Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen tarkempaa tietoa

Kunnille, maakunnille ja oppilaitoksille on kouluterveyskyselyn tuloksissa nyt tarjolla tietoa lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kouluterveyskyselyn tulospalveluun on avattu uusi näkymä, jossa on mahdollista tarkastella haavoittuvassa elämäntilanteessa elävien nuorten hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämisen rooli on korostunut keskustelussa kuntien tulevasta tehtäväkentästä, jos sote-tehtävät siirtyvät maakunnille.

Hyvinvointitietoa tarjotaan käytettäväksi palvelujen ja toiminnan kehittämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Aiemmin tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on ollut käytössä vain rajoitetusti.

THL:n toteuttamassa kouluterveyskyselyssä on koottu seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä avun ja tuen saannista. Kouluterveyskyselyn keskeisiä tuloksia voi nyt tarkastella joidenkin taustatekijöiden, kuten toimintarajoitteiden, syntyperän ja kodin ulkopuolelle sijoittamisen mukaan. Tulosten tarkastelu on mahdollista maakunnittain ja kansallisella tasolla.

Tulokset liittyvät nuorten hyvinvointiin, terveyteen, elintapoihin, koulunkäyntiin ja opiskeluun, kasvuympäristön turvallisuuteen, perheen elinoloihin sekä palveluihin ja avunsaantiin. Tulosten mukaan monet hyvinvointia, osallisuutta, terveyttä, terveellisiä elintapoja, koulunkäyntiä ja kasvuympäristön turvallisuutta vaarantavat tekijät ovat yleisempiä toimintarajoitteisilla, ulkomailla syntyneillä ja kodin ulkopuolella sijoitettuna asuvilla nuorilla.

Yksinäisyyden tunne vaihtelee

Kouluterveyskyselyssä kartoitettiin muun muassa yksinäisyyden kokemuksia ja ystävyyssuhteita, joissa todettiin vaihtelua iän ja sukupuolen mukaan.

Maakunnittainkin todettiin eroja. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa asuvat nuoret kokevat yksinäisyyttä hieman keskimääräistä vähemmän. Maakuntien sisäiset erot ovat kuitenkin suuria monessa maakunnassa.

Toimintarajoitteiset nuoret kokevat itsensä huomattavasti muita nuoria useammin yksinäiseksi. Myös sijoitetuilla, ulkomailla syntyneillä sekä niillä nuorilla, joiden äidin koulutustaso on matala, on muita nuoria suurempi todennäköisyys tuntea yksinäisyyttä, kyselystä selviää.

Yksinäisyyden kokemus heijastuu lukuisiin muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Yksinäiset nuoret kärsivät muita useammin päivittäisestä oireilusta ja ovat huomattavasti muita harvemmin tyytyväisiä elämäänsä. Yksinäisyys näkyy myös nuoren elintavoissa ja koulunkäynnissä sekä ahdistuneisuusoireilussa.

Harrastaminen lisää hyvinvointia

Viikoittaisella harrastamisella todettiin positiivinen yhteys moneen nuoren hyvinvoinnin osa-alueeseen. Harrastaminen on yhteydessä siihen, miten tyytyväisiä vastaajat olivat elämäänsä ja miten he hallitsevat elämäänsä. Viikoittain harrastavilla nuorilla on myös muita paremmat elintavat: he ovat harvemmin ylipainoisia ja heillä esiintyy vähemmän humalahakuista juomista.

Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa jotakin. Yleisintä viikoittainen harrastaminen on lukiolaisten keskuudessa. Harrastamisaktiivisuus ei jakaudu tasaisesti, vaan nuoren tausta on yhteydessä viikoittaiseen harrastamiseen. Asiaan vaikuttavat pitkälti samat tekijät kuin yksinäisyyden kokemuksiin.

Kaikki Kouluterveyskyselyn tulokset