Nuorten liikuntaneuvonnalla hyviä tuloksia osallisuuden tukemisessa – "Julkisten palvelujen kohdistuttava nuorten tarpeisiin"
Liikuntahankkeeseen osallistumineista monet alkoivat hankkeen innostamina ottaa vastuuta muistakin elämänsä osa-alueista itsenäisemmin, sanoo etsivä nuorisotyöntekijä Inka Luostarinen. Kuva: Jani Kautto.
Intensiivinen liikuntaneuvonta, jossa nuori saa yksilöohjausta tarpeensa mukaan ja jossa tehdään monialaista yhteistyötä, lisää huomattavasti nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä. Asia selviää Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) hallinnoiman Tsemppaa hyvä fiilis -hankkeen tuloksista.
Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa päätavoitteena oli kehittää nuorille liikuntaneuvontaa huomioiden ne asiat, joita nuoret itse ovat nostaneet esille nuorten ja palvelujen kohtaamisesta.
Hankkeessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat 16–29-vuotiaat nuoret olivat vuoden ajan intensiivisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioivan liikuntaneuvonnan piirissä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hankkeessa kehitetty nuorten liikuntaneuvonta sisälsi yksilöohjauksen liikuntaneuvojan luona, yhteydenotot puhelimitse tai viestein sekä mahdollisuuden ryhmätoimintaan. Lisäksi nuori sai liikuntakortin, jolla hän voi käydä ilmaiseksi Pieksämäen kaupungin uimahallissa ja kuntosalilla liikuntaneuvontaan osallistumisen aikana.
Keskeistä hankkeessa oli monialaisuus. Yhteistyökumppanina hankkeessa on ollut Pieksämäen kaupungin eri toimintoja, kuten sote-, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä opiskelijaterveydenhuolto. Lisäksi mukana on ollut ViaDia, Lastenkoti Valona sekä PSLiikunta.
Etsivä nuorisotyöntekijä Inka Luostarinen Pieksämän kaupungilta kertoo, että hankkeen hyödyt asiakkaille ovat olleet todella suuret myös muuten kuin että henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat parantuneet.
-Se on aktivoinut sellaisia nuoria, jotka muuten eivät välttämättä ole olleet millään elämän osa-alueella aktiivisia, Luostarinen sanoo Kuntalehdelle.
Nuorten toimijuus parani
Hankkeessa nuoret ovat alkaneet käydä tapaamassa liikuntaneuvojaa, ja prosessin myötä kokonaisvaltainen toimijuus omassa elämässä on lisääntynyt, Luostarinen kertoo.
-He ovat hoitaneet omia asioitaan selvästi aktiivisemmin ja lähteneet aktiivisesti mukaan myös muuhun toimintaan, ei vain liikuntaan, Inka Luostarinen kertoo.
-On ollut sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet missään toiminnassa mukana. He ovat hankkeen innostama alkaneet ottaa vastuuta muistakin elämänsä osa-alueista itsenäisemmin.
– On ollut nuoria, joita on pitänyt viedä kerran kuussa hoitamaan virastoasioita. Tämän hankkeen myötä he olivat alkaneet ihan itse tekemään niitä, Luostarinen kertoo havainnoistaan.
Luostarisen mukaan nuoret oli helppo innostaa mukaan hankkeeseen. Omalta osaltaan onnistumista helpotti liikuntaneuvoja Topias Romo, jonka nuoret kokivat helposti lähestyttäväksi, Luostarinen sanoo.
-Lisäksi maksuttomuus ja edut joita tästä sai, olivat hyvä houkutin. Nuorille on ollut tarjolla liikuntamahdollisuuksia, mutta tässä tuli lisäksi ohjaus ja tuki, mikä helpotti liikkeelle lähtemistä.
Luostarisen kokemuksen mukaan hanke on myös auttanut nuoria löytämään toisensa.
-Ehkä sitä kautta yksinäisyyden kokemus on lieventynyt, nuoret ovat löytäneet myös toisistaan liikkumisen intoa.
Taloudellista hyötyä?
