Kuntaliitto: Päivähoito-oikeuden rajaus ei tuo esitettyjä säästöjä
Hallituksen linjaama subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen tuo huomattavasti pienemmät säästöt kuin hallitus esittää, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen sanoo. Kuntaliitto pitää tästä huolimatta ehdotettuja muutoksia pääosin hyvinä ja tarpeellisina ja julkisen talouden tasapainottamisen sekä kuntien toimintavapauksien lisäämisen kannalta välttämättöminä.
Kun nyt kaikilla on oikeus kokopäiväiseen hoitoon, lakimuutoksen jälkeen kaikilla lapsilla on oikeus vähintään 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen on edelleen mikäli huoltajat ovat täysipäiväisesti töissä tai opiskelevat.
Vanhemman jäädessä työttömäksi lapsen varhaiskasvatusoikeus pysyy kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan.
Subjektiivisen päivähoidon rajaamisella saavutetaan lakiesityksen mukaan 62 miljoonan euron kustannussäästö. Kuntaliiton mukaan säästö on tästä reilut puolet.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Viimeisimmän arviomme mukaan kokonaissäästö on noin 36,7M€ vuositasolla, Lahtinen sanoo.
Kuntaliiton laskelma perustuu siihen, että nyt niiden kokopäivähoidossa olevien yli 3-vuotiaiden osalta, joilla oikeus jatkossa on enää 20 tuntiin viikossa, henkilöstömitoitus muuttuu lasten ja aikuisten välillä kokopäivähoidon 1/7 ja osapäivähoidon 1/13.
– Olemme laskeneet, että esityksessä olevilla lapsimäärillä tämä tarkoittaa noin 670 työntekijää. Mikäli koko vaikutus kohdentuisi pelkästään päiväkotihoitoon, olisi mahdollinen henkilöstövaikutus 24,5 miljoonaa euroa. Koska tiedämme, että kustannuksista 65–70% on henkilöstökustannuksia, arvioimme muista saatavan säästön osuudeksi 12,2 miljoonaa. Hallituksen esityksen mukaan henkilöstösäästöjen osuus olisi n. 43 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi lähes 1 200 työntekijää, Lahtinen sanoo.
– Se, että lapsi on hoidossa osaviikkoisesti 20 tuntia viikossa, tarkoittaa, että päivittäinen hoitoaika on todennäköisesti yli 5h/päivä, jolloin sillä ei ole vaikutusta henkilöstömitoitukseen. Ainoastaan mikäli tällä tavalla hoidossa olevat lapset ja henkilöstön työajat saadaan täydellisesti synkronoitua voi syntyä jotakin säästövaikutusta.
– Koska muutoksella ei lapset vähene eikä automaattisesti myöskään lisäänny ei tilojen suhteen ole mahdollista saavuttaa suuria säästöjä.
Hallitus ilmoitti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta viime viikolla.
Syyskuussa antamassaan lausunnossa Kuntaliitto kehotti kiinnittämään huomiota kustannussäästölaskelmien pitävyyteen.
Lisäksi Kuntaliitto arvioi, että lakimuutos saattaa lisätä kunnille nykyistä enemmän selvitysten pyytämistä ja niiden käsittelemistä, josta saattaa syntyä hallintokustannuksia.
Myös valtiovarainministeriö kiinnitti lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle huomiota kustannussäästöjen arviointiin. VM:n mukaan säästövaikutusten arviointitapaa ja esitettyihin tuloksiin johtaneita laskelmia tulisi avata hallituksen esityksessä nähtyä perusteellisemmin.
– Kustannusvaikutusarvioinnissa olisi tarkoituksenmukaista mahdollisuuksien mukaan käyttää yhteisiä arviointimenettelyjä, kuten kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan taloudellisten vaikutusten arviointijaoston kehittämää ja valtiovarainministeriön ylläpitämää kustannusvaikutusten laskentakehikkoa, VM:n lausunnossa sanotaan.
Päätös päivähoito-oikeuden rajaamisesta vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.
