Hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna suuria päätöksiä tulevaisuuden palveluverkoistaan. Kuva: Ville Miettinen

Artikkeli hyvinvointialueiden palveluverkoista päivittyy. Tuorein päivitys 4.4.2024: Pohjois-Savon hyvinvointialue. 28.3. lisätty Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet. 27.3. päivittetty Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Alkuperäisessä 25.3.2024 julkaistussa versiossa mukana hyvinvointialueista Etelä-Savo, Keski-Suomi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi.

Hyvinvointialueilla on menossa palveluverkon suunnittelu. Toimintoja tehostetaan ankaraksi käyneessä taloustilanteessa, ja samalla kansalaisille tulee tarjota yhdenvertaisesti palvelua.

Palveluverkkouudistus merkitsee useimmilla alueilla palvelupisteiden vähenemistä sekä digipalveluiden ja liikkuvien palvelujen lisääntymistä.

Alueet tekivät ensimmäisenä toimintavuonnaan 1,35 miljardin euron alijäämän. Vaikea taloustilanne näkyy mm. yhteistoimintaneuvotteluina.

Kokoamme tähän artikkeliin tuoreimpia käänteitä hyvinvointialueiden tilanteista.

Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa)

Kunnat: Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava.

Hyvinvointialueen kuntien yhteenlaskettu väestöpohja on noin 130 000 henkilöä. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kertoo Kuntalehdelle, että Eloisan tavoitteena on, että kaikkiin kuntiin jäisi toimipiste.

-Haemme samaa säästöä jatkossa mm. löytämällä nykyistä halvempia tiloja. Toki tämä vaatii nykyisten vuokranantajien kanssa neuvotteluita ja jos näistä ratkaisuita ei löydy, niin ainakin osittain palveluverkkoon voidaan joutua palaamaan.

Tämä ”palaaminen” koskee todennäköisesti suun terveydenhuoltoa. Eloisalla ei ole lainanottovaltuutta, minkä vuoksi palveluverkko todennäköisesti jatkossa supistuu sitä mukaan, kun eteen tulee uusia laiteinvestointeja nykyisten käyttöiän tullessa päähän.

Kainuun hyvinvointialue

Kainuun hyvinvointialue muodostuu Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnista, joissa on yhteensä runsaat 70 000 asukasta.

Kainuu on ensimmäinen maakunta, joka yhdistänyt perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Niin sanottu Kainuun malli otettiin käyttöön jo vuonna 2005, ja toimintamalli jatkuu edelleen.

Täsllä hetkellä Kainuun hyvinvointialueen suunnitelmiin ei kuulu yhtään täysin palveluita vailla olevaa kuntakeskusta, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg.

– Keskuskunnan verkko saattaa joiltain soin harventua. Olemme jakaneet kaupungit/kunnat kolmeen ryhmään; keskuskaupunki, suuremmat kunnat ja pienet kunnat. Pienimpiinkin kuntiin on (ainakin tässä vaiheessa) päätetty jättää palvelupiste, Lindberg kertoo.

– Emme ole vielä päättäneet tarkalla tasolla sitä, mitä palveluja jätetään lähelle. Selvitämme myös liikkuvien palvelujen käyttöä, mutta juuri nyt liikkuvien palveluiden kustannustehokkuus ei vaikuta näillä välimatkoilla ja kiinteistöjen vuokrahinnoilla kustannustehokkaalta. Yksi mahdollisuus on se, että yksi kiinteä piste voisi olla eri palveluiden käytössä tarvittavassa laajuudessa. Palveluiden sisältö tarkentuu valmisteilla olevissa kehitysohjelmissa.

Päätöksiä tulevasta Kainuussa on tarkoitus tehdä huhtikuussa.

Kainuun ainoa päivystys on Kajaanissa. Lindbergin mukaan paikallisissa isoimmissa sote-keskuksissa voi olla kiirevastaanottoja mahdollisuuksien mukaan.

-Pienimpien kuntien vastaanottojen vaihtoehtoina ovat fyysiset vastaanotot joinain päivinä viikossa sekä mahdollisesti hoitaja-avusteisena palveluna tai järjestämällä asiointipisteitä helpottamaan yhteydenpitoa keskitettyihin palveluihin.

