Mäki-Lohiluoma: Olisiko syytä siirtää sote seuraavalle hallitukselle?
Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan Kuntaliiton odottamat muutokset sote-järjestämislakiin ovat rahoituksen osalta niin suuret, että lakiesitystä on muutettava merkittävästi jotta se voitaisiin toteuttaa.
Kun lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusta pohtivan työryhmän esitys valmistuu vasta maaliskuussa, ja soten rahoitusta sen vuoksi joudutaan käsittelemään joka tapauksessa seuraavalla vaalikaudella, Mäki-Lohiluoma esittää, olisiko sote siirrettävä kokonaan uuteen valmisteluun ja käsiteltäväksi seuraavalla hallituskaudella.
Mäki-Lohiluoma esitti näkemyksensä Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumin tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Soten järjestämislakiin kaavailtu kuntia koskeva rahoitustilanteen muutos voisi lakiesityksen mukaan olla kunnissa 400 euroa asukasta kohti plussaa tai miinusta. Kuntaliiton marraskuisen kannanoton mukaan tällä olisi joissakin kunnissa niin suuri taloudellinen vaikutus, että veroprosentteja jouduttaisiin korottamaan useilla prosenttiyksiköillä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Uudistus myös lisäisi kustannuksia sellaisissa kunnissa, jotka ovat hoitaneet sote-palvelut tehokkaasti.
Kuntaliiton vaatimus on, että uudistuksen kunta- ja asukaskohtaiset kustannusmuutokset on saatava lähelle nollaa.
Toistaiseksi on epäselvää, voiko eduskunta muuttaa lakiesitystä niin paljon, että kustannusvaikutus putoaisi 400 eurosta nollan tuntumaan, vai vaatiiko näin suuri taloudellinen muutos uuden valmistelun.
Perustuslakivaltiokunnan kannanottoa rahoitusperiaatteen perustuslaillisuuteen odotetaan ensi viikolla.
On erinomainen asia, että poliittisia päätöksentekijöitä lähellä olevat tahot yksi toisensa jälkeen irtaantuvat sote-sopasta. Tieto, johtajuus ja eettisyys nousevat pala palalta päätöksenteon keskiöön.
Mitähän vuosia Mäki-Lohiluoma ja Kuntaliitto vertailussa käyttäisivät? Eli mikä on se mennyt vuosi jonka kustannustasoon jonkin tulevan vuoden kustannuksia verrataan. Vuodet kun eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Olisi siis sattumanvaraista tai tarkoitushakuista. Ja kyllä kai sallittanee tavoiteltu kustannusten alenemisen näkyminen maksuosuuksissa. Ettei vaadita kustannusmuutosten säilyttämistä nollassa eli jäädytetä tilannetta hamaan tulevaisuuteen.
Näitä asioita ei tarvitse enää miettiä vuonna 2010 Etelä-Karjalan kuntien vapaaehtoisesti perustamassa – eduskunnan perustuslakivaliokunnan hyväksymässä – Etelä-Karjalan maakunnallisessa sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä Eksotessa.
Perustuslain 121 pykälän mukainen itsehallinnollisten asukkaitten Eksote-valtuusto tekee:
1) Järjestämispäätökset: mitä, missä, millä tavalla, milloin.
Eksoten jäsenkunnilla on suuri motivaatio innovoida tuottavuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantamista jatkuvasti, joka päivä.
Eksote ottaa käyttöön muiden kuntien ja maakuntien innovoimia hyviä käytäntöjä, joka päivä.
Kunnat ja valtio hyötyvät. Luottoluokittajat tulevat vakuuttuneiksi.
Tuottavuuden lisääntyminen pienentää kestävyysvajetta.
2) Budjetti- ja rahoituspäätökset.
Eksoten jäsenkunnat voivat vaikuttaa laskun suuruuteen.
3) Operatiiviset tuotantopäätökset.
