Maakunnille ict-ratkaisuja suunnitellussa uudessa hallintorakenteessa tarjoavan palvelukeskus Vimana Oy:n palvelutarjonta on vielä sen verran epäselvä, että maakunnissa ict-valmistelua joudutaan tekemään epätietoisena siitä, miten kehitystoimenpiteille käy tulevaisuudessa.

Kun kunnat vuoden 2016 lopulla antoivat lausuntoja suunnitelluista palvelukeskuksista, palaute oli tyrmäävä. Ict-palvelukeskukseen lausuntopalautteella oli ainakin se vaikutus, että olemassa olevia toimivia ratkaisuja on sittenkin mahdollisuus hyödyntää ainakin muutosvaiheessa.

Silti maakunnissa koetaan edelleen on epäselvänä, mikä on Vimana Oy:n täsmällinen rooli, ja mitä palveluja ja millä aikataululla se maakunnille tulee tarjoamaan.

– Valmistelulle tuottaa vaikeuksia, että emme tiedä miten joidenkin asioiden kanssa edetään. Kansallisesti yhteisten palvelujen toteutuksen marssijärjestyksestä tai aikatauluista ei ole selvyyttä, sanoo Pohjois-Savon sote-uudistuksen ict ja digi -vastuuvalmistelija Mika Ålander.

– Pitäisi suunnitella tuotantoon tähtäävää ict-käyttöympäristöä ja tuotantovälineitä, mutta emme tiedä kaikilta osin, mitä voimme valmistella. Ja jos emme valmistele, voi olla edessä tilanne että tarvittavia ratkaisuja ei olekaan käytössä tai ne eivät sovellu käyttöympäristöön joka on rakentumassa.

Maakuntakohtaiset suunnitelmat

Myös Pirkanmaan maakuntauudistuksen ict-projektipäällikkö Rami Nurmi pitää palvelutarjontaa vielä epäselvänä.

– Osaltaan asiaan vaikuttaa se, että Pirkanmaan ja Vimanan asiakasneuvottelua ei ole vielä käyty. Se käydään maaliskuun alussa. Tämän hetken käsitys tulee esiselvitysprojektien tuotoksista ja niiden tulos on varsin kevyt, Nurmi sanoo.

Vimana Oy perustettiin viime kesänä, ja toimitusjohtajan yhtiö sai tammikuussa. Lähiviikkoina ja -kuukausina on tarkoitus laatia maakuntakohtaiset suunnitelmat, joissa kartoitetaan maakuntien erityispiirteet ja olemassa olevat tuotantorakenteet.

Toimitusjohtaja Kalle Toivosen mukaan Vimanan palvelutarjonta 2018–2019 keskittyy hankkeisiin, jotka ovat välttämättömiä maakuntauudistuksen onnistumiselle ja maakuntien toiminnan käynnistymiselle aikataulun mukaisesti.

– Vimanan hankesalkun ensimmäinen versio on maakuntien tiedossa. Hankesalkkua täydennetään sitä mukaan, kun uusia tarpeita ilmaantuu ja ne hyväksytään osaksi Vimanan tehtäväkenttää. Ensimmäisen palvelut, kuten Office 365 -ympäristö, on jo maakuntien käytössä, Toivonen kertoo sähköpostilla lähettämässään kommentissa.

Aikataulussa iso haaste

Mika Ålander pitää suurena ongelmana sitä, että valmistelun rahoitusehtojen vuoksi maakunnassa ei saa valmistella missään muodossa ratkaisuja, joka voisi mennä päällekkäin Vimanan palveluaihioiden kanssa.

Kun Vimanan palvelutarjonnasta ei kuitenkaan ole täyttä selkoa ja erittäin haastavan aikataulun vuoksi jonkinlaista valmistelua on kuitenkin jo tehtävä joka tapauksessa, on vaara että tarvittavia ratkaisuja ei synnykään, jos maakunta ei uskalla aloittaa valmistelua rahoitusehtojen vuoksi ja Vimana ei kykenekään hoitamaan asiaa tai sen ratkaisu ei sovi maakunnan muihin ratkaisuihin.

– Valmistelun ammattilaiset tietävät, mitkä ovat ratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen aikajanat – tämä on todella ristiriitainen tilanne.

