Kuntaliitto ihmettelee sote-salailua
Sote-lain käsittelyvaiheet perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen herättävät ihmettelyä. (kuva: Sonja Eloranta)
Kuntaliitto paheksuu sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyn salailua. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan uusinta esitystä ja siihen liittyviä kuntakohtaisia vaikutuslaskelmia ei ole julkistettu. Kunnat eivät tiedä, miten esitys niihin vaikuttaisi.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma katsoo, että tässä vaiheessa tiedon pitäisi ehdottomasti olla avointa, että kunnissakin tiedetään, mitä on tekeillä.
Normaalisti kun Kuntaliitto on ollut eduskunnassa kuultavana, se on voinut kertoa kuulemisen jälkeen julkisuuteen kannanottonsa. Nyt se ei ole mahdollista ennen kuin koko esitys on julkinen. Kuntaliittoa kuullaan tänään torstaina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja huomenna perustuslakivaliokunnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton työvaliokunta koolle
Kuntaliiton työvaliokunta pitää perjantaina ylimääräisen kokouksen sote-udistuksen uusimpien käänteiden takia.
Salailun lisäksi kuntakentällä on koettu toinenkin yllätys. Kuntasektorilla pidettiin hyvänä, kun perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että ”valmistelussa on varattava myös kunnille mahdollisuus tulla kuulluiksi”.
Ilmaisu ymmärrettiin niin, että jos esitykseen tulee merkittäviä muutoksia – kuten perustuslakivaliokunta edellyttää – asiasta järjestetään uusi kuulemiskierros.
Sananmuotoa on kuitenkin tulkittu eri puolilla niin, että kuntien kuuleminen voidaan hoitaa edustajien välityksellä. Kuntaliiton lisäksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kutsunut kuultavaksi muutamia eri tyyppisiä ja kokoisia kuntia.
Kuntaliitto pitää kiinni näkemyksestään, että asiassa on järjestettävä kuulemiskierros.
Perustuslakivaliokunta totesi 19.2.2015 sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että ”perustelluinta on jättää asian valmistelu valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi. Hallintomallin ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta valmisteltaessa on oltava käytettävissä kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Kunnallisen itsehallinnon ja hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmasta valmistelussa on varattava myös kunnille mahdollisuus tulla kuulluksi.”
Edit: lisätty tieto Kuntaliiton työvaliokunnan kokoontumisesta klo 11.47
Todennäköisesti alkuperäisen sote-lakiesityksen sairastavuudella ja ikärakenteella painotettu kapitaatiomaksuosuus kunnille on säilytetty sote-valiokunnan uudessa, salatussa, lakiesityksessä.
Sote-valiokunta testailee perustuslain ja perustuslakivaliokunnan rajoja.
Koepallo
Sote-valiokunnan logiikka kulkee ilmeisesti niin, että uskotaan sairastavuudella ja ikärakenteella painotetun kapitaatiomaksun olevan vaikutukseltaan nyt pienempi kuntien välisen verorasityksen suhteen, kuin alkuperäisessä viiden sote-tilaajan mallissa, joka ei läpäissyt perustuslakia.
Sudenkuoppa
Sairastavuudella ja ikärakenteella painotettu kapitaatiomaksu pitää sisällään riskin siitä, että laki ei toimi perustuslain mukaisesti kymmeniä vuosia eteenpäin: syntyy tarpeettomasti kriisikuntia, mikä ei ole perustuslain mukaista.
– Selvää on, että kuntien väliset erot kuntaveroprosenteissa tulevat kasvamaan tulevina kymmeninä vuosina, mikäli laissa säädetään soten maksuosuudet kuntien sairastavuudella ja ikärakenteella painotettuna.
Siitäkin huolimatta, että rahoitettavana on maakunnan sote, eikä viiden erva-alueen laajuinen rahoitettsva alue.
On kuntia, joissa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, ikääntyneiden ja sairaiden osuus kasvaa – ja on kuntia joihin muuttaa työssä käyviä nuoria, jotka ovat terveitä:
– Laki säädetään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Perustuslakivaliokunnan on nähtävä, ei pelkästään tämän hetken koelaskelmat – vaan kymmenien vuosien trendi.
Perustuslakivaliokunnan on nähtävä koko aikaperspektiivi.
Nyt tarvittaisiin Snowden apuun!
Kun vuoden 2011 hutikuussa valittiin käytännöllisesti katsoen pääministeriä sekä kansanedustajia ja poliittisia voimasuhteita, niin yhdelläkään äänestäjällä ei ollut hajuakaan mitä kaikkea heille jätettiin kertomatta sote-malleista puoluetta ja ehdokasta valitessaan ja äänestäessään.
Perustuslakivaliokunta joutuu vertaamaan:
1) Vapaaehtoinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten perussopimuksen maksuosuusjärjestelmä.
2) Sote-valiokunnan salaamaa maksuosuosuusjärjestelmä.
3) Perustuslain 121 §:n mukainen maakuntien verotusoikeus.
Sote-uudistus on jo epäonnistunut, jonka vuoksi ei ole mitään syytä kiirehtiä hätäisesti valmistellun lain käsittelyyn tämän eduskunnan aikana. Kuntia tulee ehdottomasti kuulla ja ennen kuulemista tulee olla selvillä kustannusvaikutukset. Viimeisten vuosien aikana on määrätietoisesti lisätty valtiovallan ja ministeröiden suoraa ohjausta kuntiin. Kunnallisen itsehallinnon merkitystä tietoisesti vähätellään. Kuntaliiton tulee puolustaa kansanvaltaista kunnallista itsehallintoa.
Henkilöt, jotka ovat koko vaalikauden hoitaneet sote- ja kuntauudistusten valmistelua huonosti, hokevat että ratkaisu pitäisi nyt tehdä kaikkine puutteineen ja kuntien kuulemiskierros väliin jättäen, koska muuten menisi monen vuoden työ ”hukkaan”. Tavallaan rehellistä puhetta, mutta eihän tällainen perustelu lämmitä kunnissa tai kansalaisissa yhtään. Kyllä näin merkittävä uudistus ansaitsisi kunnon valmistelun ja esityksen. Se, että puoluejohtajat pääsevät jostain asiasta sopuun, ei takaa päätöksen laadusta yhtään mitään. Valmistelu olisi pitänyt tehdä siten, että asiantuntijaryhmät olisivat laatineet ja julkisesti esittäneet useamman erilaisen, mutta realistisen uudistusmallin. Vaihtoehdoissa olisi ollut hyvä näkyä erot painotuksessa julkiseen ja yksityiseen tuottamiseen, asiakkaan valinnanvapauteen ja valtion ohjaukseen sekä tietysti oletettuihin kustannusvaikutuksiin. Näistä poliitikot olisivat valinneet haluamansa ja ehkä hieman vesittäneet kompromisseilla, mutta asiantuntijat olisivat ainakin voineet vetää tukensa pois jos vesitystä olisi tullut liikaa. Näin ei ehkä kuitenkaan oltaisi näin metsässä kuin tällä keinoin, jossa yhtä mallia kerralla julistetaan ainoaksi vaihtoehdoksi.
Tämän vaalikauden hallitustyön merkittävimmäksi päätökseksi näyttää jäävän miljardin yhteisöveron alennus, joka ei edes ollut hallitusohjelmassa ja jonka päättämien ja korjailu menivät myös farssin puolelle.