4) Painopiste on
– ennaltaehkäisevässä lähiterveystyössä ja
– ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä.
– Nopean toiminnan erikoissairaanhoidolla ehkäistään hoidon aloituksen viivästymistä, jolloin hoitoaika ja kuntoutusaika jäävät lyhyiksi, kustannukset minimoidaan.
– Tehokas kuntoutus.
5) Kansaneläkekaitos hyötyy Eksoten jösenkuntien suuresta motivaatiista.
6) Perustuslaillisena rahoittaja-järjestäjänä ja kuntayhtymän sisäisen motivaation ansiosta järjestelmän sisään on rakennettu kustannuksia hillitsevä säätö:
– tuottavuus ja laatu ylös, kustannukset alas.
Kun Suomessa on 18 ”Eksotea”, niin jokainen niistä pyrkii oman ja Kelan sekä valtion edun mukaisesti aina parhaimman maakunnan ”Eksoten” tuottavuuteen, laatuun, kustannustehokkuuteen ja hoidon vaikuttavuuteen:
– perustuslain 121 pykälän mukaiset, itsehallinnollisten asukkaitten maakunnalliset 18 Eksote-valtuustoa pitävät sisällään valtakunnallisia sote-kustannuksia hillitsevän, laatua ja tuottavuutta parantavan – itseohjautuvan – säätöjärjestelmän.
Vrt. paperitehtaan prosessin säätöjärjestelmä.
OSAOPTIMOINNIN POISTO
Hoitoketjujen hallintatietokanta sekä Kelan ja maakunnallisten sote-piirien välinen tilijärjestelmä.
Manner-Suomen 18 maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä saavat tehtäväkseen integroida asukasasiakkaitten sote-palvelut siten, että mikään terveydenhoitotaho, kuten työterveyshuolto, ei voi siirtää kustannuksia toisten eikä Kelan maksettavaksi. Asiakkaan kustannuksiin liittyvä hoitoketju on maakunnallisten sote-piirien ja Kelan integroima: osaoptimointi poistuu perustuslaillisten maakunnallisten sote-piirien vastuulla. Perudterveydenhoito vahvustuu.
– Todennäköisesti on useita vaihtoehtoja toteuttaa järjestelmä käytännössä. Tehokas ja yksinkertainen valitaan. Esittäkää vaihtoehtoja.
Kela maksaa rojalteja maakunnallisille sote-piireille osaoptimoinnin poistosta sekä sairaspäivärahojen ja matkakorvausten maksua minimoivasta tuottavuudesta, laadusta, kustannustehokkuudesta ja hoidon vaikuttavuudesta.
Kokonaisjärjestelmän on oltava perustuslain kestävä sekä yksinkertainen.
KUNTAYHTYMIEN VAIHTOEHTONA PL 121 §:n MAAKUNTAITSEHALLINTO
Kuntayhtymämallin mukaiset Eksoten jäsenkuntien maksuosuudet Eksoten vuosibudjettiin jäävät pois, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa järjestelmää.
Maakunnille verotusoikeus
1) Kunnilla on omat vuosibudjetit ja omat kuntaveroprosentit.
2) Maakunnilla on omat sote-vuosibudjetit ja niitä vastaavat kuntaveroprosentit.
Verotietokone laskee jokaiselta verovelvolliselta osuuden oman kunnan budjettitilille ja oman maakunnan sote-budjettitilille.
KOKONAISVEROASTE: KUNNAT JA MAAKUNNAT
Kuntien motivaation ja järjestelmän sisään rakennetun kustannuksia hillitsevän säädön ansiosta kuntien ja maakuntien veroprosenttien nousunopeustrendi tai kulmakerroin pidetään nykyistä pienempänä.
1) Maakuntien sote-budjetti ja maakuntien kuntaveroprosentit pitävät sisällään muun muassa maakunnan sairastavuudesta ja ikärakenteesta seuraavan rahoitustarpeen.
