Kunnat toivovat yhtenäisiä kriteerejä omaishoidon tuelle

Kuntien mielestä omaishoitajien ja hoidettavien tukeminen ei ole riittävän monipuolista eikä sitä räätälöidä riittävän tapauskohtaisesti, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.

Raportin mukaan puolet omaishoitajista jättää vapaapäivänsä pitämättä. Heistä vajaa puolet kieltäytyi vapaista koska eivät halunneet jättää hoidettavaansa muiden hoitoon. Sopivista sijaishoitovaihtoehdoista on pulaa ja tarjotut vaihtoehdot ovat usein laitoshoitopainotteisia.

Kunnat toivovat omaishoidon tukeen yhtenäisiä kriteerejä, koska tällä hetkellä hakemukset arvioidaan ja hoitopalkkioiden suuruus määritetään kunnissa hyvin erilaisilla ja osittain eri asioita painottavilla mittareilla.

Selvityksestä ilmenee myös, että omaishoidon tuki palvelee paremmin eläkeikäisiä kuin työikäistä väestöä. Omaishoidon tukea onkin kehitettävä monipuolisesti niin, että myös työssäkäyvien on mahdollista nykyistä sujuvammin olla esimerkiksi vammautuneen puolisonsa, erityistarpeisen lapsensa tai iäkkään omaisensa omaishoitajia.

– Kriteereitä asetettaessa on huomioitava hoidettavien erilaiset tarpeet. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat tunnistetaan, mutta esimerkiksi psyykkisten sairauksien vaikutukset voivat yhtä lailla aiheuttaa omaishoidon tarvetta. Samoin iäkkään henkilön omaishoito eroaa suuresti kehitysvammaisen lapsen omaishoidosta, sanoo erikoistutkija Anni Vilkko.

Suomessa on noin 42 500 omaishoitosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Kuntavastausten perusteella enemmistö sekä hoidettavista että omaishoitajista on yli 64-vuotiaita.

Kyselyyn vastasi noin 68 prosenttia kunnista. Omaishoidon tukea on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuodesta 1994 alkaen noin viiden vuoden välein. Kyselyn tuloksia on jo käytetty kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelussa.

Linkkejä:

Omaishoidon tuki – Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012 (koko tutkimus)

Tutkimustulokset slidesharessa