Itä-Uusimaalla arvioidaan HUSin suunnitteleman säästötoimen heikentävän olennaisesti ensihoidon valmiutta: matkaa päivistykseen voisi tulla toista sataa kilometriä. (Kuva: Ville Miettinen)

HUS-yhtymän suunnitelmat toimintojen supistamisesta taloudellisista syistä herättävät suurta huolta muun muassa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.

HUS-yhtymän hallitus kokoontuu maanantaina ylimääräiseen kokoukseen vaikean taloustilanteen vaatimien toimenpiteiden vuoksi.

Yhtymäkokouksen kesällä hyväksymä talousarviokehys merkitsee noin 95 miljoonan euron tasapainottamisohjelmaa suhteessa vuoden 2022 talousarvioon, kun huomioidaan kustannustasoon muutos sekä kasvavat rahoituskulut ja poistot.

Esityslistalla maanantaina ovat mm. nuorispsykiatrian tutkimusosaston lopettaminen ja geropsykiatrian osastojen yhdistäminen, Helsingissä Malmin sairaalan yhteispäivystyksen lopettaminen ja päivystysoston lakkauttaminen, Lohjan ja Porvoon sairaaloiden yhteispäivystysten lopettaminen, erikoissairaanhoidon päivystysrinkien vähentäminen sekä Raaseporin sairaalan osaston ja päivystyspoliklinikan uudelleenorganisointi yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Toimitusjohtaja Matti Bergendahlin esityslistan selostustekstin mukaan talous on tasapainotettava nollatulokseen tuottoja lisäämällä ja kuluja vähentämällä, jotta HUS voi toteuttaa suunnittelemiansa investointeja vuodesta 2023 eteenpäin.

HUS on paraikaa arviointimenettelyssä lainanottovaltuuden muuttamiseksi vuodelle 2023. Sote-uudistuksen astuessa voimaan 2023 hyvinvointialueet voivat pyytää valtioneuvostolta lupaa lainanottoon välttämättömien investointien loppuun saattamiseksi. Viime viikolla valtioneuvosto teki ensimmäisen tällaisen päätöksen, kun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuutta muutettiin.

Lisälainan saamiseksi talousarvion tulee olla tasapainossa ja sen rakenteen tulee olla uskottava.

-Lisäksi alijäämäinen tulos heikentää vuosikatetta ja vuodesta 2024 eteenpäin valtiovarainministeriön myöntämä lainanottovaltuutus perustuu vuosikatteeseen (10*vuosikate) ja pohjana tässä VM:n laskennassa käytetään vuoden 2023 talousarviota. Liian matala lainanottovaltuus merkitsee sitä, että HUS-yhtymä ei kykene tekemään tarvittavia investointeja, joita erikoissairaanhoidon ja vaativan erikoissairaanhoidon palveluntuotanto edellyttää, esityslistan tekstissä perustellaan.

Itä-Uusimaa: Ensihoidon valmius heikentyisi

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tyrmäsi tuoreeltaan HUS-yhtymän aikeet Porvoon sairaalan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkauttamisen osalta.

Se kasvattaisi välimatkan lähimpään HUSin päivystykseen hyvinvointialueen reuna-alueilta yli sataan kilometriin, mikä on potilasturvallisuuden kannalta huolestuttavaa, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue muistuttaa ja pitää Porvoon sairaalan päivystyksen jatkumista välttämättömänä..

– Olemme erittäin pettyneitä esitykseen, josta puuttuu vaikutusten arviointi ja kokonaistaloudellisuuden arviointi, sanoo hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist tiedotteessa.

Itä-Uusimaalla arvioidaan säästötoimen merkitsevän toteutuessaan, että ensihoidon valmius – toiminta ja potilaskuljetukset – heikkenee olennaisesti.

Vuonna 2021 Itä-Uudellamaalla oli yli 11 000 ensihoidon tehtävää ja yli 7 000 potilaskuljetusta, joista 5 400 suuntautui Porvoon sairaalaan.

-Kuljetus Meilahden sairaalaan veisi yli kaksinkertaisesti aikaa ja Hyvinkään sairaalaan yli 2,5 kertaa enemmän. On huomioitava myös yksikön paluumatkaan kuluva aika, jolloin yksikkö ei ole asemalla valmiudessa, tiedotteessa muistutetaan.

Lisäksi lakkautus heikentäisi olennaisesti kaksikielisten palvelujen saatavuutta, Itä-Uudellamaalla muistutetaan.

-Julkisen liikenteen vähäisyys ja jopa puute itäisellä Uudellamaalla korostavat lähipalveluiden tärkeyttä. Lisäksi on huomioitava, että Porvoon päivystys toimii todellisuudessa kaksikielisenä, mitä muut päivystykset eivät pysty takaamaan.

Säästötoimi myös vetäisi mattoa alta kuntien perusterveydenhuollon ja Porvoon sairaalan yhteisten prosessien kehittämiseltä, työnjaosta sopimiselta, yhteistoiminnasta ja yhteishankkeista. Yhteistoiminnan kehittämisen tavoitteena ovat olleet asiakaslähtöiset prosessit, hoitopolut ja kustannustehokkuus.

– Alueella on integroitu sairaalan yhteispäivystys, kuntien kiirevastaanotot ja ikääntyneiden palvelut siten, että prosessit olisivat järkeviä ja tarkoituksenmukaisia alueen asukkaille. Nyt olemme ison haasteen edessä siirtyessämme hyvinvointialueelle, joten toimivat yhteistyömuodot muun muassa sairaalan päivystystoiminnan kehittämiseksi pitää ehdottomasti säilyttää, Max Lönnqvist vaatii.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Se on yksi HUSin jatkossa omistavista hyvinvointialueista, muut ovat Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava sekä Helsingin kaupunki.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*