-Välimatkat ovat Kainuussa pitkät. Se rajoittaa mahdollisuuksia kokonaisten yksiköiden sulkemisiin toisin kuin alueilla, joilla on merkittävästi tiheämpi palveluverkko. Osaajien saatavuus jäsentää Kainuun mahdollisuuksia merkittävästi. Meillä on pitkä integraatiohistoria Kainuussa, joten paljon verkon suhteen on jo tehty.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Kanta-Hämeen hyvinvointialue vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnissa. Asukkaita maakunnassa on noin 170 000.

Hyvinvointialueen hallitus päätti palveluverkkoesityksestään 25.3.2024. Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaa kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta. Nämä keskuksest sijaitsisivat Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa.

Lisäksi esityksen mukaan Oma Häme perustaa palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat Jokioisissa, Hämeenlinnassa (Kalvolassa ja Lammmilla), Lopella, Hausjärvellä (Oitissa), Hattulassa (Parolassa) sekä Janakkalassa (Tervakoskella ja Turengissa).

Tammelan ja Ypäjän kunnat saattavat menettää terveysasemansa.

Palveluverkkoesitys on käsiteltävänä aluevaltuustossa tiistaina 9.4.

Keski-Suomen hyvinvointialue

Keski-Suomen hyvinvointialue muodostuu Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnista.

Keski-Suomen hyvinvointialueen kunnissa asuu noin 270 000 ihmistä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella palvelupisteitä on lähdössä useista kunnista, esimerkiksi sote-asema kuudesta kunnasta, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo kertoi Kuntalehdelle aiemmin maaliskuussa. Lue juttu täältä!

Keski-Suomen palveluverkkoa suunnitellaan paraikaa. Maaliskuussa on järjestetty asukastilaisuuksia alueen kunnissa, ja asukkaaat ovat voineet antaa lausuntonsa suunnitelmasta. Sidosryhmien lausuntokierros palveluverkkosuunnitelmasta päättyi 23.3.2024.

– Tavoitteena on, että palvelun laatu, vaikuttavuus ja kanavat, joissa palvelua tarjotaan, yhdenmukaistuvat. Tällä hetkellä palvelujen laatu riippuu siitä, missä kunnassa henkilö asuu, Kati Kallimo sanoi Kuntalehden haastattelussa aiemmin maaliskuussa.  

Perjantaina 22.3.2024 Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisi kannanoton, jossa se vaatii hyvinvointialueiden tehtävien ja velvoitteiden supistamista.

-Emme pysty hoitamaan nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita saatavilla olevalla henkilöstöllä ja nykyisellä rahoituksella, konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä sanoi.

Kymenlaakson hyvinvointialue

Kunnat: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Asukkaita: noin 159 000.

Fyysisen terveyskeskus/sotekeskus-palveluverkon osalta Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus on joulukuussa 2023 tehnyt päätöksen, jonka mukaan nykyisestä 13 toimipisteen verkosta siirrytään hallitusti ja asteittain seitsemään toimipisteeseen vuoteen 2030 mennessä.

-Näiden fyysisten palvelupisteiden sijainnista aluehallitus tekee päätöksen näillä näkymin touko-kesäkuussa, hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman kertoo.

-Tarkastelumme ei ole niinkään kuntakohtainen, vaan tarkastelemme Kymenlaakson väestökehitystä ja -rakennetta sekä nykyisiä että tulevia väestökeskittymiä. Tätä kautta hahmotamme myös asukkaiden palvelutarpeita ja niiden muutoksia.

Myös Kymenlaaksossa tavoitteena on lisätä sekä digitaalisten että paikalle tuotavien palveluiden määriä.

-Varsinaisten rakennusseinien painoarvo tulee merkittävästi vähenemään tulevien vuosien myötä. Tavoitteemme on edelleen tuottaa kymenlaaksolaisille asukkaille sotepe-palvelut yhdenvertaisesti, Harri Hagman sanoo.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnat ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Niissä asuu yhteensä lähes puoli miljoonaa ihmistä. Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivut.

Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn julkaisi esityksensä palveluverkosta keskiviikkona 20.3.2024.

Svahnin mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnat ovat tehneet erinomaista työtä ja luoneet alueelle hyvin toimivan palvelujen verkoston.

-Palvelujen verkostoa kehittämällä on kuitenkin kyettävä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita myös tulevaisuudessa, Svahn toteaa hyvinvointialueen tiedotteessa.

Esityksen mukaan terveysasemapalveluja tarjotaan tulevina vuosina terveysasemilla ja lähiterveysasemilla. Terveysasemien laaja palveluvalikoima säilyy nykyisellään. Lähiterveysasemilla on terveysasemia suppeampi palveluvalikoima, mutta kaikilla lähiterveysasemilla tarjotaan pysyvästi vähintään lääkärin ja hoitajan palveluja.  

-Lääkärien ja hoitajien vastaanottojen lisäksi lähiterveysasemilla voidaan tarjota myös esimerkiksi kuntoutuspalveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita, suun terveydenhuollon palveluita ja sosiaalipalveluita, yhteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Markus Paananen kertoo. 

Palveluiden on myös tarkoitus liikkua asukkaiden luokse.

Esimerkiksi aikuisten sosiaalipalvelut voisi tuoda esityksen mukaan Kauniaisiin Espoosta ja Karkkilaan Vihdin Nummelasta asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hankolaiset puolestaan saavat perustason suun terveydenhuollon jatkossakin kotikaupungissaan, mutta laajan palvelun perässä on mentävä Tammisaareen, mikäli esitys toteutuu.

Länsi-Uudenmaan palveluverkkoesitys on lähetetty 25.3.2024 lausuntokierrokselle alueen kuntiin ja muille tärkeimmille sidosryhmille.

Palveluverkosta käydään myös laajaa keskustelua. Kaikki hyvinvointialueen luottamushenkilöt pääsevät keskustelemaan esityksestä tarkemmin hyvinvointialueen luottamushenkilöseminaarissa 16.4.2024.  

Kuka tahansa voi kommentoida esitystä Otakantaa.fi-palvelussa, jossa kommentteja palveluverkkosuunnitelmiin on annettu sadoittain.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston neuvottelutoimikunta neuvottelee esityksestä toukokuussa. Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista 11.6.2024.

Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha)

Pirkanmaan hyvinvointialue muodostuu Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Kuhmoisten, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnista.

Pirkanmaan hyvinvointialueella asuu yhteensä yli puoli miljoonaa asukasta. Pirhan avopalvelujen palvelulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarinen kertoi Kuntalehdelle aiemmin maaliskuussa, että alueella ajatellaan palveluverkostona kokonaisuutta, johon kuuluvat fyysisten asemien lisäksi digipalvelut ja liikkuvat palvelut.

-Yritetään katsoa kaikki yhteen.

Pirha on myös tehnyt jo päätöksiä palveluverkosta, ja kesän yli jatkuvien pilottien jälkeen loputkin päätökset on tarkoitus tehdä syyskuun loppuun mennessä.

Näillä näkymin ilman suppeimman palvelutarjonnan lähiasemaa olisivat jäämässä pienimmät kunnat, joita ovat esimerkiksi Kihniö, Juupajoki, Ruovesi.

Lue myös: Pirha linjasi sote-lähiasemista esityksen mukaisesti

Lue tästä jutustamme tarkemmin Pirhan palveluverkkosuunnitelmista.

Pohjanmaan hyvinvointialue

Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Laihian, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Vaasan ja Vöyrin kunnista, joissa on yhteensä vajaat 180 000 asukasta.

Perusterveydenhuollon palveluverkosto on käyty läpi vuonna 2023 ja strategisesti olemme sitoutuneet siihen suunnitelmaan.

-Tällä hetkellä ei ole tarkoitus vähentää perusterveydenhuollon toimipisteitä, mutta valmistelemme viimeistä isoa tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa juuri, hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen kertoo.

