”Onneksi sentään tuli varavaltuutettu” – Ilman omaa aluevaltuutettua jääneissä kunnissa petyttiin

Kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa 51 kuntaa jäi ilman yhtäkään valtuutettua. Yksi näistä on Miehikkälä. Kunta on Kymenlaaksossa ainoa ilman valtuutettua jäänyt.

– Meillä äänestettiin vilkkaammin kuin Kymenlaaksossa muutoin, äänestysprosentti oli meillä lähes 53. Valitettavasti äänet hajaantuivat, emmekä saaneet omaa valtuutettua aluevaltuustoon läpi, kommentoi Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen.

Hänen mielestään nyt pitää ajatella niin päin, etteivät valtuutetut aja oman kunnan vaan koko alueen yhteistä etua.

– Hirmuisesti merkitystä ei saisi olla sillä, minkä kunnan valtuutettuja valtuustossa on. Kotkalaisten pitäisi ajatella miehikkäläläisten asioita siinä missä kouvolalaisten vaikkapa virolahtelaisten.

Miehikkälässä on oma terveyskeskus, jonka säilymistä omassa kunnassa Ylönen pitää tärkeänä. Myös naapurissa Vironlahdessa on omansa, ja kuntakeskusten välillä on matkaa reilut 10 kilometriä.

Alueen palvelut järjestää nykyisellään Kymsote. Alueen väestö vähenee ja ikääntyy, ja alueen väestön huoltosuhde on korkein Miehikkälässä.

Tällä haavaa Kymsoten perusterveydenhuollon vastaanotot toimivat terveysasemilla Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Miehikkälän, Virolahden ja Kouvolan Marjoniemen ulkoistetut terveysasemat siirtyivät Kymsotelle 2021 alussa. Pyhtään terveysaseman ulkoistus jatkuu vuoteen 2024 asti.

Kymsoten taloussuunnitelmassa vuosille 2022–2023 huomautetaan, kuinka sotekeskuksissa palveluvalikoima laajenee. Niihin liitetään keskeiset sosiaalipalvelut ja erityispalveluja. Haja-asutusalueille palvelut tuotetaan lähipalvelupistein, liikkuvina palveluina ja etäpalveluina.

Miehikkälän ja Vironlahden kuntakeskusten väli on kymmenisen kilometriä.

– Maaseutualueella julkinen liikenne kulkee suhteellisen harvoin. Etenkin ikäihmisillä kymmenisen kilometriä voi ollakin niin pitkä matka, että hoitoon ei hakeuduta. Perusterveydenhuollon pitää jatkossakin olla lähellä ihmisiä, sillä kun asiat saadaan varhain kuntoon, vältytään kalliilta erikoissairaanhoidolta, Ylönen huomauttaa.

Äänet hajautuivat myös Hartolassa

Hartola oli Päijät-Hämeessä ainoa ilman omaa aluevaltuutettua jäänyt kunta.

– Tilanne on tosi harmillinen. Toisaalta tämä ei ollut kovin suuri yllätys. Meillä jo ennakoitiin, että näin voi käydä, sillä mukana oli useita paljon ääniä kerääviä ehdokkaita. Äänet sitten hajaantuivatkin, kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo.

Hartola kuuluu Päijät-Soteen. Seppänen ei usko, että nyt ryhdyttäisiin rankasti kilpailemaan, missä alueen palvelut jatkossa järjestetään.

– Alueellinen yhteistyö on toiminut hyvin, ja siinä meillä on hyvä pohja myös jatkolle. En usko, että kukaan haluaisi nimenomaan hartolalaisten lähipalveluja vähentää sen enempää kuin muidenkaan.

– Lähtökohta ja vahva toive on, että palvelut säilyvät vähintään entisen tasoisina, Seppälä sanoo.

Kunta puoluetta tärkeämpi

51 kuntaa ilman omaa valtuutettua tarkoittaa, että 16 prosenttia Suomen kunnista on ilman omaa aluevaalivaltuutettua.