2) RAHOITUSVASTAAVUUSPERIAATE: PL 19 ja 121 pykälät
– Eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 pykälästä johtaman rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaan, valtion on maksettava perustuslain 19 pykälän mukaisten kansalaistrn yhdenvertaisten sote-palvelujen toteutumiseksi sote-valtionosuuksia. Esimerkiksi korvamerkittyjä valtionosuuksia yhtäpitkien jonotusaikojen toteuttamiseksi Manner-Suomen 18 ”Eksotessa”.
Mikään kunta tai maakunta ei ole ”voittaja”.
Maakunnan sote-vuosibudjetti pitää sisällään sairastavuuden ja ikärakenteen.
– Jokainen kuntaverovelvollinen maksaa osuutensa sote-palveluista kuntaveroluokan mukaisesti. Maakunnan saama sote-valtionosuusraha kuluu sote-hoitoihin; sairastavuus, ikärakenne.
Sote-valtionisuuksia ei käytetä hallinnon pöhöttämiseen.
Maakunnan sote-piiri saa sitä suuremman sote-valtionisuuden mitä suurempi on suhteellinen sairastavuus ja rahoitusta edellyttävä ikärakenne.
Järjestelmän on toimittava yksinkertaisen läpinäkyvästi taustalla kymmeniä vuosia.
Eksote-valtuustolla on oltava itsehallinto oman maakunnan sote-integraation rahoittaja-järjestäjänä.
Eduskunnassa oleva lakiesitys loukkaa Eksote-valtuuston itehallintoa rahoittaja-järjestäjänä, koska Helsingissä kokoontuvassa valtuustossa ei ole Eksotella 100-prosenttista päätösvaltaa Etelä-Karjalan soteintegraation järjestämispäätöksistä eikä laskun suuruudesta.
Kokoomus ja sdp kiertävät perustuslaillista Manner-Suomen 18 maakunnallisen sote-piirin mallia.
Miksi?
Siksi, että silloin kokoomus ja sdp eivät voi enää tulevaisuudessa tehdä politiikkaa reunakuntien liittämiseksi Turkuun ja Tampereeseen.
Kokoomus on ilmoittanut, että heidän suurkuntapolitiikka, ts. säästöjen tekeminen palveluja keskittämällä, jatkuu.
Kunta- ja maakunta-sote, PL 121 -malli
Keskustapuoleen pitää muodostaa nykyisestä oppositiosta hallitus, joka kannattaa perustuslain 121 pykälän mukaisia kuntia ja maakuntia, joiden asukkailla on itsehallinto: demokratia suoralla vaalilla, verotusoikeus sekä kunnilla että maakunnilla.
– maakuntien sote-valtuustoilla on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä-status.
Keskustapuolueen perustuslain 121 pykälän mallilla lisätään tuottavuutta 1,8-2,6 miljardia euroa, millä rahoitetaan esimerkiksi lähipalveluja.
Kokoomus ja sdp ovat näyttäneet kaikki temput kuinka heidän perustuslain vastaisella sote-politiikalla yhdessä rajujen valtionosuusleikkausten ksnssa vivutetaan maantieteellisesti hyvin laajoja kuntia, joista tulee yhtä kustannustehottomia kuin Suomen suurin byrokratia Helsinki.
Olisiko hyvä vihdoinkin vaihtaa Kuntaliitolle oikea johtaja? Kietäväinenhän sitä johtaa!
Jos Kietäväinen johti liittoa 4 vuotta sitten, niin kannattaa kaivaa hänen valmistelemansa hallitusohjelmatavoite: suurkunnat ja niiden varaan rakentuva sote. Kääntyykö mies takin sisällä vai takki tänä keväänä? Kuntaliiton historian hirvittävin moka mahdollisti kuluneiden 4 vuoden idioottimaisen näytelmän. Siihen tarttui hanakimmin Juoni Batman!