Pohjanmaan hyvinvointialueella on yhdeksän sote-keskusta: Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Maalahti, Närpiö, Kristiinankaupunki. Lisäksi on kolme hyvinvointiasemaa: Kruunupyy, Vähäkyrö, Kaskisinen. Hyvinvointiasemia, joissa on neuvontapalveluita on myös Pedersöressä (Esse och Bennäs), Larsmossa ja Korsnäsissä ja vielä pienitä neuvontapisteitä saaristossa, Raippaluodossa ja Bergössä.

Sote-keskuksessa on lääkäri paikalla joka arkipäivä ja siinä on kattavammat tukipalvelut. Hyvinvointiasemalla lääkäri on paikalla joka viikko muttei joka päivä. Tämän lisäksi on pienempiä vastaanottoja joissa terveydenhoitajan vastaanotto muttei lääkärivastaanottoa.

– Sopeuttamisohjelman säästövaatimus on merkittävä ja sen pohjalta voi nousta tarve käydä läpi tukipalvelujen verkosto – tämä sinänsä ei vaikuta palveluverkostoon mutta työnjako sote-keskuksien ja hyvinvointiasemien välillä voi tarkentua.

-Toiminta säilyy joka pisteessä, Kinnunen kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnista, joissa asuu noin 416 000 ihmistä.

Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti jokaisessa kunnassa on vähintään yksi fyysinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö, kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto 

Pohteen palveluverkosto jakaantuu laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskuksiin (3), sosiaali- ja terveyskeskuksiin (13) ja sosiaali- ja terveysyksiköihin (19), jotka nimetään myöhemmin sosiaali- ja terveyskeskuksiksi, -asemiksi tai -pisteiksi niiden palveluvalikoiman ja väestöpohjan mukaan. 

-Kuuden nykyisen yksikön osalta arvioidaan palvelujen muuttuminen liikkuviksi ja/tai digitaalisiksi. Suunnitelmien mukaan näistä Kuivaniemen, Siikajoenkylän ja Yli-Iin yksiköt lakkaavat, ja palvelut tuotetaan digitaalisesti ja/tai liikkuvina. Kuivaniemi kuuluu Iihin, Siikajoenkylä Siikajokeen ja Yli-Ii Ouluun, Ylitalo-Katajisto kertoo.

Karttakuva: Pohde

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on aloitettu tila- ja kiinteistökartoitus, suunnitelmaa liikkuvista sote-palveluista suun terveydenhuollossa ja digitaalisen sote-keskuksen nopeutetusta laajentumisesta. 

Toimenpiteitä on käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa, jotka alkoivat helmikuun lopulla. Neuvottelut kestävät arviolta huhtikuun alkupuolelle.

-Yhteistoimintamenettelyn jälkeen tehdään tarvittavia päätöksiä ja sen jälkeen suunnitelmien toteutus voi alkaa, Ylitalo-Katajisto kertoo.

-Jokaisessa kunnassa on sote-keskus, -asema tai -piste ja jossain laajuudessa ainakin hoitajavastaanotto-palvelua. Lähialueen päivystys ja muut palvelut ovat asukkaiden käytettävissä.

Ylitalo-Katajiston mukaan Pohteen palveluverkkosuunnitelmat perustuvat vuonna 2022 päätettyyn sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaan sekä viime vuonna laadittuun tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan.

– Valtiolta saatu rahoitus ja henkilöstön saatavuus eivät mahdollistaneet kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtynyttä palvelurakennetta.

Palveluverkkoon liittyviä toimenpiteitä käynnistettiin jo ensimmäisenä toimintavuotena ja rinnalla on tehty merkittävää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista.

-Tämä näkyi myös talouden tunnusluvuissa. Viime vuoden alustava tilinpäätös ja asukaskohtainen alijäämä jää viime vuodelta alle maan keskiarvon ja on hyvinvointialueiden alhaisimmasta päästä. Uusilla rakenteellisilla muutoksilla tavoitellaan Pohteen tuloksen kääntymistä positiiviseksi ja alijäämien kattamista vuoteen 2026 mennessä.

