Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Hyvinvointialueet korostavat kehittäneensä opiskeluhuoltoa sote-uudistuksen jälkeen tuloksekkaasti. Psykologiliiton mukaan alueiden toiminnassa on vielä paljon parannettavaa. Kuva: Ville MIettinen
Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, varoittavat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat yhteisessä kannanotossaan.
Kannanoton mukaan siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.
Opiskeluhuollon palautaminen kuntien vastuulle nousi keskusteluun opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin, r., ja pääministeri Petteri Orpon, kok., haastatteluissa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Pääministeri Orpo perusteli selvitystä sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sillä, että tällaisella siirrolla voitaisiin varmistaa aikuisten yhteistyön toimiminen kouluilla. Myös opetusministeri Henriksson teki vastaavan muutosesityksen Helsingin Sanomien haastattelussa lauantaina.
Kuntalehdelle asiaa kommentoinut opiskeluhuollon vastuualuejohtaja Marja Nurmi-Vuorinen Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluista pitää ajatusta paluusta vanhaan huolestuttavana.
-Ollaan yhden organisaation alla ja yhdessä nimenomaan mietitään koko kokonaisuutta, kaikkia ammattilaisia, miten ne palvelut toimivat yhteen. Tämä on ollut ehdottoman positiivinen asia.
Lisäksi rekrytointi on helpottunut, Nurmi-Vuorinen sanoo.
Myös hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa todetaan rekrytoinnin helpottuneen.
-Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula, kannanotossa todetaan.
”Populistinen paniikkiratkaisu”
HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari kuvailee Kuntalehdelle ajatusta kuraattorien ja psykologien palauttamista kuntien vastuulle ”populistiseksi paniikkiratkaisuksi”.
-Sellaista veivaamista ei pidä tehdä. Pikemminkin on oikeasti tosi järkevää, että integroidaan näitä asioita ja hoitoon kykenevä henkilöstö on saman organisaation alla. Silloin voidaan optimoida resurssien järkevää käyttöä.
Repokari korostaa, että ennalta ehkäisy on tärkeää.
-Mutta että siellä olisi pienen pieni segmentti hoitohenkilökuntaa kouluissa, joka olisi muusta terveydenhuollosta ulkona, se on kerta kaikkiaan huono ajatus ja todennäköisesti myös vaikeuttaisi henkilöstön saamista.
Sujuvammin palvelujen piiriin
Hyvinvointialueiden toimialajohtajien mukaan opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin.
-Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström hyvinvointialueiden kannanottotiedotteessa.
Alueilta muistutetaan myös, että muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
-Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.
Psykologiliitto esittää lakimuutoksia
Psykologiliitto esittää järjestämisvastuun siirron sijaan lakimuutoksia, joilla psykologipalvelu pyrittäisiin järjestämään lain vaatimassa ajassa ja lähipalveluna.
Psykologiliitto muistuttaa, että tärkeintä opiskeluhuollon palvelujen järjestämisessä on, että ne toteutuvat lähipalveluna kouluilla ja oppilaitoksissa.
-Tiedonkulun eri ammattilaisten välillä tulisi olla saumatonta ja kaikilla tulisi olla omat selkeät roolinsa moniammatillisessa yhteistyössä. Lasten, nuorten ja opetushenkilöstön kannalta on välttämätöntä, että opiskeluhuolto on läsnä koulujen arjessa niin kriisissä kuin toteuttamassa opiskeluhuoltolain mukaista ensisijaista tehtäväänsä yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä työssä, Psykologiliiton tiedotteessa todetaan.
-Tietoomme on tullut, että koska laissa ei säädetty velvoittavana palveluiden järjestämistä lähipalveluna, ovat hyvinvointialueet ryhtyneet myös keskittämään psykologipalveluita. Keskitettynä palvelut eivät pääosin toteudu edes oppilaitosten välittömässä läheisyydessä, eivätkä siten tosiasiallisesti ole oppilaiden saatavilla, Psykologiliiton tiedotteessa todetaan.
Lainsäädännön toimenpiteet, jotka Psykologiliiton mukaan tulisi toteuttaa, ennen kuin edes harkitaan palvelujen siirtämistä kuntiin:
Lisää aiheesta:
