ODA-hanke tehostaa soten kontakteja ja tuo säästöjä
ODA-hankkeessa luotava palvelumalli mahdollistaa, että osa kansalaisista pystyy uuden palvelumallin kautta asioimaan ilman varsinaista kontaktia ammattilaiseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Uuden toimintamallin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tuottava Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -hanke (ODA) on yksi kolmesta digitalisaatiota kiihdyttävästä hankkeesta, joille on myönnetty rahoitusta vuoden 2016 ensimmäisessä lisätalousarviossa.
ODAssa kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien käyttöön luodaan palvelu, jonka avulla asiakkaat saavat analyysin omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan sekä niihin liittyvän riskiarvion.
Lisäksi asiakkaat voivat tehdä itseään koskevan hoidon- tai palvelutarpeen arvioinnin sekä laatia oman hyvinvointisuunnitelman yhdessä ammattilaisen kanssa.
Valtio rahoittaa 13,6 miljoonan euron hankkeesta puolet eli 6,8 miljoonaa. Toisen puolikkaan maksavat kuntatoimijat. Mukana ovat Espoon kaupunki (isäntäkunta), Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Eksote, Lahti, Porvoo, Sodankylä sekä Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kun uusi kansallinen perusjärjestelmä- ja palvelukokonaisuus valmistuu, sen on tarkoitus olla kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta.
– Valtion antama rahoitus mahdollistaa sen, että voimme panostaa merkittävästi toiminnallisen muutoksen valmennukseen sekä vaikuttavuuden arviointiin, sanoo ODA-hankkeen projektipäällikkö Hanna Nordlund Kuntalehdelle.
– Tuo rahoitus mahdollistaa myös sen, että voimme panostaa palvelukokonaisuuden levittämistyöhön.
Suoraa säästöä 17 € / kuntalainen
ODA-hankkeen luoman mallin suoraksi säästövaikutukseksi on laskettu 17 euroa kuntalaista kohden vuodessa.
Laskelma perustuu suoriin vaikutuksiin, eli puhelin- ja vastaanottokontaktien vähenemiseen, kun osa kansalaisista pystyy uuden palvelumallin kautta asioimaan ilman varsinaista kontaktia ammattilaiseen.
– Toisekseen vaikutukset perustuvat myös näiden kontaktien tehostumiseen, koska ammattilaisella on käytössään huomattavasti paljon enemmän tietoa asiakkaasta etukäteen asiakaan itsensä kirjaamana. Ammattilainen voi keskittyä asiakaskohtaamiseen kirjaamisen sijasta, Hanna Nordlund kertoo.
Tähän 17 euroon per kuntalainen per vuosi ei ole laskettu mukaan syntyviä välillisiä säästövaikutuksia.
– Välillisesti näiden palvelujen kautta syntyy säästöä myös sairauksien ja hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyn kautta, ammattilaisen työn paremman koordinaation ja sitä kautta päällekkäisen tekemisen vähenemisen kautta, Hanna Nordlund sanoo.
– Välillisesti vaikuttavat myös prosessien yhdenmukaistumisen ja laadun paraneminen sekä tietojohtamisen kautta tuleva ohjaus. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan ole laskettu tuohon lukuun mukaan.
Nordlundin mukaan säästöjä ajatellaan ennen kaikkea sitä kautta, että kasvavan kysyntäpaineen edessä samalla ammattilaisten määrällä voidaan palvella huomattavasti suurempaa asiakasjoukkoa.
Pilotit ja prosessi käynnistymässä
ODA-hankkeessa edetään hetkisiä aikoja juuri nyt. Seuraavat isot askeleet ovat järjestelmän kilpailutuksen käynnistäminen sekä toiminnallisen muutoksen valmennuksen aloittaminen.
– Jokaisella mukana olevalla kuntatoimijalla on valittuna pilottiympäristö ja yksi tai useampia asiakasprosesseja, joissa ODA-palvelut otetaan ensimmäisenä käyttöön, Hanna Nordlund sanoo.
Kaikki prosessit käyvät läpi systemaattisen lean-menetelmiin perustuvan valmennuksen. Ensimmäiset 10 prosessia avainhenkilöineen aloittavat maaliskuun puolivälissä.
Hankkeen palvelut valmistuvat vaiheittain pilottien kautta. Ajatuksena on, että kokonaisuus on valmis, kun uusi sote-malli astuu voimaan vuonna 2019.
ODAsta aiemmin Kuntalehti.fi:ssä:
Kansallinen palvelustrategia voi mullistaa soten
Omahoito halutaan osaksi terveydenhuollon arkea
Digitalisaatio avaa kansalaiselle täysin uusia ovia terveyspalveluihin