Pohjois-Savon hyvinvointialue

Pohjois-Savon hyvinvointialue muodostuu Iisalmen, Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tuusniemen, Varkauden, Vesannon ja Vieremän kunnista.

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen mukaan Pohjois-Savon nykyinen toimipisteverkon koostuu 29 vastaanottopalveluiden toimipisteestä (terveysasema, terveyskeskus).

-Tällä hetkellä 92 prosenttia asukkaista asuu 15 minuutin ajomatkan päässä jostakin näistä hyvinvointialueen toimipisteestä, Korhonen kertoo sähköpostitse.

Palveluverkon suunnittelu on paraikaa menossa myös Pohjois-Savossa, ja maaliskuussa on suunnitelmaa esitelty mm. asukastilaisuuksissa.

Korhosen mukaan valmistelun on tehty skenaariotyönä, eli on valmistelut kolme erilaista mallia. Mallista riippuen vastaanottopalveluiden toimipisteitä olisi nykyisten 29:n sijasta jatkossa 19-25.

-Laajimmassa vaihtoehdossa jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa olisi jatkossakin hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden toimipiste. Seuraavassa hieman tiiviimmässä vaihtoehdossa kunnista ilman vastaanottopalveluiden toimipistettä jäisi Vieremä, Keitele, Rautalampi ja Tervo, Korhonen kertoo.

-Kaikkein tiiviimmässä vaihtoehdossa edellä mainittujen kuntien lisäksi ilman vastaanottopalveluiden toimipistettä jäisi lisäksi Joroinen.

Korhosen mukaan palveluiden saavuttavuus pysyy ”varsin hyvänä” kaikissa vaihtoehdoissa.

-Näissä malleissa laajimmassa vaihtoehdossa jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa on hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden toimipiste. Valmistellusta vaihtoehdosta riippuen 91–87 % asukkaista asuisi myös jatkossa 15 minuutin ajomatkan päässä jostakin hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden toimipisteestä, eli kaikissa malleissa saavutettavuus pysyy varsin korkeana.

-Kunnat ovat tärkeä sidosryhmä, mutta hyvinvointialueen palvelut suunnitellaan ennen kaikkea asukkaita varten, Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen sanoo. – Kuntarajat eivät ohjaa palveluita, vaan mm. väestön palvelutarve, palveluiden saavutettavuus, henkilöstön riittävyys ja taloudelliset reunaehdot. Jatkossa vastaanottopalveluiden valinnanvapaus lisääntyy. Kuva: Sakari Partanen.

Marko Korhonen korostaa, että työvoiman saatavuusongelmat ja palvelutarpeen kasvu pakottavat hyvinvointialueen uudistamaan palveluverkkoa.

Palveluverkkoluonnosten käytyä laajalla käsittelykierroksella hyvinvointialueen toimielimissä ja kuntien sekä sidosryhmien ja asukkaiden annettua palautteensa valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia. Tavoitteena on saada uudistukset päätöksentekoon kesäkuussa 2024.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnat: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Hyvinvointialueella asuu runsaat 200 000 ihmistä.

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoo, että Päijät-Hämeessä palveluverkko on jo saneerattu melko ohueksi. Tarveperusteista harkintaa käytetään koko ajan. Tilanne elää vuosittain.

Vaikka palvelupisteiden määrä alenisi, joka kuntaan sellainen jää, Virolainen sanoo.

– Jokaisessa kunnassa tarjotaan tarveperusteisesti palveluja. Osoitteiden määrää vähennetään, mutta jokaisessa kunnassa säilyy osoite.

Tilaohjelmasta päätettäneen viimeistään huhtikuussa, ja sen pohjalta alkaa konkreettinen valmistelu, Virolainen kertoo.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha

Varsinais-Suomen hyvinvointialue muodostuu Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Turun, Uusikaupungin ja Vehmaan kunnista. Alueella on lähes puoli miljoonaa asukasta.

