissa on erilainen valmiusaste ja erilaiset erityispiirteet. Osalla on oma koko maakunnan kattava ict-inhouse-toimija, osalla niitä on useita, ja osalla tuotetaan palvelut itse.
Hallituksen suunnittelemat valtakunnalliset palvelukeskukset käyttövelvoitteineen herättivät kuntakentällä suurta vastustusta. Kahden palvelukeskuksen perustaminen ehdittiin matkan varrella peruuttaaakin. Vielä vuosi sitten maakunnissa herätti ihmetystä epätietoisuus siitä, miten ict-valmistelua pitäisi tehdä, kun ei Vimanan tarjoamista palveluista ollut selvyyttä.
Ojasalo kehuu kuitenkin Vimanaa yrityksestä viedä asioita eteenpäin tiukan ohjauksen ja maakuntien välissä.
– Ainakin itse näin, että Vimana toimi rakentavasti. Jäi mielikuva että Vimana olisi halunnutkin toimia enemmänkin maakuntien edun mukaisesti.
– Toisaalta vaikka Vimana pyrki kuuntelemaan maakuntia, olisi pitänyt saada myös vietyä läpikin maakuntien tahtoa.
Soten toiminta voidaan ja pitää varmistaa
Matti Franckin mukaan nyt tärkeää on varmistaa soten toiminta.
– Kaikkein tärkeintä sote-tulevaisuuden kannalta, jos ict:tä ajatellaan, ovat isot asiakas ja potilastietojärjestelmien meneillään olevat kehityshankkeet, Uudellamaalla Apotin tekeminen ja saaminen tuotantoon ja muualla maassa UNAn ympärillä tehtävät lähes valtakunnalliset alkamassa olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmä hankinnat ja kehityshankkeet.
– Varsinais-Suomessa on tehty linjaus, että sairaanhoitopiiri ja kunnat lähtevät valmisteluun KAARI-hankkeessa.
– Näillä isoilla hankkeilla varmistetaan soten toimivuus tulevaisuudessa. Niissä SoteDigillä ja Vimanalla ei ole roolia, Franck sanoo.
Franck kuitenkin korostaa, että maku-valmistelua varten perustetuissa yhtiöissä on paljon rautaista alan osaamista.
– Yhtiöiden hyöty on, että osaaminen on varmasti lisääntynyt, kun asioita on pohdittu Vimanan ja Sotedigin toimesta. Tämä osaaminen kannattaa hyödyntää.
Vaikka yhtiöt purettaisiin, tarvitaan myös ministeriöiden kanssa tehtävää ohjausta, Franck sanoo.
– Kokonaisarkkitehtuurin ja standardien määrittelyt valtakunnallisesti niin, että järjestelmien ja prosessien ja organisaatioiden yhteentoiminta pystytään varmistamaan ilman, että rakennetaan siiloja ja keskenään yhteentoimimattomia järjestelmiä.
Vimana yrittää selvittää, onko mahdollista tarjota palveluita sairaanhoitopiireille.
Toimitusjohtaja Kalle Toivosen mukaan Vimanassa punnitaan rauhassa ei vaihtoehtoja. Toivonen on huomannut, kuinka maakuntien valmisteluorganisaatioissa toiminta on hiljentynyt.
– Pyrimme nyt dokumentoimaan kaikkea mitä olemme tehneet, Toivonen kuvaa Vimanan tämänhetkistä toimintaa.
Yhtiöille toimiohje tulossa yhtiökokouksiin. Välitilinpäätös heilläkin edessä. Uutta #sote #itsehallinto rakennetta kohti edetessä uusi hallitus linjaa kaikkien jatkot.
— Päivi Nerg (@PaiviNerg) March 12, 2019
Myös Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen ja sote-maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg pohtivat palvelukeskusten asemaa Twitterissä.
Aiemmin aiheesta:
Kuntaliiton Vainio: Sote-tietojärjestelmien yhtenäistäminen voi jatkua – mikäli tahtotila löytyy
Reina: Vimana-selvitys oli tarpeellinen laiskanläksy
Kunnat jyrkästi valtakunnallisia palvelukeskuksia vastaan – VM lupaa huomioida lausunnot
Silmiin pistävää on havaita, kuinka tarpeettomaksi osoittautuneet yrittävät tehdä itseään tarpeelliseksi. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.