– Oli odotettua, että kaikki eivät omia ehdokkaitaan saa läpi. Mutta toisaalta idea ei olekaan, että jokaisella pitäisi valtuutettuja olla, huomauttaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ennen valleja julkistetuissa ennakkoselvityksissä näkyi, että aluevaaleissa äänestetään tyypillisesti ensisijaisesti omaa kuntaa, puolue tulee kakkosena. Näin myös vaaleissa näytti käyvän. Samoin aiemmat laskelmat Keskustan asemasta pitivät hyvin paikkansa.

– Keskustan vahva asema vaaleissa vaikutti siihen, että pienet kunnat menestyivät paremmin kuin moni osasi ajatella. Ilman omaa valtuutettua jäävien kuntien määräksi moni ennusti suurempaa lukumäärää, Pekola-Sjöblom sanoo.

Ilman omaa edustajaa jääneet kunnat ovat melko yleisesti alueilla, joissa on iso keskuskunta. Näin kävi sekä Pirkanmaalla että Varsinais-Suomessa. Pekola-Sjöblomin sen sijaan yllätti 11 kunnan Kanta-Häme, jossa peräti 4 kuntaa jäi ilman omaa valtuutettua.

– Toisaalta melko yllättävää on sekin, että Pohjanmaan 14 kunnasta vai 1 eli Kaskinen jäi ilman omaa edustajaa.

51 kunnasta 40 kuntaa on alle 5 000 asukkaan kuntia.

– Minulle yllätys oli, että yli 16 000 asukkaan Akaa jäi ilman omaa edustajaa.

”Pettymys, vaikkei yllätys ollutkaan”

Pirkanmaalla sijaitsevan Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola sanoo tienneensä etukäteen, ettei äänestystilanne ole helppo.

– Kyseessä olivat yhden vaalipiirin suhteelliset vaalit. Ilman omaa alue-edustajaa jääminen oli silti pettymys. Mutta onneksi saimme kaksi varapaikkaa. Luotan siihen, että tulevassa poliittisessa päätöksenteossa myös varajäsenet pääsevät kokemaan työnsä mielekkääksi.

Akaan äänestysaktiivisuus jäi hieman alle Pirkanmaan äänestystason ja alemmas kuin viime kuntavaaleissa.

– Meillä oli paljon hyviä ehdokkaita, mutta äänet hajautuivat. Tilanne olisi ollut toinen, jos ääniä olisi saatu keskitettyä, Peltola pohtii.

Akaassa saatiin käyttöön viime elokuussa uusi hyvinvointikeskus. Peltola luottaa siihen, että keskus toimii ja palvelee akaalaisia myös tulevaisuudessa.

– Nyt ryhdymme kehittämään uuden hyvinvointialueen kanssa yhdyspintoja ja huolehdimme siitä, että alueella tehdään hyviä ratkaisuja myös reuna-alueen kuntia ajatellen.

Peltolan mielestä on tärkeää, että reuna-alueen kunnilla on keskenään hyvää yhteistyötä ja että yhteistyö sujuu myös keskusalueen kanssa.

– Palveluverkoston on toimittava koko alueella. Meidän on huolehdittava, että tieto paikallisista oloista kulkee päätöksentekoon.

Ei vain keskittämistä

Iin kunta on Akaan jälkeen suurin kunta ilman omaa aluevaltuutettua.

– Kyllähän tämä harmittaa. Toisaalta emme tiedä, onko oman valtuutetun puutteella mitään merkitystä, sanoo kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Hän pohtii, että tulosta saattaa selittää iiläisten muita heikompi äänestysinto. Iissä äänestysprosentti jäi 44:ään.

– Keskustan ehdokkaat jäivät kauemmas kärjestä, ja ensimmäiselle varasijalle ylsi vasemmiston ehdokas.

Alatossava ei pelkää Iin terveysaseman palveluiden puolesta.

