Kuva: Ville Miettinen
Pelastustoimea ei kannata siirtää Uudenmaan maakunnan tasolle, muistutti erillisratkaisun käynnistyskeskustelussa Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta. - Olemassaoleva pelastustoimi toimii hyvin, se on kustannustehokasta ja itse asiassa pelastustoimi on jo vuonna 2004 siirretty kuntia suurempiin kokonaisuuksiin, Ihamäki sanoi.

Uudenmaan oman sote-ratkaisun selvityksen käynnistänyt keskustelutilaisuus perjantaina paljasti paitsi kuntien yhteisen tahdon edetä kuntapohjaisesti vapaaehtoisesti, myös sen, miten laaja työ on edessä tiukalla aikataululla.

Haasteina ovat muun muassa perustuslain asettamat reunaehdot, rahoitusmalli, demokraattisuus.

Kiire on muun muassa siksi, että jos Uusimaa saa oman mallinsa, se vaikuttaa koko maan ratkaisuun. Samalla kun hallitus selvitetään Uudenmaan erillisratkaisua, selvitetään muun muassa kuntien oikeuksien ja velvollisuuksien eriyttämistä ja kuntien mahdollisuuksia suoriutua nykyisistä tehtävistään.

Uudellamaalla tehtävä ratkaisu vaikuttaa koko maan rahoitusratkaisuun, muistuttivat niin sosiaali- ja teveysministeriön strategiapäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkki kuin kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, sd.

– Se vaikuttaa kuntien rahoitusratkaisuun, omaisuussiirtoihin, kiinteistöihin, henkilöstöön, kuntien muihin tehtäviin, itsehallinto- ja demokratiakysymykseen, Paatero luetteli.

Paateron mukaan valtiovarainministeriössä ei voida tehdä näistä missään valmistelua, ennen kuin Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ratkaisu on tehty.

“Kannustimia ei tule rikkoa”

Myös Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen pohti puheenvuorossaan rahoitusta.

Naukkarisen mukaan Uudenmaan erillisratkaisua perusteltaessa yksi keskeinen kysymys on se, mistä tulee lisää rahaa verrattuna nykyiseen järjestelmään

– Uusimaa on ainoa maakunta, joka kantaa omat kustannuksensa. Jos sote valtiollistetaan maakunniksi kutsuttaviin yksiköihin, miten se lisää rahoitukseen tarvittavaa veropohjaa? Naukkarinen pohti.

Naukkarinen varoitti, että soten ja kunnan muiden palvelujen taloudellisia kannustimia ei tulisi rikkoa.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kuuma-kunnat kasvavat absoluuttisesti väestöennusteiden mukaan enemmän, kuin Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi kasvavat yhteensä seuraavien vuosikymmenien aikana. Eli tilanne on täysin toinen kuin muualla Suomessa, Naukkarinen viittasi kymmenen keskiuusmaalaisen kunnan verkostoon.

– Erityinen kasvu, sosiaalinen segregaatio ja monikulttuurisuus tuovat haasteita, jotka on halvempi ratkaista toimivalla yhteistyöllä, ennaltaehkäisevätsti etukäteen kuin jälkikäteen hoitamalla kaikkein kalleimpia ongelmia, Naukkarinen muistutti.

Tässä onnistuminen vaatii Naukkarisen mukaan yhteisten taloudellisten kannustimien luomista kunnalle ja maakunnalle.

– Niin kauan kuin niitä ei ole, ei rahoitusmallia kannata muuttaa ihan taloudellisista syistä.

Sosiaalitoimessa lähipalvelu korostuu

Uudenmaan kuntien edustajat muistuttivat, että Uudellamaalla on sitouduttu kuntapohjaisuuteen. Kaikki uusmaalaiset kunnat sekä HUS olivat huhtikuussa annetun kannanoton takana. Esitetyssä mallissa Uudellemaalle syntyisi viisi perustason sote-aluetta ja erikoissairaanhoidosta vastaisi HUS.

Helsingin pormesteri Jan Vapaavuori, kok., kuvaili kannanottoa “historialliseksi osoitukseksi siitä, että Uudellamaalla, joka on yli kolme kertaa suurempi kuin maan seuraavaksi suurin maakunta, me pystymme rakentavaan yhteistyöhön tavalla, joka ratkaisee soteen liittyvät haasteet rikkomatta mitään muuta tärkeää tässä yhteiskunnassa”.

Omassa vauhdissaan soten uudistamisessa on jo Keski-Uusimaa, jossa kuuden kunnan kuntayhtymä aloitti virallisesti tämän vuoden alussa.

Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo korosti, että Keski-Uudellamaalla integraatiota on niin vertikaalisesti, horisontaalisesti kuin alueellisesti harjoitettu muutamia vuosia.

– Se antaa pohjan koko Uudenmaan ratkaisulle.

