Kuntaliiton kysely: Kunnat eivät pidä sote-alueen hallintomallia toimivana
Kyselyn mukaan kunnat ovat huolissaan niiden vastuulle jäävien palvelujen järjestämisestä. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien mielestä sote-lakiesityksen hallintomalli ei ole toimiva, ilmenee Kuntaliiton tekemästä kyselystä. Kunnat katsovat mallin aiheuttavan ongelmia kansanvallalle ja kuntien omistajaohjaukselle.
Kuntaliitto päätti joulukuussa 2014 toteuttaa kunnille kyselyn sote-uudistukseen liittyvistä keskeisistä asioista, jotka ovat lakiluonnoksessa muuttuneet lausuntokierroksen jälkeen.
Lakiesityksen mukaan sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kunnasta on sitä mieltä, että ehdotettu hallintomalli ei ole kansanvallan näkökulmasta toimiva. Toimivana sitä pitää kymmenesosa kunnista.
Kuntien omistajaohjauksen näkökulmasta vielä suurempi enemmistö tyrmää hallintomallin: vastanneista kunnista 94 % ei pidä sitä toimivana, ja toimivaksi sen kokee vain 2 % vastaajista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vastanneista kunnista kolme neljäsosaa pitää yhtymäkokousta parempana vaihtoehtona sote-alueen kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi. Silloin kukin kunta valitsisi edustajansa erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi näille toimintaohjeet. Kuitenkaan kansanvallan näkökulmasta 55 prosenttia vastaajista ei pidä tätäkään mallia toimivana. Omistajaohjauksen kannalta taas runsas kolmannes katsoo yhtymäkokousmallin toimivaksi.
Kuntien vaikutusmahdollisuudet
ja kuntiin jäävät palvelut uhattuina
Kuntien enemmistö kokee, että sote-alueen päätöksentekomalli ei turvaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia. Kyselyn vastaajista 64 % arvioi vaikutusmahdollisuudet huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Hyviksi tai erittäin hyviksi vaikutusmahdollisuudet kokee 13 % kunnista.
Kriittisimmin kuntien vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuvat 10 000–20 000 asukkaat kunnat. Niistä 81 % arvioi, ettei sote-alueen päätöksentekomalli turvaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia.
Kuntia huolestuttaa myös niiden vastuulle jäävien palveluiden järjestäminen. 64 % kunnista arvioi, että niillä on erittäin huonot tai ei lainkaan mahdollisuuksia selvitä kunnan vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta, jos sote-uudistus toteutuu hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Hyvin velvollisuuksistaan arvioi selviävänsä 12 % kunnista. Ongelmia uskotaan syntyvän myös kunnalle jäävien palvelujen ja sote-palvelujen integroinnissa.
Kunnan maksuosuuksien määräytyminen
jakaa mielipiteet
Kunnan maksuosuuden määräytyminen sote-alueelle ja tuotantovastuussa olevalle kuntayhtymälle jakaa kuntien näkemykset. Yleisimmin valittu vastausvaihtoehto on ”jollain muulla tavoin kuin lakiesityksessä esitetyllä tavalla”. Lakiesityksessä esitettyä maksuosuuden määräytymistä kannattaa reilu viidennes kunnista. Avovastauksissa kunnat esittivät, että korvauksen tulisi määräytyä kuntien toteutuneiden kustannusten perusteella.
Investointipäätösten työnjaossa tulee kuntien mielestä ottaa huomioon investoinnin luonne. Noin 61 % kunnista kannattaa investointipäätöksen tekemistä joko sote-alueella tai tuotantoalueella riippuen investoinnin koosta. 44 % kannattaa investointien rahoittamista niistä aiheutuneiden kustannusten mukaisena osuutena kuntien maksuosuudessa sote-alueelle.
Kiinteistöjen hallinnan ja omistuksen kunnat haluavat pitää tuotantoalueilla. Kunnista 39 % on sitä mieltä, että sote-kiinteistöjen hallinnan ja omistuksen tulee pitkällä aikavälillä olla tuotantoalueen kuntayhtymässä.
Aikataulua pidetään mahdottomana
Kyselyssä kunnat saivat myös nostaa esille haluamiaan sote-uudistukseen liittyviä asioita. Yleisimmin esiin tuodut näkemykset liittyvät uudistuksen aikatauluun, jota ei pidetä mahdollisena toteuttaa. Lisäksi lakiesityksen kokonaisvaikutusten arviointia pidetään puutteellisena. Vastaajien mukaan kuntatason näkemykset ja uudistuksen vaikutukset muuhun kunnan palvelutuotantoon ovat jääneet lain valmistelussa liian vähälle huomiolle. Vastaajat myös kyseenalaistivat koko sote-alueen tarpeellisuuden.
Kuntaliitto lähetti sähköisen kyselyn kaikkien Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin osoitettuna kunnan- tai kaupunginhallituksille. Vastauksia saatiin 4.2.2015 mennessä 185 kunnasta, mikä vastaa 62 % Manner-Suomen kunnista. Vastanneet kunnat edustavat hyvin koko kuntakenttää. Lakiesityksen mukaisten sote-alueiden mukaisesti tarkasteltuna kuntien vastausprosentit vaihtelivat 51:n ja 70 %:n välillä. Vastaukset eivät poikkea merkittävästi kuntakokoluokittain.
Kuinka Suomen pääministeri Alexander Stubbin (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tekee eduskunnalle soten järjestämislakiesityksen ja rahoituslakiesityksen, minkä perusteella HUS-erva-alueen sisään jäävien Uudenmaan maakunnan, Kymenlaakson maakunnan ja Etelä-Karjalan maakunnan sekä Päijät-Hämeen maakunnan soten järjestämispääyökset tehdään mammuttimaisessa valtuustosalissa, jossa on 178 edustajaa? Lähes eduskunta, 200 edustajaa.
– Alueella asuu yli kaksi miljoonaa asukasta.
PARADOKSI
Paradoksaalista on, että Uudenmaan maakunnassa ei löydy yhteisymmärrystä edes siitä, että kaikki Uudenmaan kunnat yhdessä tekisivät Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen:
1) Järjestämispäätöksiä.
2) Budjetti- ja rahoituspäätöksiä.
Kuinka Uudenmaan maakunnan kunnat sitten voisivat haluta, että heidän palveluistaan ovat päättämässä neljän maakunnan asukkaat?
ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN EKSOTE: PL 19 § PL 121 §
Etelä-Karjalan maakunnan kunnat perustivat ennen kokoomus-sdp-johtoisen hallituksen ”lainsäädäntötyötä” vapaaehtoisesesti sote-integraation:
1) Järjestämuspäätökset.
2) Budjetti- ja rahoituspäätökset.
-Etelä-Karjalassa on 134 000 asukasta.
Perustuslaki ei ole este Suomessa perustaa vapaaehtoisesti maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri.
1) Miksi Uudenmaan maakunnan kunnat eivät halua omaa perustuslain 121 §:n mukaista sosiaali- ja terveyspiiriä, soten rahoittaja-järjestäjä-valtuustoa?
2) Koska Uudenmaan maakunnan kunnille oma sote-integraatio on täysin mahdoton ”pakko-sote”, niin monta kertaluokkaa mahdottomampi on neljä maakuntaa kattava perustuslain 121 §:n vastainen soten rahoittaja-järjestäjä-lakiesitys eduskunnassa.