Syrjäytymisen ehkäisyyn pitäisi panostaa mahdollisimman varhain, sanovat asiantuntijat. Merkit tuen tarpeesta näkyvät usein jo neuvolavaiheessa. (Kuva: Ville Miettinen)

Syrjäytymisen ehkäisy koronakriisin hoidossa on tärkeää paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti, ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulisikin nyt kiinnittää erityistä huomiota, sanoo tutkija Petri Hilli.

Hilli on perehtynyt syrjäytymisen taloudellisiin vaikutuksiin mm. työskennellessään aiemmin Sitran vaikuttavuusinvestoimisen kehittämisprojektissa. Muutama vuosi sitten Hilli laski muiden tutkijoiden kanssa syrjäytymisen hintaa euroissa.

Laskelman mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat elinaikanaan riskitekijöistä riippuen keskimäärin 230 000–370 000 euron menetyksen julkishallinnolle verrattuna koulutuksen saaviin. Tutkimuksessa kartoitettiin syrjäytymisen kustannuksia koko ihmisen elinajalta. Lapsen syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset näkyvät jo ensimmäisen ikävuoden aikana. Seuraava kustannusten piikki tulee murrosiän kynnyksellä.

Nykyään työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivalle Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskukselle yrityksensä kautta työskentelevän Hillin mukaan valtion ja kuntien tulisi miettiä koronakriisin yhteydessä hyvinvointityön insentiivirakennetta.

Ehkäisevää työtä nyt “vaikea maksaa”

Kunnille tulisi mahdollistaa ehkäisevä työ ja luoda siihen taloudellinen kannuste, Hilli sanoo. Tällä hetkellä ehkäisevää työtä on hänen mukaansa ”tosi vaikea” maksaa suuremmassa mittakaavassa.

Hillin mukaan insentiivirakenne voisi olla sellainen, että maksettaisiin enemmän hyvinvoinnista, eikä vain allokoitaisi rahaa ”tulipalojen sammuttamiseen”.

– Kun kriisirahaa jaetaan, tämä voisi olla hyvä paikka miettiä kuntien ja valtion välisen rahanjaon insentiivirakenne niiltä osin, että kunnilla olisi aidosti mahdollisuutta ja insentiiviä tehdä etupainotteista toimintaa.

Syrjäytymisen aiheuttamista kustannuksista suuri osa osuu kuitenkin loppujen lopuksi valtiolle, Hilli muistuttaa.

– Kunnat maksavat lastensuojelun osuutta, mutta työttömyyden kustannukset menevät valtiolle ja sitäkin kautta edelleen veronmaksajille.

Hillin mielestä tulisi katsoa enemmän ”elinkaarikustannusta”. Jos valtio mahdollistaisi insentiivirakenteen, siitä hyötyisivät sekä kunta että valtio.

– Tällä hetkellä rahanjako ei kannusta kuntia ehkäisevään toimintaan, vaikka lainsäädäntö ja hallitusohjelma sitä kuinka korostaisivat, Hilli sanoo ja korostaa että kyseessä on hänen oma, käytännön kokemukseen perustuva, mielipiteensä, ei tutkimukseen perustuva näkemys.

– Nykyinen rahoitussysteemi on haasteellinen tästä näkökulmasta.

Icehearts-toiminta tuo säästöjä

Edellä mainittuun syrjäytymisen hinnan laskemiseen pohjautuen Hilli arvioi Kuntalehden haastattelussa syksyllä 2017 myös ehkäisevän työn tuomaa rahallista hyötyä. Esimerkkinä Hillillä oli ehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä Icehearts-toiminta.

Joukkueurheilun ympärille rakentuvassa Icehearts-toiminnassa tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, parantaa sosiaalisia taitoja ja varmistaa turvallisen aikuisen läsnäolo lapsen elämässä läpi kasvun eri nivelvaiheiden. Icehearts-kasvattaja on apuna tuettavien kouluissa ja harrastuksissa. Kasvattaja sitoutuu tuettavien elämään 12 vuoden ajaksi.

Laskelman mukaan yksi 25 pojan Icehearts-joukkue säästi sosiaalityön kustannuksia 857 000 euroa. Samalla NEET-nuorten eli vailla jatkokoulutusta, työtä tai harjoittelua olevien nuorten väheneminen puolestaan tuo 1,9 miljoonan euron tuotto-odotuksen yhteiskunnalle.

