Kuntien sote-kivijalkaa nakertavat taloudelliset haasteet ja henkilöstösaatavuuden ongelmat
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen puhui tiistaina Kivijalka kuntoon -seminaarissa Kuntatalolla.
Kivijalka kuntoon -seminaarissa keskusteltiin tiistaina Kuntatalolla sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden haasteista ja mahdollisuuksista. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Kuntaliitto sekä terveydenhuollon ammattiliitot.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio totesi avauspuheenvuorossaan, että jo pitkään edestakaisin vellonut sote-uudistus on osaltaan murentanut pohjaa kuntien perusterveydenhuollolta muun muassa epäselvän työnjaon muodossa.
Positiivista oli Tainion mukaan kuitenkin se, että kunnat, kuntayhtymät ja alueelliset toimijat ovat itse ottaneet ohjat haastavassa tilanteessa. Tainio esitteli seminaarissa Kuntaliiton loppuviikosta julkaistavan kyselyn tuloksia, jonka mukaan kunnat ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita kehittämään palveluitaan kuntapohjaisesti seuraavaa sote-uudistusta odotellessa.
– Alueelliseen yhteistyöhön suhtaudutaan entistä myönteisemmin. Alueellinen yhteistyö on nyt huomattavasti pitemmällä kuin se on koskaan historiassa ollut, Tainio sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sote-palveluilla yhä kalliimpi hintalappu
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen piti seminaarissa puheenvuoron kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tämänhetkisestä tilasta. Myllärinen toi esiin, että vaikka kunnat erilaistuvat, kiristyvä taloudellinen tilanne ja henkilöstösaatavuuden ongelmat vaivaat yhteisesti kaikkia kuntia.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on kunnille vuosi vuodelta raskaampi toimenpide. Ikääntyvä väestörakenne kasvattaa menoja tasaisesti ja osaa kasvukunnista koettelee Myllärisen sanoin ”tuplarasitus”, kun varoja on ohjattava yhä enemmän sekä varhais- että vanhuspalveluihin.
– Sote-kustannukset ovat 2000–2018 nousseet yli kaksinkertaisiksi, alle 10 miljardista lähes 22 miljardiin. Väitteet siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa oltaisiin rapauttamassa, eivät ainakaan tältä osin pidä paikkaansa.
Taakkaa kevennettävä palveluita kohdentamalla
Tulevaisuuden haasteeksi Myllärinen nimeää sote-palveluiden tarkoituksenmukaisen kohdentamisen. Hänen mukaansa on pohdittava entistä tarkemmin, miten perusterveydenhuollon palveluita voidaan tarjota asiakkaille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Suomessa on globaalisti vertailtaessa taitoa puuttua hoidettavissa oleviin sairauksiin kuten syöpiin, sydänsairauksiin ja aivohalvauksiin. Myllärinen kuitenkin tuo esiin, että ennakoivaa puuttumista vaativissa kuolemantapauksissa, kuten alkoholiin liittyvissä sairaustapauksissa, keuhkosyövissä ja itsemurhissa Suomi sijoittuu EU-vertailussa keskitasolle Slovenian, Puolan ja Bulgarian kanssa.
– Osaamme hoitaa paremmin kuin ennaltaehkäistä, Myllärinen toteaa.
Kuntien palveluprosessien keventämisen lisäksi olennaista on löytää ratkaisu hoitohenkilökunnan resurssipulaan. Myllärinen nostaa esiin keskeisen huomion siitä, että asiakaspohjan lisäksi soten kannalta keskeiset ammattiryhmät vanhenevat. Tällä hetkellä lähihoitajan työtä tekevistä eläköityy 31,6 prosenttia seuraavan 10 vuoden sisällä.
– Olemme henkilöstösaatavuuden kanssa pysyvissä ongelmissa. Sekin on yhteinen ongelmamme, Myllärinen huomauttaa kuntien haasteisiin viitaten.
Katso Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärisen haastattelu Kunta.tv:stä:
