Nuorten sote-palveluiden käyttö tarvetta vähäisempää – Kokonaisvaltaista tukea tarjoava valmennuspaja ohjaa nuoret oikeisiin palveluihin
Kuva: Ville Miettinen
Moni tukea tarvitseva nuori käyttää tarpeisiinsa nähden liian vähän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tähän ongelmaan pureudutaan valmennuspajatoiminnassa, jossa nuoret ohjataan tehokkaasti tarvitsemiensa palveluiden piiriin sekä tuetaan työllistymisessä ja koulutuspolkujen löytymisessä.
– Tällöin paljon tukea tarvitsevien nuorten palveluiden käyttö yleensä lisääntyy, mutta ajan mittaan sekä sosiaalitoimen että terveydenhuollon kulut todennäköisesti vähenevät, kun ongelmiin puututaan ajoissa, sanoo Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Anne Surakka tiedotteessa.
Tulokset käyvät ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun Sokra-hankkeen tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmennuspajalla asioivien nuorten sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon avopalveluiden käyttöä vuosina 2013–2017.
Tutkimuksen valmennuspaja on alle 29-vuotiaille työttömille tai työvoiman ulkopuolella oleville suunnattu matalan kynnyksen toimintamalli, jossa yhdistyvät starttipajan ja perinteisen työpajan sekä seinättömän pajan ja nuorten Ohjaamon toiminta-ajatukset.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pajan asiakkaat ovat nuoria tai nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat tukea opiskeluun, työllistymiseen tai arjen asioihin. Tutkimus on jatkoa vuonna 2017 toteutetulla valmennuspaja Mahiksen kustannuksia ja vaikutuksia selvittäneelle tutkimukselle.
Tukea tultava oikeaan aikaan ja tarpeenmukaisesti
Tutkija Anne Surakkaa huolestuttavat erityisesti ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta kiinnity valmennuspajan palveluun ja joilla sosiaali- ja perusterveyshuollon palvelujen käyttö pysyy vuodesta toiseen hyvin matalalla tasolla. Suurella osalla heistä olisi runsaasti erilaisia palvelutarpeita.
– Palvelujen ulkopuolelle jääminen kasvattaa näiden nuorten syrjäytymisriskiä ja voi ongelmien monimutkaistuessa lisätä myös kustannuksia palvelujärjestelmälle, Surakka.
Nuorten avunsaannin esteinä ovat tutkimusten mukaan useimmiten palvelujärjestelmän monimutkaisuus, luottamuksen puute sekä tunne siitä, ettei tule kuulluksi. Syrjäytymisen ehkäisyssä olisi tärkeää, että nuorille tarjottava tuki on oikea-aikaista ja tarpeenmukaista.
– Avainasemassa ovat nuorten tavoittaminen, palvelujen saavutettavuus, aito kohtaaminen, palveluiden sitoutuminen nuoriin sekä rinnallakulkijuus, kertoo dosentti Reija Paananen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Valmennuspajan toiminnassa rakennetaan luottamusta ja tuodaan palvelut paremmin nuorten saataville. Sosiaalitoimen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, mikä näkyy myös tutkimuksen tuloksissa. Jatkossa palvelurakenteiden tulisi joustaa enemmän myös muissa peruspalveluissa, erityisesti terveyspalveluissa.
