Hallitus on päättänyt, että sote-lakeja ei viedä EU-komission käsittelyyn. (Arkistokuva: VNK/Laura Kotila)

EU:n tuomioistuin on kumonnut EU:n komission tulkinnan, jonka mukaan Slovakian terveydenhoitojärjestelmään, jossa sairausvakuutusten tarjoaminen myös yksityisten yrittäjien taholta on keskeisessä osassa, ei sisälly taloudellista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklan 107 tarkoittamalla tavalla.

Suomeen ratkaisu liittyy sikäli, että paraikaa viilattavana olevan soten valinnanvapauslain yleisperusteluissa (s. 60-62) Slovakiaa käsitellään kolmen sivun verran viittaamalla muun muassa sen järjestelmän ei-taloudelliseen luonteeseen.

Näitä perusteluja joudutaan nyt muuttamaan. Lakiesityksen perusteluissa Slovakian käsittelyn yhteyteen päivitetään tuomioistuimen kannan mukainen tilanne, kertoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Slovakian sote-mallin roolia lakiesityksessä Järvinen ei sinänsä pidä merkittävänä.

– Se vain todetaan siellä perusteluissa osana kokonaisuutta.

– Tärkeintä on, että esityksessä kuvataan kansainvälisessä ja EU-ulottuvuutta kuvaavassa osiossa myös sellaiset asiat, jotka tavalla tai toisella voi olla merkityksellisiä, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan hallitus on keskustellut, miten EU-tuomioistuimen ratkaisu vaikuttaa mahdollisen EU-notifikaation tarpeen kannalta. Päätelmänä on, että ratkaisu ei muuta aiempaa arviota.

Korkein hallinto-oikeus esitti lausunnossaan valinnanvapauslakiluonnoksesta, että maakuntien liikelaitosten asema on niin epäselvä, että EU-notifikaatio on ainoa keino varmistua järjestelmän oikeudellisuudesta. KHO:n mukaan notifikaatio olisi voitu tehdä ja komission mahdollisesti havaitsemat muutostarpeet toteuttaa ennen kaavaillun lainsäädännön voimaantuloa.

Hallitus päätti jo tammikuussa, että sote-lakeja ei lähetetä notifioitaviksi. Kuitenkin niin virkamiehet kuin poliitikot myönsivät, että päätökseen sisältyy riski jälkiseuraamuksista, kuten vahingonkorvausvaatimuksista.

Nerg: Valtiontukiarviointi kompleksista

– Slovakian järjestelmästä tehty ratkaisu toi taas uuden elementin arviointiin. Automaattisesti suoraa johtopäätöstä puoleen tai toiseen ei kuitenkaan voi tehdä. Jokaisen maan sosiaali- ja terveysjärjestelmä on omanlaisensa, sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg kertoo sähköpostitse lähettämässään vastauksessa Kuntalehdelle.

Nerg korostaa, että valinnanvapauslaki määrittää vain järjestelmän raamit, ja itse toiminnan ja rahoituksen päättää maakunta.

– Valinnanvapauslain notifioiminen merkitsisi siten käytännössä lainsäädäntökehikon notifioimista, joka ei määrittele vielä tosiasiallista toimintaa tai maakuntien toimeenpanoa, joka olisi keskeistä taloudellisen toiminnan luonteen sekä EU-valtiontukitarkastelun osalta. Täten ei voitaisi vastata keskeisiin komission kysymyksiin.

Nerg toteaa ratkaisun osoittavan, että edes komission kanta ei toisi oikeusvarmuutta. Hän pitää ratkaisua osoituksena valtiontukiarvioinnin kompleksisuudesta ja muistuttaa että niin komissio kuin tuomioistuin ovat aiemmin todenneet Slovakian järjestelmän olevan solidaarisuusperiaatteen mukainen.

– Sen sijaan päätelmät eroavat lähes täydellisesti toisistaan sen suhteen, minkälainen vaikutus järjestelmän luonteeseen on seuraavilla seikoilla: voiton tavoittelu, lisäpalveluiden tarjonta ja asiakkaiden valinnanvapaus valita ja vaihtaa palveluntuottajaa.

Lamminmäki muistuttaa
perustuslakivaliokunnan lausunnosta

Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki pitää Slovakia-päätöstä merkittävänä. Lamminmäki muistuttaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan viime kesänä silloisesta valinnanvapauslakiesityksestä antamasta lausunnosta, jonka mukaan valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arvioinnista tarvittaessa yhteistyössä EU-viranomaisten kanssa.

Lamminmäki näkee EU-tuomioistuimen Slovakia-ratkaisun olevan linjassa tammikuussa julkistetun, kansallisia palvelukeskuksia koskeneen, professori Petri Kuoppamäen selvityksen johtopäätösten kanssa.