Liikuntaneuvonnasta ja ylipäätään hyvinvoinnin tukemisesta ajoissa voi olla myös taloudellista hyötyä. Nuorten syrjäytymisen hinnasta yhteiskunnalle on esitetty erilaisia arvioita. Esimerkiksi Petri Hillin ja työryhmän neljä vuotta sitten tekemässä arviossa pelkän peruskoulun varaan jäävät nuoret aiheuttavat elinaikanaan 230 000–370 000 euron menetykset yhteiskunnalle verrattuna koulutuksen saaviin.
Diakin tutkijoiden mukaan verrattuna tämänkaltaisiin kustannuksiin liikuntaneuvonnan kustannus nuorta kohden on pieni.
– Nyt tehty liikuntaneuvonnan kustannusten tarkastelu osoittaa, että lähtökohdiltaan erilaisten, vähän liikkuvien nuorten liikuntaneuvontaan panostaminen voi tuottaa yhteiskunnan näkökulmasta positiivisen lopputuloksen toisin sanoen nuori työllistyy ja hänestä tulee tuottava veronmaksaja, tutkimusraportissa todetaan.
Julkisten palvelujen kohdistuttava tarpeisiin
Tutkimuksen yhteenvedossa tutkijat toteavat, eriarvoisuuden lisääntyvän, jos julkiset palvelut eivät kohdistu paremmin NEET-nuorten tarpeisiin.
– Mitä huonommin ne kohdistuvat, sitä varhaisemmassa vaiheessa ja kauemmas nämä nuoret saattavat syrjäytyä. Tehtäessä päätöksiä niiden pitäisi perustua riittävään tietoon.
Toiminnan vaikutuksesta saadaan tieto erilaisia arviointimittareita käyttämällä, mutta tämä käyttö ainoastaan intervention aikana antaa toiminnasta vain sen hetkisen kuvan. Tutkijat muistuttavatkin, että tieto toiminnan juurtumisesta ja jatkokehittämisen tarpeesta edellyttää mittareiden jatkuvaa käyttöä. Näin myös päätöksenteon tukena olisi luotettavaa ja ajantasaista tietoa.
– Kuten tässäkin kehittämistyössä on tullut esille, nuoret ovat yksilöitä, joilla on kaikilla omat tarpeensa. Nuorten liikuntaneuvonnalla saatiin lisättyä nuorten hyvinvointia. Liikuntaneuvonnassa tehty työ ei olisi onnistunut ilman hyviä yhteistyökumppaneita ja ilman onnistunutta mo-nialaista yhteistyötä yli sektorirajojen.
Nyt kehitetty liikuntaneuvonta on keskittynyt pääasiassa niihin nuoriin, joilla elämänhallinnan ongelmia on jo ennättänyt kasaantua. Tutkijoiden mukaan jatkossa tavoitteena on saada toiminta siirtymään enemmän ennalta ehkäiseväksi, jotta toiminta ei jäisi vain ongelmien korjaamiseksi.
Jatkoa luvassa, ehkä
Pieksämäen liikuntaneuvontahanke sai jatkoaikaa heinäkuun 2021 loppuun saakka. Alun perin hankkeen oli määrä loppua vuoden 2020 lopussa
Hankkeen toteuttamisessa mukana ollut Diakin asiantuntija Tuula Pehkonen-Elmi kertoo, että jatkoajalla hankkeen toimintaa on pyritty suuntaamaan korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kohderyhmää on laajennettu jo opiskelemassa ja työelämässä oleviin nuoriin, jotka selkeästi tarvitsisivat elintapaohjausta ennaltaehkäisevästi ennen kuin putoavat syrjäytymisvaarassa olevien riskiryhmään tai NEET-nuoriksi. Olemassa olevien yhteistyökumppaneiden lisäksi nuoria vanhempia pyritään saamaan mukaan perheneuvolan kautta, Pehkonen-Elmi kertoo
Jatko on Pieksämäen päättäjistä kiinni.
Tutkijoiden näkemys on selkeä.
– Hankkeen tulokset puoltavat vahvasti liikuntaneuvonnan jatkamista. Itse koen, että yleisesti päätöksentekijät tarkastelevat vain sen hetkistä lisäpanostusta, mutta eivät näe tulevia kustannussäästöjä, Tuula Pehkonen-Elmi sanoo.
Lue myös:
