Kuntiin suunnattu kysely kertoo: Henkilöstön saatavuus vanhustenhuollon suurin ongelma
kuva: Jorma Ylönen
Kuntaliiton kyselyyn vastanneet arvioivat, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä.
Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on työvoiman saatavuus.
Näin arvioi 54 prosenttia Kuntaliiton helmikuussa tekemään kyselyyn vastanneista.
Kyselyn avovastauksissa nousee esiin huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä.
– Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? kysyy pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtaja.
Vastauksissa korostuu vaikeus saada koulutettua sijaistyövoimaa. Niissä toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa.
– Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa, yksi vastaaja toteaa.
Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia.
Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi.
Arvioitu hoitajien lisätarve: 4 500 hoitajaa
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi.
Arvioitu hoitajien lisätarve olisi kyselyn perusteella lähes 4500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset.
– Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa. Kotihoidossa on huutava työvoimapula.
– Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti, toteaa pienen kunnan kunnanjohtaja vastauksessaan.
Kyselyn kohdejoukkona olivat kuntajohtajat, sosiaali- ja terveysjohtajat, ikääntyneiden palvelujen johtajat sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaavat johtajat. Sähköinen kysely lähetettiin kuntien ja yhteistyöalueiden kirjaamoihin.
Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta.
Kuntaliiton kysely ikäihmisten palveluista helmikuussa 2019
Dodiin! SoTessa on palattava alkuperäisiin tavoitteisiin: Terveyserojen kaventamiseen ja Perusterveydenhuollon parempaan saatavuuteen, jotta jonot terveyskeskuksissa poistuvat. Tähän tarvitaan lääkäreitä, hoitajia ja sosiaalialan työntekijöitä. Hoivaa ja huolenpitoa arkielämän eri vaiheissa. Kyllä jämpti on niin.
Mistä saadaan 4500 hoitajaa yhtäkkiä töihin? Orpo on siinä oikeassa, että parasta perustaa asiantuntijaryhmä, joka arvioi , miten edetään. Muuten köy niin, että vanhusten hoitoon otetaan osaamatonta porukkaa hätäpäissään.
Tämäkin on totta. Euroopan Unioni teki vuonna 2005 Valkoisen kirjan. jossa todettiin mm., että Suomi harmaantuu kaikkein eniten Euroopassa. Selvitysmies, professori Sirkka-Liisa Kivelä jätti 14.6.2006 silloiselle Matti Vanhasen hallitukselle Vanhustenhoidon valtakunnan tason selvityksen. Vanhustenhoidossa käydään nyt kiivasta keskustelua. Kivelä nosti siis jo vuonna 2006 raportissaan vanhusten-hoidossa olevat puutteet ja tarvittavat parannusehdotukset. Liian vähän henkilökuntaa, liian paljon lääkkeitä, vanhuksen tarvitsema oikea hoitopaikka ei ole taattu, henkilökunnalle lisää koulutusta ja korvamerkityt Valtionosuudet vanhustenhoitoon ja valtion ohjauksen edelleen tiuken-taminen. Esitykseen sisältyi myös Vanhusasiamies. Aikaan on siis ollut lähes 13 vuotta laittaa Vanhustenhoito kuntoon. Miksi tätä ei ole vieläkään tehty?