Kunnat onnistuivat hillitsemään terveydenhuollon kustannuksia
Kuntien terveydenhuollon kustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla vuonna 2014, selviää Kuntaliiton vuosittaisesta suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailusta.
Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset jopa alenivat puolisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Suurista kaupungeista Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan sisältöterveydenhuollon kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen.
Keskisuurista kunnista vastaava tilanne oli Varkaudessa, Mikkelissä, Kirkkonummella, Sipoossa ja Imatralla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000.
Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
– Selvityksessä on otettu huomioon kuntien erilainen ikärakenne. Ikävakiointi mahdollistaa luotettavamman kuntien vertailemisen toisiinsa, erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta korostaa.
Suuret kaupungit tehostaneet toimintaansa – laitoshoitoa purettu
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2014 noin 5 miljardia euroa. Tästä summasta 0,6 prosentin menonkiristys tarkoittaa 30 miljoonaa.
Vuonna 2014 valtio lisäsi terveydenhuollon velvoitteita koko Suomen tasolla noin 50 miljoonalla eurolla, josta suurten kaupunkien laskennallinen osuus on noin 30 miljoonaa.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärisen mukaan voidaankin perustellusti sanoa, että suuret kaupungit ovat sopeuttaneet terveydenhuollon kustannuksiaan yli 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014.
Myllärinen muistuttaa, että monet asiat aiheuttavat tällä hetkellä julkisten terveyspalvelujen kasvupainetta: väestön ikääntyminen, taantuma ja kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen.
– Tämän huomioon ottaen voidaan suurten kaupunkien kustannusten hallintaa pitää erittäin hyvänä saavutuksena. Siihen on päästy palvelurakenteita muuttamalla ja toiminnan virtaviivaistamisen ja tehostamisen avulla.
– Perusterveydenhuollon laitoshoitoa on pystytty purkamaan monessa kunnassa, mikä näkyy terveystoimen laitoshoidon kustannusten alenemisena 15 prosenttia, Myllärinen sanoo. Tarja Myllärisen haastattelu Kunta.tv:ssä:
Kustannussäästöjä saavutetaan
eri keinoin
Vertailu ei ota kantaa palvelujen laatuun. Matalat kustannukset eivät välttämättä osoita, että palvelujen laatu on heikko.
Suuremmat kustannukset voivat johtua esimerkiksi suuremmasta palvelujen käytöstä, paremmasta laadusta tai suuremmista yksikkökustannuksista.
– Kustannusten aleneminen voi olla seurausta kehittämistyön avulla saaduista parannuksista tai ratkaisuista, joissa palveluja tarjotaan aiempaa suppeammin. On myös mahdollista, että näitä erilaisia keinoja löytää säästöjä käytetään rinnakkain, Teija Mikkola arvioi.
Espoon terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2014 suurten kaupunkien alhaisimmat, 2 112 euroa asukasta kohti. Kustannukset alenivat reaalisesti edellisvuodesta 1,7 prosenttia. Espoolla on myös kahtena edeltävänä vuonna ollut vertailun alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset.
– Espoossa on pitkään tehty työtä sen eteen, että terveydenhuollon rahat olisivat mahdollisimman hyvässä käytössä. Vuoden 2014 tehostamiset eivät ole huonontaneet palvelutasoa, päinvastoin. Esimerkiksi avoterveydenhuollossa hoitoon pääsy on parantunut ja asiakastyytyväisyys noussut verrattuna edelliseen vuoteen, sanoo Espoon kaupungin terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon vuosittaisessa kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Keskimäärin kyseiset kaupungit maksoivat terveydenhuollosta 2 275 euroa vuodessa asukasta kohti.
Keskisuurten kuntien vertailussa mukana olivat Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula ja Varkaus.
Linkit kustannusselvityksiin:
Lisää aiheesta:
Kemillä keskisuurten kuntien kovimmat sote-menot
Kirkkonummi lomautti ja kehitti toimintaa
Helsinki suitsi kuluja rakennemuutoksella