Kuoppamäki viittasi selvityksessään KHO:n lausuntoon ja totesi, että olennaista ei ole harjoitetun toiminnan oikeudellinen muoto vaan toiminnan markkinaehtoistuminen.

”Sote-uudistuksen seurauksena terveyspalvelujen tuottamisessa siirrytään viranomaisten tuottamista terveyspalveluista toimintamalliin, jossa valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja tuottavat yritykset ja muut toimijat, ml. maakuntien liikelaitokset, markkinaehtoisesti. Jos maakunnat kilpailevat valinnanvapauspalveluissa markkinaehtoisesti, seuraa tästä kilpailusääntöjen käyttöalan laajentuminen sosiaali- ja terveyspalveluihin”, Kuoppamäki totesi.

Käytännössä tämän seurauksena myös säätelyyn liittyvä toimivalta siirtyisi Euroopan unionille.

“KHO:n lausuman sivuuttaminen entistäkin erikoisempaa”

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio korostaa, että yksittäisten tapausten sijasta pitäisi huomioida EU:n valtiontukia koskeva vakiintunut oikeuskäytäntö pitkältä ajalta, eikä Slovakia-ratkaisu tuo tähän käytäntöön mullistavaa uutta sisältöä.

Raitio on aiemmin todennut, että KHO:n suositusta EU-notifikaatiosta olisi syytä noudattaa, koska jättämällä notifikaatio tekemättä jätetään mahdollisuus sille, että EU jälkikäteen puuttuu Suomen sote-järjestelmään.

Yle Radio 1:n Brysselin kone -ohjelmassa tammikuussa Raitio sanoi pitävänsä kiistattomana, että valinnanvapauslakiesitykseen kuuluu valtiontukielementtejä, ja pitävänsä oikeana KHO:n näkemystä, että valinnanvapauslakiesitys pitäisi ainakin valtiontukikysymyksien osalta notifioida.

– Slovakia-ratkaisu vahvistaa tätä sanomaa, koska se selventää kysymystä siitä, mikä on taloudellista toimintaa markkinoilla, Raitio sanoo Kuntalehdelle.

– KHO:n valinnanvapauslakia koskevan aivan oikean lausuman sivuuttaminen vaikuttaa entistäkin erikoisemmalta, Raitio sanoo.

Tuomioistuimen ratkaisu EU:n verkkosivuilla

TAUSTA: Slovakiassa julkinen terveydenhuolto perustuu pakolliseen sairausvakuutukseen

Vakuutusta tarjoa kolme eri yhtiötä, joista yksi valtio-omisteinen. Vakuutuksen ehdot on säädetty laissa. Vakuutuksen hinta on kaikille sama ja yhtiöiden on tarjottava sitä kaikille samoin ehdoin. Kalliimpien asiakkaiden kustannuksia kompensoidaan yhtiöille kansallisesta rahastosta. Sairausvakuutusta tarjoavat yhtiöt eivät saa harjoittaa muuta liiketoimintaa.

Vakuutuksen perussisältö on säädetty laissa. Vakuutusyhtiöillä on kuitenkin mahdollisuus tarjota vakuutukseen maksuttomia lisäpalveluita. Näiden kautta ne kilpailevat asiakkaista, jotka saavat vapaasti valita vakuutusyhtiönsä. Vakuutusyhtiö valitaan vuodeksi kerrallaan.

Slovakiassa valtio tukee vakuutusyhtiöitään pääomittamisella ja lainojen anteeksiannolla. Yksityisen vakuutusyhtiön valitettua tästä kielletyksi valtiontueksi katsomastaan menettelystä EU:n komissio alkoi tutkia asiaa ja päätteli, että kyseessä ei ole kielletty valtiontuki, koska järjestelmän tarkoituksena on lakisääteinen terveydenhuolto ja vakuutukset ovat pakollisia kaikille ja niiden hinta ja sisältö ovat lakisääteisesti samat kaikille.

Komission mukaan vakuutustoimintaa ei ole pidettävä luonteeltaan kaupallisena ja sitä harjoittavia tahoja kaupallisina yrityksinä SEUR 107 artiklan tarkoittamassa muodossa.

EU-tuomioistuin puolestaan kumosi komission tulkinnan ja katsoi, että koska osa sairasvakuutuksia tarjoavista yrityksistä on yksityisiä, tavoittelee voittoa ja kilpailee laadulla ja lisäpalveluilla, on sairausvakuutusten tarjoamisessa katsottava olevan kyseessä taloudellinen toiminta ja siihen osallistuvat ovat yrityksiä SEUT 107 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tällä markkinalla toimivat valtionyritykset ovat siis SEUT 107 artiklan kilpailu- ja valtiontukisäännösten piirissä.

Juttua muokattu klo 10.40: Korjattu Petri Kuoppamäen selvityksen sitaatin loppua.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*