Lausuntokierrosta olisi lykättävä, jos pääkaupunkiseudulle lähdetään hakemaan muusta maasta poikkeavaa ratkaisua, Hanna Tainio kirjoittaa.

– Jos metropolialueen kunnilla olisi mahdollisuus toimia sekä peruspalveluiden järjestäjänä että tuottajana, tulisi myös muille suurille kaupungeille tarjota sama mahdollisuus, kirjoittaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Kuntaliiton blogissa.

Tainio viittaa pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien esitykseen, että Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen saisivat sote-maakuntauudistuksessa erillisaseman, joka toisi pääkaupunkiseudulle oman sote-toimialueen ja alueen kaupungeille oikeuden palvelutuotantoon.

– Sinänsä Kuntaliitto näkee myönteisenä ajatuksen, että kunnat voisivat tuottaa sote-palveluita, Tainio kirjoittaa.

Tainion mukaan pääkaupunkiseudun keskustelunavaus vaatii aikaa vievää työstämistä ja koskee koko Suomea, minkä vuoksi esityksen kohtalo pitää olla selvillä, ennen kuin muualla maassa aletaan antaa lausuntoja lakipaketista, joka lähti lausuntokierrokselle eilen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Täten lausuntokierrosta olisi lykättävä, jos pääkaupunkiseudulle lähdetään hakemaan muusta maasta poikkeavaa ratkaisua, Tainio kirjoittaa.

Aikataulua syö sekin, että virallista esitystä valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi ei vielä ole. Esitys liikahtaa eteenpäin vasta, kun kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit ovat sen hyväksyneet. Elokuun alussa projektijohtaja Tuomas Pöysti totesi Kuntalehdelle, että esitystä odotetaan elokuun aikana.

Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitukset ovat jo asettuneet erillisasemaesityksen taakse. Helsingissä asia jäi ensimmäisessä käsittelyssä pöydälle, ja kaupunginhallitus tarttuu siihen uudestaan maanantaina 5. syyskuuta. Esitys on jo herättänyt närää muualla maassa.

Kuntien lausuntoaika lakipaketista päättyy 9. marraskuuta. Auki on pääkaupunkiseudun tilanteen lisäksi myös sote-uudistukseen oleellisesti kuuluvaa valinnanvapautta koskeva lakiesitys, jonka luonnos lähtee lausunnoille vasta marraskuussa.

Hanna Tainio korostaa, että kuntien on annettava mielipiteensä aktiivisesti ja äänekkäästi.

– Tärkeätä on myös, että kuntien lausunnoissa on yhtenäisyyttä. Alueellisesti ja muissa kuntaryhmissä on syytä keskustella lausuntojen sisällöstä ja pyrkiä painottamaan yhdessä tärkeimpiä seikkoja.

Lisää aiheesta: Pöysti odottaa sotesta perustuslaillista keskustelua

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Suomi tarvitsee puoluepoliittisista perustuslakilobbareista vapaan perustuslakituomioistuimen.

  2. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden suurten kaupunkien tasaveroisuus on yksi asia.

    Mielenkiintoista on myös, miten tasaveroisuus maakunnan muiden kuntien kanssa toteutuu.

    Jos pääkaupunkiseudun kunnat päättäisivät sotestaan itse, eihän heillä sitten enää pitäisi olla mitään asiaa maakuntahallitukseen päättämään siitä, miten sote muualla maakunnasta järjestetään. Siitä taas tulisi melkoinen soppa. Tolkullisempaa, muttei edelleenkään kovin tolkullista, olisi varmaankin perustaa erikseen Uudenmaan maakunta ja Uudenmaan maalaismaakunta.

  3. PeL 121 §: verotusoikeus-itsehallinto sekä 1. asteen kunnat että 2. asteen kunnat sanoo:

    Perustuslain 121 § on kokonaisuudessaan kuntamuotoa koskeva.

    Sote-alivaltiosihteeri Pöystin masinoima ajatus 18 valtion hallinnosta on täysin väärä perustuslain 121 §:n 4:lle momentille — ilman verotusoikeutta, ilman kansanvaltaa. 18 valtionhallinnon suora vaalitapa on köytännössä Orpon sote tai Mauri Pekkarisen isäntäkunnat ja renkikunnat -malli: kansanvallan ja asukkaitten itsehallinnon, demokratian irvikuva. Pöystin tulkinta merkitsee perustuslain 121 §:n turmelemista. Pöystin yksityisajattelussa valta keskittyy vähintään joka neljäs vuosi vaihtuville maan hallituksille, joissa pääministeripuolueina eli 18 valtionhallinnon määräysvaltaa pitävinä ovat Kokoomus ja Sipilä: Suomen Kreml. Valta keskittyy myös valtiovarainministeriön virkamiehille, alivaltiosihteerille. Alivaltiosihteeri, sote-keisari Tuomas Pöysti ei ole perustuslain 121 §:n 4. momentti.

    Kuka on kuullut, että valtion hallinnolle valitaan valtuusto?

    Perustuslain 121 §:n aito tarkoitus:

    A. PeL 121 § 1. momentti: ensimmäisen asteen kunnat, perustuslain 121 §:ssä säädetty verotusoikeus, 100-prosenttinen asukkaitten itsehallinto.

    B. PeL 121 § 4. momentti: toisen asteen kunnat; esimerkiksi 20 sote-sairaanhoitopiiriä, perustuslain 121 §:ssä säädetty 100-prosenttinen asukkaitten itseverotusoikeus, 100-prosenttinen asukkaitten verotusoikeus. Kansanvalta PeL 2 §. Kansanvalta toteutuu vahvasti, koska kun aikaisemmin sotesta päätettiin asukkaille merkittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista (sote) oman kunnan valtuustossa, niin nyt kuntavaalissa valitut ovat edustamassa samoja asukkaita sote-sairaanhoitopiirin valtuustossa. Nykyisin sairaanhoitopiireissä käytetty äänivaltaleikkuri takaa, että mikään suuri kaupunki ei saa nyt eikä mahdollisten kuntaliitosten jälkeen kymmenien vuosien aikana, yli 50 prosenttia äänivallasta. Sote-keisarin mallissa suurilla kaupungeilla on ylivalta pienten ja keskisuurten kuntien asukkaitten palveluista: Orpon sote.

    >

    Pääkaupunkiseudun esitys on perustuslain 121 §:n mukainen läheisyysperiaatteineen, kansanvaltaisuuksineen ja verotusoikeuksineen. Kuten 20 sote-sairaanhoitopiiriä.

    Vastaavasti lakisääteiset 20 sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ovat perustuslain tarkoittamia 100 prosenttisen verotusoikeudellisia ja itsehallinnollisia ”toisen asteen kuntia”; perustuslaki 121 § 4. momentti.

    Myös 20 lakisääteisestä sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä (PeL 121 § 4. momentti) perustetut sote-sairaanhoitopiirit ovat perustuslain 121 §:n 4. momentin tarkoittamia toisen asteen kuntia. Toimialana sosiaali- ja terveyspalvelut.

    Näillä on perustuslain 121 §:ssä säädetty sekä demokraattisten, kansanvaltaisten (PeL 2 §) asukkaitten 100-varma verotusoikeus että 100-prosenttinen asukkaitten itsehallinto, mikä on perustuslaissa säädetty 100-prosenttisena. Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja toteutuu. Sekä perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtama rahoitusperiaate että Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan rahoitusperiaate toteutuvat kauniilla, harmonialla 20 sote-sairaanhoitopiirissä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*