Kaarisalo myös muistutti sosiaalitoimen erityisestä luonteesta

– Siellä lähipalveluiden ja alueellisten palveluiden rooli korostuu, ja senkin kautta Uudellamaalla pitäisi miettiä sellaista ratkaisua jossa esimerkiksi viiden alueen jako voisi olla käytännössä pohjana.

Kaarisalon mukaan kuntapohjainen sote-ratkaisu loisi myös maakuntapohjaista ratkaisua paremman rajapintayhteistyön kuntien muihin peruspalveluihin

– Pitäisi rakentaa asiakasnäkökulman pohjalta. Kun on hyviä toimivia alueita, myös asiakasnäkökulmasta ne toimivat paremmin kuin yksi iso Uudenmaan maakunta.

Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas veti tilaisuutta yhteen Twitterissä.

Vaikutus valtionosuuksiin

STM:n strategiapäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan erillisratkaisun laaja-alaiset vaikutukset koko uudistuksen rahoitukseen ulottuvat myös kuntien valtionosuuksiin, niin Uudellamaalla kuin valtakunnallisesti.

Voipio-Pulkin mukaan esivalmistelussa huomioidaan edellisten vaalikausien opit, erityisesti perustuslailliset reunaehdot.

– Niitähän ei voida vuorenvarmasti etukäteen arvioida, mutta tulemme niitä jatkossa maan parhaiden asiantuntijoiden avustuksella vähintäänkin pohtimaan ja analysoimaan, Voipio-Pulkki sanoi puheenvuorossaan.

Perustuslaillisiin reunaehtoihin liittyen on menossa TEAS Yhtenäiskunnista erilaistuviin kuntiin selvitys, jonka tavoitteena on tuottaa kattava valtiosääntöoikeudellinen analyysi siitä, miten ja millaisilla valtiosääntöoikeudellisilla reunaehdoilla kunnilla olevien tehtäviä voidaan eriyttää.

– Tätä selvitystä tullaan käyttämään myös Uudenmaan selvityksessä apuna.

Olematonta mallia ei voi arvioida

Aikatauluhaaste on kova, ja siihen voisi vastata ottamalla heti kärjeksi Uudenmaan kuntien esittämä viiden alueen malli, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi.

Viljanen toivoi, että lähtökohdaksi otettaisin ”paras mahdollinen malli”, ja sitten arvioitettaisiin se, millaisia reunaehtoja on ja miten se pitää mukauttaa.

– En usko että kukaan pystyy vielä sanomaan, onko tämä perustuslain mukaista, kun ei meillä vielä ole mitään mallia, mitä arvioidaan.

Viljasen mukaan Suomessa on syytä luopua ajatuksesta, että kaikille sama toimintamalli sopii kaikille.

– 60-luvulla oli kaupungeissa eri lainsäädäntö kuin maalaiskunnissa, Viljanen muistutti.

– Ja silloin ei kaupunkien erot olleet tätä luokkaa kuin tänä päivänä.

Viljanen myönsi, että rahoitusmallin erot Uudenmaan viiden alueen ratkaisussa ovat isot verrattuna sote-maakuntamalliin. Toinen kysymys on demokratiavaje.

– Olisi helpompi esittää suoraan malli joka olisi demokraattisempi kuin maakuntamalli. Mutta varmaan tähänkin keksitään ratkaisu. On muitakin haasteita, jotka vaativat ihan erillistä pohdintaa.

Selvitys tehtävistä ohjaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., totesi omassa puheenvuorossaan, että ”viimeinen reuhaehto” on, että Uudenmaan erillisratkaisun ”pitää sopia koko Suomen sapluunaan”.

– Mikä on riittävän yhteensopiva tapa, se jää yhdessä ratkaistavaksi.

Kuntaministeri Paatero jätti oven raolleen keskenään erilaisille ratkaisuille siinä tapauksessa, että kuntien tehtävien erilaisuudesta tehdään linjaus.

Paatero on viime aikoina ottanut kantaa tehtävien erilaistamisen selvittämisen puolesta, ja myös Kuntaliitossa selvitys tehtävistä nähdään tarpeellisena, kertoi liiton toimitusjohtaja Minna Karhunen lauantaina.

Paatero muistutti, että maakunnat ovat jo nyt erilaisia.

– Miksi ne pitäisi saada runtattua samaan muottiin. Toivon että joustavuutta saadaan lisää sekä kuntatasolla että sote-maakuntatasolla.

Juttua muokattu: Korjattu Esko Kairesalon sukunimi ja titteli. Täsmennetty Olli Naukkarisen kommenttia Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan väestönkasvusta. Korjattu kuvatekstiä: pelastustoimi alueellistettiin 2004, ei 2014.

Aiheesta aiemmin:

Kari Nenonen Uudenmaan erillisratkaisun selvityshenkilöksi

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*