"Nämä ihmiset ymmärtävät mistä puhutaan" – Vertaisarviointi antaa äänen sijaishuollon nuorille
Vertaisarvioinnilla halutaan tehdä sijaishuollon asiakkaiden kokemuset näkyväksi.
Jyväskylän sijaishuollossa varttuvat nuoret saavat kertoa arjestaan asiantuntijoille, jotka tietävät mitä syntymäkodin ulkopuolella kasvaminen todella tarkoittaa.
Kaupungissa pilotoidaan parhaillaan lastensuojelun vertaisarviointimallia, jossa sijaishuollossa olleista nuorista aikuisista ja ammattilaisista koostuva ryhmä haastattelee nuoria näiden arjesta sijaishuollossa.
Ryhmä kehittää sijaishuollon vertaisarviointimallia Jyväskylän kaupungin lastensuojelun kanssa. Projektia koordinoi lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry.
Vertaisarvioinnissa kokemusasiantuntijat haastattelevat laitosyksikön nuoret yksitellen. Kokemusasiantuntijat suunnittelevat arviointiprosessin yhdessä taustaorganisaation kanssa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nuorilta kysytään omaan arkeen, laitoksen toimintoihin, kouluun ja turvallisuuteen liittyviä asioita.
– Me emme mene tarkistamaan, onko nurkissa pölyä, vaan keskitymme siihen, mitkä asiat ovat hyvin ja millä keinoilla ne myös pysyvät hyvin, Pesäpuu ry:n asiantuntija Onni Westlund sanoo.
Vertaiselle on helppo puhua
Vertaisarvioinnin kehittäminen lastensuojeluun on kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuista. Sitä tehdään osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa eli LAPE-ohjelmaa.
Toiminta alkoi Jyväskylässä syksyllä 2017. Ensimmäinen vertaisarviointi tehtiin tammikuussa 2018.
Tulokset olivat rohkaisevia.
– Oli hienoa päästä tekemään tämä arviointi käytännössä. Kaikilta prosessissa mukana olleilta tuli positiivista palautetta, Westlund sanoo.
Vertaisarvioinnissa olivat paikalla laitosyksikön työntekijät ja nuoret, kokemusasiantuntijoita ja sosiaalityöntekijöitä.
Westlundin mukaan laitoksen henkilöstö ja johto olivat tyytyväisiä osallistavaan toimintatapaan.
– Arjen työ on kiireistä, eikä niitä kehityskohteita aina ehdi miettiä. Nyt nousi pieniä käytännön asioita, jotka eivät olleet tulleet aiemmin puheeksi.
Erityisen tyytyväisiä olivat nuoret. Heidän viestinsä oli selkeä:
– On paljon helpompaa puhua vertaisille. Yhteinen kokemus siitä, ettei ole asunut syntymävanhempien luona, oli vaikuttava ja vahva. Nuorille tuli olo, että nämä ihmiset ymmärtävät mistä puhutaan. Sitä kautta syntyi vahva luottamus, Westlund sanoo.
Taustan voi kääntää voimavaraksi
Nuorilta kysyttiin perusasioita laitosyksikön arjesta, ruuasta ja unesta.
Miten koulu sujuu, voivatko nuoret vaikuttaa omiin asioihinsa? Nuoret saivat kertoa myös, onko heidän mahdollista olla yksikössä oma itsensä ja rakentaa identiteettiään esimerkiksi pukeutumisella, tyylivalinnoilla tai oman huoneen sisustamisella.
– Haluamme tuottaa nuorille kokemusta vertaisuudesta, Westlund sanoo.
– Haluamme viestiä, että vaikka on sijaishuollon tausta ja takana on vaikeita elämäntilanteita, niin on mahdollista kääntää kokemuksia voimavaroiksi, pärjätä elämässä ja pystyä toimimaan kaikissa mielettömän siisteissä projekteissa, kuten tässä vertaisarvioinnissa.
Westlundilla on projektissa ”tuplarooli”. Hän työskentelee Pesäpuu ry:n asiantuntijana, mutta on myös kasvanut itse sijaishuollossa.
– Se olisi ollut itsellekin tosi tärkeää että olisi ollut mahdollisuuksia kokea vertaistukea.
Uusia vertaisarviointeja on tarkoitus järjestää tänä keväänä. Syksyn puolella vertaisarvioinnin malli alkaa olla valmis.
– Toivomme, että voisimme levittää tämän koko maan laajuiseksi. Vertaisarvioijia ei tietenkään voi repäistä kadulta. Meidän täytyy pohtia myös arvioijoien valmennusta, Westlund sanoo.
Vertaisarviointia kehitetään myös Pohjois-Savon LAPE-hankkeessa perhehoidon puolelle. Pohjois-Savossa paikallisten toimijoiden kehittäjäryhmään kuuluu nuorten lisäksi mm. sijaisvanhempi, perhehoidon koordinaattori, sosiaalityöntekijä ja LAPE-hankkeen lastensuojelun kehittäjä.