Varha esiteli mahdollista palveluverkkomuutosta perjantaina 15.3. tiedotustilaisuudessa, jossa esitetyn mallin mukaan 16 terveysasemaa mahdollisesti suljetaan. Ilman asemaa jääviä kuntia olisi viisi: Pyhäranta, Masku, Oripää, Kustavi ja Koski Tl.

Varhan järjestämisjohtaja Antti Parpo korosti, että kyseessä on virkamiesvalmistelun tilannekatsaus.

-Tämä ei ole edes esitys. Emme tule välttämättä tätä tällaisenaan esittämään jatkossa, Parpo sanoi.

Tilannekatsauksessa esitellyssä palveluverkkoluonnoksessa Varha palvelisi jatkossa 35 kiinteässä sote-palveluiden toimipaikassa vuonna 2026. Tällä hetkellä Varhalla on 53 sote-keskuspalvelujen palvelupaikkaa.

Luonnos Varhan sote-keskusten (risti) ja -asemien (ympyrä) sijoittumisesta 2026 mennessä. Saavutettavuusennusteen mukaan noin 80 prosenttia väestöstä saavuttaa henkilöautolla ajaessaan lähimmän toimipisteen alle 10 minuutissa (saariston yhteysalusliikenteen vaikutusta ei ole huomioitu). Kuva Varsinais-Suomen hyvinvointialueen virkamiesvalmistelumateriaalista.

Vaiheittain vuoden 2026 loppuun mennessä päättyisi palvelu 16 terveysasemalla, jotka ovat toiminnallisesti, tilojen kunnon tai henkilöstön saatavuuden kannalta kaikkein hankalimpia. Näiden toimipisteiden asiakkaat ohjattaisiin etäpalveluihin ja isompiin toimipisteisiin, jotka sijaitsevat 13-33 minuutin pituisen ajomatkan etäisyydellä lakkautettavasta toimipisteestä.

Tulevaisuudessa eli vuoden 2026 jälkeen Varhalla olisi 8 laajan palvelun sote-keskusta suurimmissa väestökeskittymissä, kun mukaan lasketaan uusi Kaskenmäen sote-keskus.

Keskisuurissa taajamissa olisi 17 sote-asemaa, joiden palvelut ovat suuren väestönosan saavutettavissa. Palveluverkkoa täydentäisivät 11 sote-pistettä.

Aiemmin maaliskuussa Varhan toimialajohtaja Mikko Pakarinen kertoi Kuntalehdelle, että jatkossakin joka tapauksessa potilaat ohjautuvat lähimmälle avoinna olevalle terveysasemalle, kuten ennenkin.

– Oma terveysasema on siis ensisijainen hoitopaikka sairastumistapauksissa. Illalla, yöllä ja viikonloppuna otetaan kiireellisissä tapauksissa yhteyttä Tyks Akuuttiin eli yhteispäivystykseen. Tyksin päivystyspisteitä on tällä hetkellä Turussa, Salossa, Loimaalla sekä Uudessakaupungissa.

Pakarisen mukaan Varhan palveluverkkoa valmistellaan kahdessa kokonaisuudessa.

– Palvelustrategiaan on sidottu palveluverkon muodostamisen tarkemmat periaatteet, ja toisaalta toimitilaverkon uudistaminen sisältyy osaksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Aluevaltuuston tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on asetettu 270 miljoonan euron säästövelvoite koko Varhan toiminnalle vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Tästä säästöstä on allokoitu palveluverkon uudistamiselle 50 miljoonaa euroa. Näin ollen lähtökohtana on, että toimipaikkaverkko tulee supistumaan, mutta miten se kohdistuu eri palveluihin, on vielä päättämättä.

Varhan viranhaltijavalmistelun tilannekuvan mukaan ilman sote-keskuspalveluja jääviä kuntia olisivat Pyhäranta, Masku, Oripää, Kustavi ja Koski Tl. Kuva: Varsinais-Suomen hyvinvointialue.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei, kiitos vinkistä! Kanta-Häme päivitetty juttuun 28.3.
    Terveisin Ville Kuntalehdestä

  2. Hei
    Eikös tästä puutu Pohjois’Savon hyvinvointialue

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä