Kun aiemmin eläkkeelle jäätiin erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia, nyt diagnoosina on yhä useammin masennus.

Kevassa on summattu eri tilastojen tietoja ja saatu lukemia, jotka huolestuttavat Kevan eläkejohtajaa Merja Paanasta: masennus on yhä useammin työkyvyttömyyden syynä. Erityisen nopeaa masennusdiagnoosien kasvu on keski-ikäisillä.

Julkisella alalla on jo ehditty iloita työntekijöiden vanhuuseläkeiän noususta, mutta nyt mielenterveydenhäiriöistä on tullut uusi uhka. Viime vuoden aikana lähes tuhat kunta-alan työtekijää jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska ei voinut jatkaa töitä masennuksen takia.

Trendi on selvinnyt tutkimalla eläkepäätöstilastoja sekä työhyvinvointitutkimusta.
– Eniten kasvua meidän tilastoissamme on keski-iässä, erityisesti 40–49-vuotiailla, Paananen kertoo.

Mistä keski-ikäisten masennuksen yleistyminen johtuu, on Paanasen mielestä tuhannen taalan kysymys. Hän korostaa, että kun masennuksesta saa diagnoosin, silloin kyseessä on oikea sairaus eikä pelkkää oireilua.

Stressi voi lisätä masennuksen riskiä

Paananen muistuttaa, että masennusdiagnoosi ei vielä tee ihmisestä työkyvytöntä saatikka tarkoita sitä, että hänellä olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

– Ensin tarkastellaan, miten sairaus vaikuttaa hänen työntekoonsa.

Masennuksen syntyminen on monimutkainen asia ja siihen vaikuttaa paljon se, kuinka itse kukin reagoi kuormittaviin tilanteisiin missäkin elämäntilanteessaan.

Paananen pohtii, että julkisen sektorin keski-ikäisten masentumisen taustalla voi olla osaamisvaateiden kasvu ja työtahdin kiristyminen.

– Stressi ja kuormittuneisuus eivät kuitenkaan tarkoita samaa kuin masennus, mutta ne voivat lisätä sen riskiä etenkin pitkään jatkuessaan.

Paananen korostaa, ettei pelkästään kovenevaa työelämää voi syyttää masennuksen aiheuttajaksi. Työssä on paljon myös mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, tuohan se ihmiselle muun muassa osallisuutta.

Työkyvyttömyyshakemuksissa useita sairauksia

Paananen keskittyy työssään Kevassa julkiseen sektoriin mutta tietää, että masennuksesta ollaan huolissaan myös yksityisellä puolella.

Sairausperusteisten eläkkeiden syinä olivat aiemmin erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta niiden määrää on saatu laskemaan. Paananen pohtii, onko samalla ikään kuin raivattu tilaa mielenterveyden sairauksille.

– Aika harvoin työkyvyttömyyshakemuksen taustalla on yksi selkeä syy, sen sijaan mukana on useita diagnooseja. Eläkettä myönnettäessä joudutaan pohtimaan, mikä on pääasiallinen sairaus, sekä ottamaan kantaa, millä on eniten merkitystä toimintakykyyn.

Esimerkiksi masennus mainitaan usein tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteydessä.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Olen itse eläkkeellä jukiselta puolen.
    Joillakin työntekijöillä varsinkin Suomessa on halu ja taipumus
    ottaa joku silmätikuksi.
    Aika usein tämä vaiva on esimiesasemassa olevilla.
    Mustamaalaamista kestää aikansa. Voi vaihtaa työpaikkaa, mutta
    nämä maalarit eivät useinkaan jätä hyvää kohdetta rauhaan edes
    muualla.
    Helppo tie kypsyttelyn jälkeen siirtyä eläkkeelle ennenaikaisesesti.

  2. Kunta-alalla työntekijään kohdistuu ristiriitaisia ja kohtuuttomia vaatimuksia. Raportointia ja strategioita riittää, mutta varsinainen työtehtävä jää jalkoihin. Työstä katoaa mielekkyys ja motivaatio, jos mitään asiaa/projektia ei ole aikaa hoitaa kunnolla loppuun. Kuntajohdon olisi nyt korkea aika pysähtyä miettimään mikä on tärkeää…jatkuva raportointi vai tavoitteen saavuttaminen.

  3. Kuntapuolelle olen itse tullut samoihin aikoihin kun työelämään tuli tietokoneet ja internet. Jos en itse olisi ollut aktiivinen vapaa-ajalla pysymään ohjelmien ja laitteiden kanssa kehityksessä mukana niin kukahan minua olisi opettanut tarpeeksi. Työnantaja harvemmin on tarjonnut kunnollista koulutusta ja siksikin olen vapaa-aikanani opiskellut mahdollisuuksieni mukaan. Liian paljon mielestäni kuntapuolella oletetaan, että kyllä sitä työssään oppii. Tässä on varmasti yksi syy miksi ihmiset uupuvat kun osaamista edellytetään, muttei anneta tarpeeksi oppia ja opastusta eikä aikaa siihen oppimiseen. Taitaa olla vähän joka ammatissa samaa vikaa.

  4. Johto eli strategia on liian omissa oloissaan
    Torneissaan vs työtätekevän arki ja itse työ. Tähän työnteon mössöön kun työnnetään uuden johtavan uusi strategia tai huonosti työhön sopivat atk-ohjelmat ja järjestelmät, niin työaikaa varastava soppa on valmis. Jos edes kerran otettaisiin sarisairaanhoitaja tai olliopettaja mukaan ammattisoftan valintaan ja muokkaamiseen työkäyttö varten ( wilma, sairaalasoftat jne), niin ongelmat vähenisi olennaisesti. Ja jäisi aikaa itse arjen työlle eikä näille sopimattomille aikavarkaille eli huonoille järjestelmille anneta aikaa ja työtä. Juuri kun opit uuden järjestelmän niin saadaan joku toinen uusi ostettua ja alkaa sama soppa eli käyttäongelmien kanssa paini. Esim. Lääkärin kuuluisi tutkia potilaita eikä 2/3 ajasta näyttää koneelle asioita . Miksi näyttäväksi ei palkata 1/2 palkalka jotain muuta henkilöä ja saada aikavaras kuriin. Ennen oli sanelijat ja aputyötä tekeviä jolloin lääköri sai hoidettua potilaita enemmän.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*