”Lastensuojelu on yhteiskunnan kuumemittari” – Lasten mielenterveyspalvelujen saatavuus odotettua huonompi

Kuntaliiton lastensuojelukyselyn mukaan lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut ovat selvästi huonommin saatavilla kuin vielä viisi vuotta sitten.

Kyselyn mukaan palvelu järjestyi kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä tai viiveettä tarpeenmukaisena 37 prosentilla vastanneista. Viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 63 prosenttia.

Vastanneista 13 prosenttia arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta. 49 prosenttia arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla, mutta prosessi on vaikea ja aikaa vievä

Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen sanoo yllättyneensä käänteen vakavuudesta.

– En ollut varautunut, että tilanne on huonontunut näin paljon. Ei olla katastrofin partaalla, mutta eihän tämä hyvä suunta ja signaali ole. Tilanne on vaikeutunut, Puustinen-Korhonen sanoi Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa torstaina.

Jo edellisessä kyselyssä vuonna 2012 lasten mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus lastensuojeluasiakkaille nousi esiin.

Nyt kyselyyn lisättiin kysymys sitä, kuinka usein lapsille järjestetään sijoituksia kodin ulkopuolelle, jos mielenterveyspalvelut eivät järjesty. Vastanneista 31 prosenttia vastasi ”hyvin usein”.

– Väestöön suhteutettuna näin vastanneiden osuus oli 49 prosenttia. Palvelunpuute koskee tosi isoa osaa väestöstä, ja on erittäin huolestuttavaa.

– Sote-uudistuksessa pitää pystyä rakentamaan rajapintaa lastensuojelun ja psykiatrian välille ja tuomaan uusia palveluja myös vanhemmille silloin, kun lasten kasvatus on haasteellista tai vanhemmalla itsellään on mielenterveyden häiriöitä, Puustinen-Korhonen sanoi.

Mittari punaisella

Lastensuojelun kuntakyselyssä on kartoitettu muun muassa viranomaisten tiedonvaihdon ja yhteistyön toimivuutta, palvelujen saatavuutta, lastensuojelun käytössä olevia resursseja ja työn kuormitustekijöitä sekä kuntien lastensuojelun näkemyksiä sote-uudistuksesta.

Puustinen-Korhonen kuvaa lastensuojelua yhteiskunnan kuumemittariksi. Kun mittari menee punaiselle ja lastensuojeluun virtaa lisää palvelujen tarvitsijoita, yhteiskunnassa muiden palvelujen tilanne on huonontunut.

– Lastensuojelun rooliksi näyttää muotoutuvan paikata muun järjestelmän riittämättömyyttä, Puustinen-Korhonen kuvaa.

Lastensuojelun, kuten muiden pavleujen, tilanteessa näkyy Kuntaliiton mukaan väistämättä valtionosuuksien leikkaaminen. Tämä käy ilmi myös kyselyn avovastauksissa.

Peruspalveluissa Kuntaliiton mukaan vuonna 2012 valtionosuusleikkausten vaikutus oli 631 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 vaikutus oli 1,3 miljardia, suunnilleen sama summa jonka kunnat käyttävät kaikkiin lasten ja perheiden palveluihin.

Sosiaalihuoltolain rahoitustarve puolestaan olisi Kuntaliiton mukaan ollut 88-95 miljoonaa euroa. Valtio kuitenkin arvioi lain kustannuksiksi 32 miljoonaa ja ohjasi kunnille tähän osoitettua valtionosuutta 16 miljoonaa euroa.

Pelkästään lapsiperheiden kotipalveluun olisi tarvittu 35-40 miljoonaa euroa, Kuntaliitto arvioi. Lisäksi kuntien velvoitteiksi tulivat valvotut ja tuetut tapaamiset ja sosiaalinen kuntoutus.

Sote-uudistuksen vaikutus epäselvä

Vastauksissa sote-uudistuksessa nähdään niin riskejä kuin mahdollisuuksia lastensuojelun palvelujen järjestämisen näkökulmasta.

– Sote-valmistelun on oltava käytäntöön vievä, Puustinen-Korhonen painottaa.

Kuntaliiton sote-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio näkee kyselyn tarjoavan tärkeää materiaalia sote-uudistuksen jatkovalmistelulle.

– Nyt tiedetään maakunnittain tilanne tässä vaiheessa ja nähdään, miten pitää alkaa kehittää ja resursoida, Tainio sanoi.

Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen näkee kyselyn osoittavan rakenteessa olevat ongelmat. Hän muistuttaa, että lastensuojelun asemaan sote-uudistuksen jälkeen liittyy paljon asioita, joista ei ole selvyyttä.

Nyt muotoutuneet käytännöt voivat joissakin kunnissa olla hyviä, mutta ne pitää rakentaa uudelleen maakuntaan, Myllärinen muistuttaa.

– Kuten muutenkin sote-uudistuksessa, siirtymävaiheessa tulee paljon epäselvyyksiä. Resurssien kokoamisella on mahdollisuus parantaa aliresursoidulla alueella lapsiperheen palveluita, mutta tolkku on keskittämisessäkin. Emme vielä tiedä miten ne [palvelut] tulevat keskittymään.

Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 toteuttama lastensuojelun kuntakysely toteutettiin nyt toista kertaa, edellinen vastaava kysely tehtiin viisi vuotta sitten. Kuntakyselyyn vastasi 92,3 prosenttia kaikista Suomen 180 lastensuojelun järjestäjätahoista. Järjestäjät edustavat 278 kuntaa. Kyselyn väestöpeitto on 96 prosenttia.

Kyselyaineistot Kuntaliiton verkkosivuilla