Kuva: Ville Miettinen
Uudellamaalla on vastustettu maakunnallista sotea koko viime hallituskausi, ja kuntapohjainen eteneminen nähdään edelleen nopeimmaksi ja luontevimmaksi tavaksi edetä.

Kaikki Uudenmaan 26 kuntaa ovat mukana kannanotossa, jossa esitetään maakunnan sote-palvelujen uudistamista kuntapohjaisesti ja vapaaehtoiselta pohjalta. Kuntien johdon yhteisessä kannanotossa esitetään, että Uusimaa jaettaisiin viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Erikoissairaanhoidosta vastaisi tähänastiseen tapaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Myös HUS on mukana kannanotossa.

Viisi aluetta olisivat Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Vantaa ja Kerava sekä Helsinki.

Länsi-Uudellamaalla alue rakentuisi Espooseen tukeutuen, mukana noin 460 000 asukkaan alueessa olisivat Espoo, Kauniainen, Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkkila, Kirkkonummi, Vihti.

Itä-Uudellamaan alueen muodostaisivat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Sipoo, joiden alueella asuu noin 100 000 ihimistä.

Vantaan ja Keravan kaksistaan muodostamalla alueella on 265 000 asukasta ja Helsingissä noin 650 000.

Keski-Uudellamaalla perustason alue koostuisi jo aloittaneesta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä (Keusote), johon kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, ja jonka alueella asuu n. 200 000 ihmistä.

Kannanoton mukaan kaikki viisi aluetta ovat sekä väestöpohjaltaan että taloudelliselta kantokyvyltään riittäviä turvaamaan edellytykset sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiselle myös niissä Uudenmaan kunnissa, joilla ei yksin olisi tähän riittäviä edellytyksiä.

Kunnanjohtajien mukaan järjestämisvastuun kokoaminen kuntiin ja kuntayhtymiin luo mahdollisuuden saavuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen valtakunnalliset tavoitteet, kuten palvelujen saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillintä.

– Se mahdollistaa edelleen palvelujen, tiedon ja tietojärjestelmien sekä rahoituksen nykyistä vahvemman integraation, Uudellamaalla uskotaan.

“Tämä on ollut näkymämme koko ajan”

Tuusulan pormestari Arto Lindberg arvioi, että alueellinen ajattelu erikoissairaanhoidon järjestäjän (tässä tapauksessa HUS) on luonnollinen tapa edetä sotessa.

– Ehdotus ei tuo jättiläismäistä muutosta. HUS on ollut taloudellisessa mielessä hyvässä tikissä. Uskon että linja jatkuu, Lindberg sanoo Kuntalehdelle.

– Tämä on periaatteessa asteittaista etenemistä varten oikea tapa, Lindberg sanoo soten uudistamisen askelmerkeistä.

Asteittaista etenemistä ehdotettiin myös viime hallituskauden sote-uudistuksessa, mutta sen sijaan päätettiin haukata kerralla iso pala, ja lopulta uudistus karahti kivelle.

– Kun uudistusta tehtiin, näytti että koko maakunnan systeemi joudutaan ehkä pilkkomaan joka tapauksessa. Tämä ei paljon muuta sitä.

Nyt yhteinen kehittäminen saa ehkä enemmän pontta, Lindberg uskoo.

– Tämä on ollut meidän näkymämme koko ajan.

Lisälaskut odotettavia alkuvaiheessa

Keusote on toiminut Keski-Uudellamaalla soten perustason järjestämiskuntayhtymä vuoden 2018 alusta ja tuottajana tämän vuoden alusta.

Lindbergin mukaan liikkeellelähtö on mennyt odotetusti. Toiminnan sääntöjä on yhtenäistetty viime kesästä asti. Ict-järjestelmiä on pitänyt yhtenäistää, samoin maksuja. Toistaiseksi on säilytetty entiset toimipisteet.

Useissa maakunnallisissa sote-kuntayhtymissä, kuten Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa, kunnille on napsahtanut ikävä yllätys, kun sote-kulut on arvioitu liian alas ja kuntayhtymä on perinyt jopa miljoonia jälkikäteen kunnilta.

Keski-Uudellamaalla riski on pienempi, koska kuntayhtymällä ei ole erikoissairaanhoidon järjestämistä, Lindberg muistuttaa. Uuden hallinnon rakentaminen lisää kuitenkin kustannuksia, ja hyödyt tullevat vuosien viipeellä.

Vaikka valmistelussa on pyritty ennakoimaan kustannuskehitystä, jonkinlaisia lisälaskuja on silti tulossa, Lindberg ennustaa. Se on jopa luonnollista mm. vanhusväestön kasvun takia.

– Suhtaudun luottavasti, mutta odotanettä se tarkoittaa  Tuusulankin osalta jotain lisälaskua budjettiin. Joka vuosi on ollut muutos sotessa budjetoituun verrattuna, eikä tämä [vuosi] ole erilainen. Käynnistysvaiheessa tulee lisäjuttuja, mm. ict-asioista, kun ensimmäiseksi pitää rakentaa yhteensopivuustekijöitä.

– Käytännössä joka kunnalle jonkinlainen lisälasku tulee. On oltu liian optimistisia kulujen kasvussa. Sitä, kuinka paljon, on vielä vaikea arvioida.

“Mahdollistaa riskittömän etenemisen”

Uudenmaan kuntien mielestä kuntapohjainen, kuntien ja kuntayhtymien varaan rakentuva järjestämismalli mahdollistaa  välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa ja ennen kaikkea riskittömämmän ja hallitun etenemisen ilman monimutkaista, uutta hallinnon tasoa.

– Uudistamistyön tavoitteet, palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus sekä kustannusten kasvun hillintä, edellyttävät kuitenkin myös kuntayhtymien omistajaohjauksen ja toiminnan ohjauksen vahvistamista, toimintatapojen uudistamista, sähköisten palvelujen lisäämistä sekä yhteisen tietopohjan ja tiedolla johtamisen parantamista, kannanotossa todetaan.

Lue myös:

C21 uudesta sotesta: kuntapohjainen malli paras

Ilomantsi vie Siun soten maksuosuudet hallinto-oikeuteen

Eksoten Itkonen: Kunnat alimitoittivat budjetin jo valmiiksi

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. On piristävää nähdä jokin uusi ehdotus eduskuntavaalien aikaisen jankutuksen “kaikille kansalaisille sote-hyvää yllin kyllin ja kuntien olotilan rauhaan ei puututa pitkällä tikullakaan”.
    Jos nyt ymmärrän oikein, Uudenmaan kuntien yhteinen tahto on luoda järjestelmä, jossa kunnat – Helsinkiä lukuun ottamatta – liittyvät sopimuspohjaisesti neljäksi itseelliseksi “sote-kuntayhtymäksi”, jotka järjestävät perusterveydenhuollon ja sosiaaliturvan palvelut. Erikoissairaanhoito tuotetaan HUS:ssa, joka toimii edelleen kaikkien kuntien sopimuspohjaisena erikoissairaanhoitoa tuottavana sairaalana. HUS:n nykyiset sairaalat, vaikka sijaitsevatkin alueellisesti em. uusissa sote-kuntayhtymissä, hallinnoidaan HUS:sta, joka laskuttaa palvelunsa (tuotepohjaisesti ?) edelleen kunnilta vai näiltä uusilta sote-kuntayhtymiltä?
    Ehdotuksesta loistaa kristallin kirkkaana ongelma, joka on tunnistettu tähän mennessä hyvin merkittäväksi, eli erikoissairaanhoitoa johtaa eri hallinto kuin perusterveydenhuoltoa, rahoituksen järjestämisestä tuossa ylläolevassa päätöksen referoinnissa ei puhuta mitään. Palveluketjujen integraatio ei ainakaan parane, ellei peräti tule entistä ongelmallisemmaksi. Erikoissairaanhoidon menojen kontrollointiin se ei tarjoa mitään uutta. Käteen jää vain pelkkä “karttaharjoitelma”, joka luo uuden “alueellisen sote-kuntayhtymän” ilmeisen välttämättömän hallintotason, ilman, että missään kohden byrokratiaa purkaantuisi!
    En haluaisi sanoa, että “ei hyvä”, semminkään, kun selostettuna on vasta hyvin yleinen yleisperiaate, mutta selvää on, että mikään portti paratiisiin tuo ehdotus ei tule olemaan. Pietarille tulee ennen sen aukeamista vielä paljon seliteltävää. Tämä ei ole edes mikään hallintohimmeli, joka sentään on kaunis. Lähempänä tämä on jonkinlaista hallinto “häkkyrää”, jonka ajurina ovat mitä ilmeisimmin enemmän pelkät kuntapoliittiset intressit, kuin todellinen halu luoda toimiva sote-järjestelmä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*