Mahdollisesti tulevia palveluja on hyvin vaikea odottaa myös Pirkanmaalla, sanoo Rami Nurmi.

– H-hetkeen on vain noin 450 työpäivää ja palvelukartan pitäisi olla valmiina nyt, Nurmi sanoo.

Toivanen kertoo Vimanan panostavan vahvasti viestintään, ”jotta kaikille on selvää, mitä Vimana on sitoutunut toimittamaan ja millä aikataululla”.

– Vimanalla on muun muassa käynnissä maakuntakierros, jossa näitä asioita keskustellaan maakuntien vastuuhenkilöiden kanssa, Toivanen kertoo.

Suunnitellun uuden maakuntahallinnon on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Vimanan tehtävälista muutokseen valmistautuessa on mittava. Vimanan seuraavia toimenpiteitä ovat yhtiön organisointi, kommunikoinnin tehostaminen, asiakasyhteistyön käynnistäminen, palveluaihioiden työstäminen, palveluiden valmistelu, hankintojen valmistelu ja kilpailutus, hankkeiden ja projektien käynnistäminen ja palveluiden käynnistäminen.

Maakunnan ict-valmistelun aikataulu herätti huolta ja silloin kun uudistuksen oli tarkoitus astua voimaan 2019. Lisävuosi valmistelussa ei ole poistanut huolta.

Toivasen mukaan Vimanassa suhtaudutaan vakavasti aikatauluun.

– Pitää olla pragmaattinen ja toimivia järjestelmiä ei kannata muuttaa nyt, vaan pitää varmistaa, että aikataulu vuodelle 2020 toteutuu ja maakunnat pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Uskon, että tekemällä asioita yhdessä ja järkevästi tähän tavoitteeseen päästään.

Kuka johtaa kokonaisuutta?

Mika Ålanderin mukaan maakuntakokonaisuudessa maakunnan kokonaisjohtamisen näkymä on epäselvä tai puuttuu kokonaan.

– Sote ja muu maakunnan toiminta kulkevat tiedolla johtamisessa täysin erillään. Jos ajatellaan maakunnan kokonaisjohtamista, kaikki se tieto mitä sen toiminnan niin sanotuista molemmista haaroista syntyy, ei kerry yhdeksi kokonaisuudeksi missään.

Rami Nurmi jakaa Ålanderin näkymyksen siitä, että toistaiseksi on menty kahta latua, soten latua ja muun maakunnan latua.

– Järjestäjän työkalut ovat vielä suurelta osin hämärän peitossa. VM:n johdolla on kuitenkin tehty hyvää arkkitehtuurityötä ja kaikki edellytykset tilanteen korjaamiseksi on olemassa. Kyseessä on kaikkien yhteinen urakka ja sen eteen tehdään töitä, Nurmi sanoo.

TAUSTA:

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu kesällä 2017. Yhtiö tuottaa ja tarjoaa maakunnille yhteisiä asiantuntija- ja kehityspalveluita sekä hankkii markkinoilta ja yhteistyökumppaneilta tarvittavia ratkaisuja. Maakuntalakiin perustusvasta velvollisuudesta käyttää Vimanan palveluja on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Muussa lainsäädännössä (mm. kasvupalvelulainsäädäntö) voidaan lisäksi päättää eri toimialojen valtakunnallisten/yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen toteuttamisesta Vimanassa.

Vimanan tehtävinä on kehittää ja tuottaa digitalisaatioon ja ICT-palveluihin perustuvia ratkaisuja ja toimia maakuntien ja valtion omistuksessa olevana tuottoa tavoittelemattomana mahdollistaen omistajilleen palvelujen suorahankinnat. Vimanan on tarkoitus toimia myös yhteishankintayksikkönä.

Valtio rahoittaa Vimanaa valmisteluvaiheessa 2017-2019. Vuonna 2020 rahoituksen on tarkoitus alkaa rakentua asiakasrahoituksen pohjalle.

Aiemmin aiheesta:

Vimanan teettämä selvitys ei näe ongelmia sen asemassa

Reina: Vimana-selvitys oli tarpeellinen laiskanläksy

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*