Yhden joukkueen tuottama säästöpotentiaali on siis yli 2,7 miljoonaa euroa yhteiskunnan kustannuksia. Tämä edellyttää, että toiminta onnistuu ja tuottaa tulosta. Tulosten seuraaminen onkin toiminnassa tärkeää, Hilli muistuttaa.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojalle Icehearts-malli on tuttu, ja hän pitää sitä erinomaisena ehkäisevän työn mallina.

-Ja sen vaikutuksista on näyttöä, Kananoja muistuttaa.

Aulikki Kananoja panostaisi ehkäisevässä työssä jo päiväkotivaiheeseen. Päiväkoti on lapselle turvallinen paikka, mutta päivähoitoikäisten kohdalla varhainen puuttuminen ongelmien ehkäisemiseksi pitäisi tehdä vanhempien kanssa, hän muistuttaa.

– Ehkäisevä työ pitäisi tapahtua jossain muualla kuin sosiaalihuollossa. Se pitäisi tapahtua jo neuvolatoiminnan yhteydessä ja päivähoidossa, jossa tavataan vanhempia kaksi kertaa päivässä, kun ne tuo ja hakee lapsen, Aulikki Kananoja sanoo.

Joensuu uranuurtaja

Päiväkoti on Aulikki Kananojan mukaan ”ennen kuulumattoman hyvä paikka tehdä ehkäisevää työtä”. Tämä on oivallettu myös Joensuussa, joka puolisentoista vuotta sitten aloitti Icehearts -toiminnan soveltamisen kahdessa päiväkodissa.

Iceheartsilla on toimintaa 13 kaupungissa 46 joukkueen voimin, mm. Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tamperereella. Joensuu on ensimmäinen kaupunki, joka soveltaa toimintaa jo päiväkoti-ikäisiin.

Lumiukot ja lumikit, joiksi Joensuun varhaiskasvatuksen lisäkasvattajia kutsutaan, työskentelevät päiväkodeissa henkilökunnan tukena ja toimivat etenkin niiden lasten kanssa, joiden kasvua ja kehitystä varhaislapsuudessa on tarpeen tukea. Työssä keskitytään tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen.

Taustalla on pyrkimys reagoida palvelujärjestelmän pirstaleisuuteen, kertoo palvelupäällikkö Katja Pussinen.

Joensuussa lähdettiin liikkeelle kahdella lumiukolla, nyt lumiukkoja ja lumikkeja on viisi.

– Toiminta on rauhoittunut, ja lisäksi perheet ovat saaneet konkreettista apua arkeensa, Pussinen kertoo vaikutuksista.

Merkit tuen tarpeesta ovat usein nähtävissä jo neuvolaiässä, muistuttaa Katja Pussinen.

Päiväkodissa toiminnasta tuloksia nopeasti

Pussinen toivoo, että lasten ja perheiden hyvinvointia pohdittaessa päästäisiin irti siiloista ja perinteisestä sektoriajattelusta.

– Meidän pitäisi pystyä työntekijätasolla luomaan rakenteet sellaisiksi, että mietitään yhdessä, mitä tukea lapsi ja perhe tarvitsevat, ja sitten järjestetään se tuki sinne.

Lumiukko-toiminnan vaikutus näkyy jo nyt myös palvelutarpeen muutoksena. Luokkamuotoisen sosioemotionaalisesti kuntouttavan alkuopetuksen tarpeen kriteerit täytti vuosi sitten kymmenen lasta. Nyt tällaisia lapsia on yksi tai kaksi, Katja Pussinen sanoo.

– Tämä on aika radikaali muutos. Toivomme, että tämä menisi koko ajan eteenpäin. Meillä on järjestetty vahva tuki perusopetuksen puolelle muutenkin. Toivomme, että voimme siirtää resurssia enemmänkin varhaiskasvatukseen.

Syksyllä Joensuussa aloittaa ensimmäinen Icehearts-joukkue. Toinen joukkue aloittaa toisella puolella kaupunkia vuoden 2021 alussa. Tavoitteena on, että lumiukko siirtyy Icehearts-kasvattajaksi kouluun lapsen mukana.

-Meillä on ajatus, että nivelletään varhaiskasvatuksen toiminta perusopetuksen toimintaan.

– Tarkoitus, että tuttu aikuinen, esimerkiksi lumiukko, siirtyisi aina kun mahdollista lapsen mukana varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, Katja Pussinen sanoo.

Lappeenrannassa Iceharts-toimintaa rahoittavat kaupunki ja sote-kuntayhtymä Eksote. (Kuva: Ville Miettinen)

Seurantatieto auttaa budjettineuvottelussa

Aulikki Kananoja toivoo ehkäisevään toimintaan panostusta, mutta hän suhtautuu hieman epäillen siihen, tapahtuuko todella niin.

