Kysely: 40 prosenttia suomalaisista hyväksyisi valvotun huumeiden käyttötilan kotikuntaansa
Huumausaineiden käyttötilojen ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin, THL:n sivuilla kerrotaan. (Kuva: Pixabay)
A-klinikkasäätiön teettämästä väestökyselystä ilmenee, että 45 prosenttia kaikista vastaajista kannattaa käyttötilojen perustamista ja 40 prosenttia olisi valmis ottamaan käyttötilan myös omaan kuntaansa.
Jopa 88 prosenttia sallivimman huumelinjan kannattajista on kyselytutkimuksen mukaan käyttöhuoneiden kannalla ja 85 prosenttia ottaisi sellaisen kotikuntaansa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla kerrotaan, että huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Niitä on useassa Euroopan maassa ja ne sijaitsevat yleensä alueilla, joilla huumeiden käyttö julkisissa tiloissa on tavallista.
– On hienoa, että tässä asiassa suomalaiset ovat hereillä ja ymmärtävät, että huumeongelma voi olla myös omalla asuinalueella, A-klinikkasäätiön vt. toimitusjohtaja Hanna Paikkala arvioi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Käyttötilat auttavat välttämään yliannostuksia ja myrkytyksiä sekä niistä johtuvia kuolemia, ehkäisemään tartuntatautien leviämistä ja rauhoittamaan lähiyhteisöjä. Lainsäädäntöömme on tärkeää saada muutos, joka mahdollistaa käyttötilakokeilut hyvinvointialuekohtaisesti, Paikkala jatkaa A-klinikkasäätiön tiedotteessa.
Teemana eduskuntavaaleissa
A-klinikkasäätiön Hanna Paikkalan mukaan Kantar Publicin toteuttaman kyselyn tulokset kertovat kokonaisuudessaan, että addiktioiden luonteesta on tuotettava merkittävästi enemmän tietoa.
Säätiön tiedotteen mukaan kyselytutkimuksen tulokset kertovat myös huumeasenteiden vahvasta politisoitumisesta.
Kantar Publicin tutkimusjohtaja Mikko Hormion mukaan yhtä selkeä oikeisto–vasemmisto-jakauma tulee esille vain puolueiden kannatustutkimuksissa.
– Teema on erityisen tärkeä kevään eduskuntavaaleissa. Peräti 57 prosenttia vastanneista pitää huumepoliittisia kysymyksiä hyvin tai melko tärkeänä, kun he miettivät ehdokastaan, Hormio sanoo.
”Ei parane tuomitsemalla”
Suomalaiset suhtautuvat ristiriitaisesti huumeita käyttäviin ihmisiin. 52 prosenttia vastanneista pitää oikeana, että huumeiden käyttö leimaa ihmisen rikolliseksi ja 44 prosenttia puhuu mieluummin narkomaaneista kuin huumeita käyttävistä ihmisistä.
– Huumeriippuvuus on sairaus, joka ei parane tuomitsemalla vaan tukemalla. Tutkimus paljastaa, että huolestuttavan moni pitää huumeriippuvuutta rikosoikeudellisena ongelmana. Tilanteen ratkaisemisen on kuitenkin perustuttava elämän suojelemiseen ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseen. Huumausaineita käyttävät ihmiset eivät ole kakkosluokan kansalaisia, Paikkala korostaa.
Lisäksi säätiön tiedotteessa kerrotaan, että kovat huumeasenteet näkyvät myös käsitetasolla. Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista puhuu mieluummin narkomaaneista kuin huumeita käyttävistä ihmisistä.
A-klinikkasäätiön tilaamaan ja Kantar Publicin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 010 yli 18-vuotiasta suomalaista.