– Toki hyvinvointialue ratkaisee, mitä lähipalvelut jatkossa ovat, mutta kyllä meillä yksikkö on tulevaisuudessakin. Toinen kysymys on, mitä palveluja yksiköstä saa.

Kuntaliitoksen kautta Iihin kuuluu myös entinen Kuivaniemen kunta. Myös siellä toimii oma sotekeskuksensa. Alatossava ei osaa sanoa, miten sen käy jatkossa.

Joka tapauksessa jo nykyisellään iiläiset hakevat osan sotepalveluistaan Oulusta, jonne matkaa tulee 30–40 kilometriä.

Hyvinvointialueen päättäjiksi valittiin monia iiläisille tuttuja. Alatossava sanoo, että he tuntevat Oulun pohjoispuoleisen alueen tilanteen. Jos tarvetta tulee, asioita voi kertoa ja viedä eteenpäin heidän kauttaan.

– Kaikilla kunnilla on samanlainen tilanne. Kukaan ei tiedä tarkkaan, millainen aluevaltuutetun työ on tai millaiseksi se toimielimissä muodostuu. Mutta aluevaltuustoissa on paljon hallinnon osaamista, eivät kaikki ole siinä mielessä aloittelijoita. Myös päätöksenteon valmistelussa on osaamista.

Alatossava huomauttaa, että aluevaltuuston työtä voi verrata eduskuntaan. Kummassakin edustajien on katsottava asioita oman alueensa lisäksi laajemminkin.

Hän ei ottaisi valtavasti paineita myöskään eurojen riittävyydestä. Uusi tilanne on myös uusi mahdollisuus ottaa kaikki hyöty irti koko ketjun osaamisesta.

– Emme vielä tiedä, millaisia hyötyjä voimme yhteistyöllä saada. Kaikki ei ole pelkkää keskittämistä.

Ymmärrettävää huolestumista

Kuinka huolissaan ilman omaa edustajaa jääneissä kunnissa pitäisi olla? Vetävätkö aluevaltuutetut kotiinpäin ja ilman omia valtuutettuja jääneet kunnat ovat heikoimmassa asemassa?

– On hyvin inhimillistä olla huolissaan, onhan koko uudistus sote-palvelujen siirtämisineen vielä kaikille tuntematon, Pekola-Sjöblom pohtii.

Hän vertaa tilannetta kuntaliitoksiin. Vaikka liitoksesta olisi aikaa kymmenkin vuotta, kuntavaaleissa ehdokkaat nostavat esille omaa kotiseutuaan ja äänestäjät valitsevat ehdokkaita sen perusteella.

– Nyt täytyy painottaa aluevaltuutettujen todella isoa vastuuta. Tehtävä ei ole kiitollinen, sillä rahaa ei todellakaan tule kaikista ovista ja ikkunoista. Aluevaltuustoissa joudutaan tekemään kiperiä päätöksiä.

Kolmen vuoden kuluttua uusiksi

Pekola-Sjöblomin mielestä äänestysaktiivisuus oli pelättyä parempi, vaikkei siinä juhlan aihetta ole.

– Koska kuitenkin päästiin lähelle 50 prosenttia, pystymme elämään tuloksen kanssa. Pitää ottaa huomioon, että kyseessä olivat kaikkien aikojen ensimmäiset aluevaalit ja vielä korona-aikaan. Nyt vain suunta jo runsaan kolmen vuoden kuluttua pidettäviä seuraavia vaaleja!

Vuodesta 2025 alkaen kunta- ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti.

Pekola-Sjöblom huomauttaa, että kunnissa tehtiin erinomaista työtä, sillä vaalijärjestelyt saatiin toimimaan hyvin sujuvina ja terveysturvallisina. Hän itse kävi äänestämässä Espoossa, ja koko toimenpiteeseen meni aikaa vajaat neljä minuuttia.

Ehdokkaat korjattu valtuutetuiksi ja edustajiksi sekä hartolalaisten eniten ääniä keränneeksi Jeremias Sankari.