Kunnan ja hyvinvointialueen vuokra-asetus uhkaa teettää kunnissa ylimääräistä työtä
Kuhmon kaupunki ja 82 muuta kuntaa antoivat lausunnon asetuksesta, jolla säädetään kunnan ja hyvinvointialueen välisen vuokran määräytymisestä vuosina 2023-2026. Asetus on määrä antaa kevään aikana. Kuva: Miska Puumala
Kunnan ja hyvinvointialueen välisen vuokran määrittämisestä siirtymäkauden ajaksi uhkaa tulla työläs prosessi, harmittelee Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.
–Iso kaupungit ovat pulassa siksi, että vuokrattava massa on niin iso. Pienissä kunnissa kohteita on kourallinen, mutta niiden arvon määrittäminen on teknisesti haastavaa.
Viimeisin asetusluonnos vain vaikeuttaa urakkaa, sillä sen mukaan kuntien sisäistä vuokrajärjestelmää ei saa käyttää kunnan ja hyvinvointialueen välillä, vaan jokaisen kohteen vuokra olisi määriteltävä uudelleen luonnoksessa edellytetyllä tavalla.
–Uudesta määritysperiaatteesta aiheutuu kunnille merkittävästi hallinnollista työtä, joka olisi vältettävissä, jos sisäisten vuokrajärjestelmien käyttö olisi mahdollista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Uudet laskentaperusteet saattavat olla kunnille myös epäedullisia, kuten Raaseporin kaupunki lausunnossaan huomauttaa.
–Koska ehdotettu laskentaperuste perustuu yksinomaan kiinteistön tekniseen arvoon, tuloksena on pienempi pääomavuokra kuin kaupungin tällä hetkellä soveltamassa mallissa. Vähennys vaihtelee kiinteistökohtaisesti pääosin 1–3 euroa/m²/kk.
Huomio maanvuokraan
Asetusluonnoksen pahin sudenkuoppa liittyy maanvuokraan. Vaikka se on lueteltu osana pääomavuokraa, ei maanvuokran määräytymistä ole asetuksessa mainittu.
Kuntaliitto ei voi hyväksyä, että kuntien maapohjia luovutetaan hyvinvointialueen käyttöön vastikkeetta.
–Toivon, että lainsäätäjä ottaa maanvuokraan liittyvät kysymykset tosissaan. Kunnilla on kaavoituksen ja tonttikaupan perusteella hyvä käsitys maapohjan markkina-arvosta, Niemi sanoo.
Kuntaliiton mukaan maapohjan arvo tulee huomioida pääomavuokran muodostuksessa ja maanvuokra lisätä pääomavuokraan erillisenä osana.
Vaasa kaupunki on Kuntaliiton kanssa samoilla linjoilla. Vaihtoehtoisena ratkaisuna se ehdottaa lausunnossaan maanvyöhykehintaa.
–Siinä maanvuokran kohteena oleva maantieteellinen alue hinnoitellaan vuokrattavan pinta-alan neliöhinnan pohjalta maanhintavyöhykkeisiin, jolloin maanvuokra saadaan läpinäkyvästi osaksi vuokrien määrittelyä.
Luvassa salapoliisityötä
Oma lukunsa on etenkin vanhojen, yli kymmenen vuotta sitten valmistuneiden, rakennusten arvon määrittäminen, Niemi sanoo.
–Äskettäin valmistuneen rakennuksen jälleenhankinta-arvo on helposti määriteltävissä, mutta vanhoissa kohteissa asetusluonnoksessa esitetty laskutapa ei pysy enää mukana.
Asetusluonnos lähtee siitä, että rakennuksen arvo määritetään ensisijaisesti hankintahinnan kautta ja vasta toissijaisesti asetuksen liitteenä olevan taulukon avulla.
– Epäselväksi jää, kuinka paljon kunnissa pitää tehdä kirjanpitoon pohjautuvaa salapoliisityötä hankintahintojen selvittämiseksi ennen kuin voi tukeutua liitteenä olevaan taulukkoon.
Lisäksi asetusluonnos ei huomioi lainkaan vuokranantajan toteuttamien investointien vaikutuksia siirtymäkaudella. Kritiikkiä saa myös ylläpitovuokran joustamattomuus.
–Jos ylläpitovuokraan olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää esimerkiksi siivousta tai vartiointi- ja turvapalveluita, se ei ole mahdollista, Niemi sanoo.
“Yhteistyö kannattaa”
Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi korostaa, että paras mahdollinen lopputulos syntyy kuntien ja hyvinvointialueiden suunnitelmallisella yhteistyöllä.
–Yhteistyön kautta kunta voi vaikuttaa ja ennakoida muun muassa palveluverkossa tapahtuvia muutoksia. Siksi yhteistyön rakenteita kannattaa luoda aktiivisesti.
Vuokran määrittämisellä alkaa kuitenkin olla kiire. Tähän tulokseen tuli Naantalin kaupunki lausunnossaan jo tammikuun puolivälissä:
–Vuokrien määrittämiselle annetussa aikataulussa on huomattava kiire ottaen huomioon, että laskentatapaa koskevasta asetuksesta pyydetään vasta lausuntoa ja selvitys vuokratiloista pitäisi antaa jo helmikuussa hyvinvointialueelle.
Valtiovarainministeriö sai määräaikaan mennessä kaikkiaan sata lausuntoa kunnan ja hyvinvointialueen vuokra-asetuksesta. Asetus on määrä antaa kevään aikana.
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät sote-uudistuksen voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueiden hallintaan vuoden 2023 alusta.
Hyvinvointialue ja kunta tekevät tilojen hallinnasta vuokrasopimuksen vähintään 3+1 vuoden siirtymäajaksi. Siirtymäajalla vuokra määräytyy asetuksessa säädetyllä tavalla.
