Näkemykset soten valinnanvapaudesta kärjistyivät
hallitus uskoo, että soten valinnanvapausmalli ehtii käyttöön samaan aikaan koko maakunta- ja soten järjestämislain kanssa. (Kuva: Sakari Piippo)
Hallitus ei anna periksi sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta aikataulustaan, vaikka alan professorit, yliopistosairaaloiden johtajat, Kuntaliitto, useat muut kunta-alan toimijat ja nyt viimeksi johtavat virkamiehet ovat arvioineet aikataulun mahdottomaksi.
Asetelmaa kuvaa kaksijakoisuus, joka näky alueuudistussivulla olevassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan, kesk., ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen, kesk., yhteisessä blogissa.
He kysyvät otsikossa, onko Suomella malttia uudistua. Tekstissä he toteavat, että odotteluun Suomella ei enää ole varaa, ja perään taas kaipaavat malttia uudistumiseen.
Hallituksen tiukkuuteen saattaa vaikuttaa se, että sekä keskustalla että kokoomuksella on pelissä niille tärkeä asia, keskustalla maakuntauudistus ja kokoomukselle valinnanvapaus ja sen myötä yksityisen sektorin toimintaedellytysten turvaaminen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sote-uudistukseen kuuluva vallinnanvapaus koki suuren takaiskun, kun tuli julki, että valmistelusta vastaavat alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ja muut johtavat virkamiehet suunnittelevat sille uutta aikataulua.
Oppositio riemastui, kun kävi ilmi, että johtavat virkamiehet ovat päätyneet samaan johtopäätökseen kuin ne olivat omissa arvioissaan. Samansuuntaisia näkemyksiä ovat esittäneet erilaiset asiantuntijat, muun muassa valmistelun seurantaryhmässä toimineet professorit. Oppositiosta vaadittiin pääministeri Juha Sipilää, kesk. viheltämään valmistelu poikki.
Hallitus ei perääntynyt
Korkeimpien virkamiesten käsitys ei kuitenkaan kääntänyt hallituksen päätä.
Useat ministerit totesivat eri yhteyksissä, että hallitus pitää kiinni alkuperäisestä aikataulusta.
Pieni varaus oli kuultavissa sikäli, että ministerit ilmoittivat, että katsotaan, mitä lausuntokierros tuo tullessaan. Nyt jo tosin tiedetään, että myös lausuntokierros tuottaa runsaasti näkemyksiä, joiden mukaan esitys on liian kesken ja aika ei riitä maakunnissa tarvittavaan valmisteluun.
Kentällä turhaudutaan
Asian monimutkaisuutta lisää se, että valinnanvapautta koskevia lakeja muokataan koko ajan samaan aikaan kun kentällä laaditaan lausuntoja alkuperäisen luonnoksen pohjalta.
Se taas on herättänyt turhautumista kentällä.
Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lainvalmistelun tasoon ja lainsäädännön arviointineuvosto on nähnyt puutteita valinnanvapauden valmistelussa. On myös ihmetelty, että vaikutusarviointi ei kohdistu siihen versioon, joka on kentällä lausuntokierroksella.
Kaksi hallituspuolueen kansanedustajaa katsoi kuitenkin perjantaina Yle radio Ykkösen Ykkösaamussa, että kysymys on normaalista lainsäädäntöprosessista.
Kermankuorinnasta eri mieltä
Kermankuorinta on koko ajan esillä riskinä keskustelussa yksityisten toimijoiden osuudesta.
Hallitus korostaa, että jokainen kansalainen voi itse valita sote-keskuksensa. Kriitikot muistuttavat, että asiakkaasta eroon pääseminen on kovin helppoa.
Sen seuraamiseksi taas maakunnille yritetään rakentaa keinoja. Maakunnille ei kuitenkaan ole tulossa sanktio-oikeutta, mutta osa korvauksesta voidaan sitoa jotenkin siihen, miten yksityinen toimija hoitaa tehtävänsä.
Toinen kriittinen kysymys liittyy alan yritysten veronmaksuun, jota on pidetty vähäisenä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., tarttui aiheeseen ja kutsui koolle alan toimijoita.
Tuloksena oli Orpon mukaan hyvä keskustelu. Hän kaipaa läpinäkyvyyttä, mutta varoittaa toisaalta tekemästä raskaasta hallinnosta Suomelle kilpailuhaittaa. Orpo uskoo, että yhteiskuntavastuusta tulee yrityksille kilpailuvaltti.
Valinnanvapausmalli on korni ja erittäin harhauttava tapa kerätä ääniä Keskustapuolueelle, Perussuomalaisille ja Kokoomukselle.
Maakuntahanke on köyhälle Suomelle liian kallis.
Näyttää mitä ilmeiseltä, että pääministerin 3 miljardin uralla pysyminen vuoteen 2029 asti, ei tule toteutumaan pääministeri maakuntamallilla.
”3 miljardin ura” tarkoittaa, että 10 vuodessa pitäisi saada sellaiset ”säästöt”, että vuodesta 2029 lähtien 3 miljardin euron säätö per vuodessa voisi toteutua.
Sen jälkeen kun hallitus on 3 miljardin laskelmansa saanut tehdyksi, on tullut kaikille suomalisille, mukaan lukien hallitus ja parlamentti, yllätyksenä suuria kustannuseriä.
Nämä kustannuserät laskevat jo heti lain astuessa voimaan ”uran” lähtöpisteen koordinaatiston ”negatiivisen säästön” eli lisäkustannusten puolelle. Tarkoittaa sitä, että pääministeri 3 miljardin ura, vähitellen vuoteen 2029 nouseva säästöjen graafisen kuvaajan jokainen piste on laskettava lisäkustannusten verran alaspäin. Kuntaliitto voi julkaista uuden kuvaajan, joka ei ole enää 3 miljardin uralla.
Edes vuoden 2029 jälkeen ei voida enää saavuttaa mitään, mikä pelastaisi hallitusohjelman 3 miljardin säästön per vuosi. Ei millään ”kirikilpailulla” ja valinnanvapausmallilla voida parantaa kustannustehokkuutta, kun Suomi on jo nyt kustannustehokkain. Varsinkin tietyt sairaanhoitopiirit ovat huippuhyviä. Siihen pääministeri ei yllä läheskään omalla lakipaketillaan.
Parlamenttipuolueet valmistelevat jo uusia ongelmia omilla malleillaan:
Pääministerin kalliille sekä demokraattisesti ja hallinnollisesti monimutkaiselle valtion ”könttäsummilla” rahoittamalle maakuntamallille on olemassa parempi ja perustuslaillinen vaihtoehto, mutta se ei ole minkään parlamenttipuolueen kuntavaaliohjelmassa.
(Pääministeri malli ei välttämättä ole perustuslaillinen.)