Kuva: Liisa Takala
Kirsi Varhila johtaa lain virkamiesvalmistelua sosiaali- ja terveysministeriössä.

EU-tuomioistuimen ratkaisuun Slovakian terveydenhuoltojärjestelmän taloudellisista elementeistä on mahdollista hakea muutosta, ja voi olla, että ratkaisu ei jää pysyväksi, kirjoittavat maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila alueuudistus.fi-sivuston blogissa.

Nerg ja Varhila vahvistavat hallituksen aiemman linjauksen, että valinnanvapauslakiesitystä ei lähetetä EU:n komissiolle notifioitavaksi.

Niin korkein hallinto-oikeus kuin useat muut tahot ovat esittäneet notifikaation tarpeellisuutta, jotta Suomeen suunnitellun järjestelmän valtiontukikysymyksiin saataisiin oikeudellinen varmuus.

Slovakian tapauksessa EU:n komissio oli katsonut, että Slovakian järjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen, mutta EU-tuomioistuin kumosi tämän näkemyksen.

– Slovakian ratkaisu on yksi jatkumo tässä pitkässä ketjussa, mutta ei suinkaan ainoa ja määräävä, kun kyse on jäsenvaltioiden terveydenhuollon valtiontukiluonteesta. Kyseessä on yleisen tuomioistuimen eli 1.oikeusasteen tekemä ratkaisu asiassa. Siihen on mahdollisuus hakea muutosta, joten saattaa olla, että ratkaisu ei edes jää pysyväksi. Valituksen tekeminen ei sinänsä ole mitenkään poikkeuksellista, Nerg ja Varhila kirjoittavat.

– Jos komissio hakisi muutosta tuomioistuimen ratkaisuun, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että komissio ei ottaisi kantaa esimerkiksi notifiointeihin, ennen kuin oikeustila on tällä sektorilla selvä. Valituksen käsittelyaika unionin tuomioistuimessa on keskimäärin alle 2 vuotta. Lisäksi kannan ottamista Suomen valinnanvapausmalliin vaikeuttaisi se, että sosiaali- ja terveysjärjestelmän toiminta ei ole vielä käynnistynyt oikeasti. Nyt vasta hyväksytään lainsäädäntöraamit uudistukselle, joka käynnistyy 1.1.2020. Tällöin on mahdotonta arvioida esimerkiksi uuden mallin tosiasiallisia markkinavaikutuksia.

Nerg ja Varhila myös muistuttavat, että kansallisessa valtiontukianalyysissa on todettu, että Suomen malli ”sisältää runsaasti ei-taloudellisia piirteitä ja vaikuttaisi siten ei-taloudelliselta”.

Eri käsitys aikataulusta kuin KHO:lla

Nerg ja Varhila muistuttavat myös aikataulutekijöistä. EU-käsittely veisi aikaa ja komission kannan hankkiminen toisi merkittävän viivtytyksen.

Hallitus haluaa valinnanvapausesityksen maaliskuussa eduskuntaan ja lait läpi kesällä, jotta uudistus ylipäänsä voitaisiin saada käyntiin tällä hallituskaudella.

– Suomessa sote-uudistus on välttämätön, ja sille on selkeästi olemassa perustelut, jotka liittyvät ihmisten terveyteen, yhdenvertaiseen kohteluun ja hoitoon pääsyyn. Myös julkisten menojen säästöpaineet ovat kovat. Uudistuksen venyminen tai kaatuminen ei olisi hyvä asia Suomelle, sillä se siirtäisi vuosilla ongelmien ratkaisemista, Nerg ja Varhila kirjoittavat.

Lausunnossaan valinnanvapauslakiluonnoksesta KHO piti notifikaatiota paitsi tarpeellisena myös aikataulullisesti mahdollisena.

– Tämä on mahdollista toteuttaa ennen kaavaillun lainsäädännön voimaantuloa niin, että komission näkemyksestä mahdollisesti aiheutuvat muutostarpeet voidaan ottaa huomioon ennen sitä, KHO viittasi lainsäädäntökokonaisuuden notifiointiin komissiolle SEUT 107.3 artiklan mukaisesti mahdollisesti valtiontukielementtejä sisältävänä järjestelmänä.

KHO:n näkemyksen tärkeyttä korosti tänään Kuntalehdelle Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio, jonka mukaan Suomeen esitettävään malliin sisältyy “kiistattomasti” valtiontukielementtejä joiden takia notifikaatio on tarpeen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*