– Usein puoluepolitiikasta riippumatta kaikki ovat sitä mieltä, että ennaltaehkäisy on parempi vaihtoehto kuin se, että annetaan asioiden valua siihen, että tarvitaan raskaita toimenpiteitä. Mutta kun tullaan budjettivaiheeseen ja on iso määrä kiireellisisiä sijaishuoltopaikkoja odottamassa, eikä ole oikein selvää, mikä loppujen lopuksi ehkäisee, silloin raskaat palvelun tarpeet ajaa aina budjettikeskustelussa edelle.

Kananoja ei kuitenkaan syyttäisi tästä poliitikkoja tai viranhaltijoita.

– Meillä pitäisi olla kovempi näyttö ja seurantatieto ja sitähän Icehearts antaa. Tässä se tiedon puute on tosi vaikuttava, hän viittaa päätöksentekoon.

– Myös siiloutunut ja jäykkä budjettirakenne voi vaikeuttaa rahoitusta, jos budjetointi ei mahdollista tulosyksikkörajoja ylittäviä toimintoja. Tässä tarvitaan muutosta.

Tutkimustietoa voi olla lähiaikoina käytössä enemmän. Joulukuussa itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla lahjoitti yhden professuurin Turun yliopistoon ja toisen Oulun yliopistoon. Professuurit kohdistuvat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävien interventioiden ja niiden implementoinnin tutkimukseen.

Turun professuuri sijoittuu lääketieteellisen tiedekunnan lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen ja kytkeytyy Suomen Akatemian rahoittamaan mittavaan INVEST-tutkimushankkeeseen. Hankkeessa kehitetään mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaistunnistukseen ja matalan kynnyksen digiavusteiseen hoitoon perustuvaa ohjelmakokonaisuutta.

Oulun professuuri sijoittuu lääketieteellisen tiedekunnan Elinikäisen terveyden tutkimusyksikköön ja kohdistuu ensisijaisesti lasten, nuorten ja perheiden perustasolle kohdentuvien mielenterveyttä ja muuta hyvinvointia edistävien interventioiden ja toimintamallien kehittämiseen ja tutkimukseen.

Parempaa kohti

Jonkin verran tietoa alkaa jo olla myös Iceheartsin toiminnan vaikuttavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on seurattu Icehearts-joukkuetta vuodesta 2015. Helmikuussa ilmestyneen Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisun mukaan Icehearts-toiminta takasi lapsille tukea koulunkäyntiin ja tarjosi mahdollisuuden sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoitteluun turvallisessa ja tutussa ryhmässä koulupäivien päätteeksi.

– Iceheartsin menestyksen avain on pitkälle siinä, että yksi ja sama luotettava aikuinen kulkee lapsen rinnalla läpi kouluiän, ekaluokalta aikuisikään asti. Jo tämä on jotakin sellaista, mitä julkinen palvelujärjestelmämme ei pysty tarjoamaan, sanoo erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner THL:stä.

Petri Hilli suhtautuu Aulikki Kananojaa optimistisemmin hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen myös budjettineuvotteluvaiheessa.

– Elinkaarikustannuksia on alettu katsoa enemmän. Tai käyttäisin ehkä termiä elinkaarihyöty, koska kaikki ei ole varsinaista kustannusta. Kun saadaan ihmisille koulutusta ja työtä, se näkyy lisääntyneenä kunnallisverona tai valtionverona.

-On alettu hakea muutakin kuin tulipalojen sammuttamista.

Juttua muokattu klo 18.35: muutettu Aulikki Kananojan kommentissa kiireelliset huostaanotot muotoon kiireellisiksi sijaishuoltopaikoiksi.

Lue myös:

Miten koronaan pitäisi reagoida perheiden tukemiseksi? – Matti Rimpelä avaisi koulut, Aulikki Kananoja panostaisi sosiaalihuollon tietopohjaan

Kuka rahoittaa Iceheartsin tekemää ehkäisevää lastensuojelutyötä – Kunnissa on rajua vaihtelua (Kuntalehti 4/2019)

Syrjäytymisriskin tunnistamiseen on välineitä ja ehkäisyyn keinoja

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Poliitikkojen “syrjäytyneiden päätösten” suorat kustannukset (yritystuet, korruptio, hyväveliverkostot, yms) ovat miljardeja ja välilliset (ihmisten pahoinvointi, halu syrjäytyä, yms) on rahalla mittaamaton…

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*