Vanhan kaivoksen torni hallitsee Outokummun katukuvaa. Kaivoksen alasajon vaikutukset näkyvät kaupungin hyvinvointityön tarpeena edelleen.

OUTOKUMPU  – Ensimmäinen hakemus tuli vajaan tunnin kuluttua lehdistötiedotteen lähettämisen jälkeen, Jukka-Pekka Lätti hymyilee.

Outokummun kaupungin kehitysjohtajaa ja hyvinvointikoordinaattoria ilahduttaa kaupungin tuoreen tempauksen, kesäkauden ”koeasukkaan” etsimisen, saama huomio. Kaupunki toivoo löytävänsä ilmaista majoitusta vastaan asukkaan, joka perehtyy Outokummun meininkiin ja jakaa kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa.

”Outokummun kaupunki odottaa Koeasukkaaltaan erityisesti sukkeluutta, halua kokea sekä myönteistä asennetta ja ennakkoluulottomuutta”, kaupungin tiedotteessa sanotaan.

Lätin mukaan taustalla on pohdinta siitä, miten saada Outokummun ”piilotettuja helmiä” paremmin esiin, sellaisia, joista kaupunkilaisetkaan eivät ehkä tiedä.

Osallisuus ja hyvinvointi

Pohjoiskarjalainen vajaan 7 000 asukkaan Outokumpu on ottanut strategiansa ytimeen kaupunkilaisen hyvinvoinnin. Sen ympärille rakentuu elinvoimainen kaupunki.

-Koen itse sen niin, että jokaisella julkisen puolen työntekijällä, oli toimenkuva tai työnantaja mikä tahansa, hyvinvoinnin edistäminen kuuluu ydintehtäviin, Jukka-Pekka Lätti sanoo.

Outokumpu on Lätin mukaan jäntevöittänyt hyvinvointityötään.

– Hyvinvointikertomuksen indikaattoreita on viety talousarvioon ja integroitu vahvemmin osaksi talouden suunnittelua.

Samalla on haluttu parantaa kaupunkilaisten osallisuutta. Kuluvan valtuustokauden alussa perustettiin kaupunginhallituksen alle konsernijaoston ja Siun soten neuvottelukunnan rinnalle osallisuus- ja yhteisötoimikunta, jossa on jäseniä kaupunginhallituksesta ja lautakunnista, nuorisovaltuustosta, vanhusneuvostosta ja vammaisneuvostosta sekä kolmannelta sektorilta.

Lätti kuvailee toimintaa eräänlaiseksi ajatushautomoksi.

– Siitä pöydästä on lähtenyt myös Osallisuusviikko, hän viittaa helmikuussa toista kertaa järjestettyyn teemaviikkoon, johon kuuluivat mm. hyvinvointimessut ja järjestögaala. Kävijöitä viikon tapahtumissa oli arviolta 2 500.

Hyvinvointiin panostaminen myös näkyy. Kun vuoden 2019 lopulla julkaistiin tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -tiedonkeruusta, Outokummun johto sai Pohjois-Karjalan kunnista parhaan kokonaistuloksen toiminnassa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, eli sitoutumisesta, johtamisesta, seurannasta ja tarveanalyysistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössään.

Kaupungissa on mietitty ja toteutettu erityyppisiä toimia, joilla toteutetaan strategiaa, jossa hyvinvointi on kaiken keskiössä, Lätti taustoittaa.

Osallisuusviikko on mahtava osoitus outokumpulaisesta yhdessä tekemisestä, Jukka-Pekka Lätti iloitsee.

Kaivoksen alasajo vaikuttaa yhä

Hyvinvointiin panostaminen onkin tarpeen, sillä Outokummussa riittää myös haasteita. Kaupunki tunnetaan erityisesti kaivoksestaan ja sen synnyttämästä terästeollisuuden menestystarinasta.

Outokummun kaupungissa tuo iso tarina päättyi vuonna 1989, kun kaivostoiminta päättyi. Vaikka moni kaivoksella työskennellyt löysi uutta työtä kaupunkiin kaivoksen alasajon vaikutusten puskuriksi perustetusta teollisuuskylästä, moni jäi työttömäksi.

Kaupunki koki seuraavina vuosikymmeniä muita teollisuuspaikkakuntia ravistelleen rakennemuutoksen ensimmäisten joukossa.

Vanhan kaivoksen alueella onn nykyäään museo ja kaivoskiinteistöissä järjestetään taidetapahtumia ja muita tapahtumia.

Kaivoksen lopettamisen laineet lyövät kaupungissa edelleen ja näkyvät mm. ylisukupolvisena työttömyytenä ja sen mukanaan tuomana päihteiden liikakäyttönä ja syrjäytymisenä, Jukka-Pekka Lätti sanoo.

-Lama leikkasi Suomen läpi 1990-luvun alkupuolella, Outokummussa se tuli tavallaan vähän etukäteen.

-Vaikka kaivostoiminnan päättymisestä on jo yli 30 vuotta, vaikutukset ovat pitkäkestoiset.

Kumppanuudet järjestöjen kanssa

Syrjäytymisen, työllisyyden ja muiden haasteiden kanssa tehtävässä työssä vahvasti mukana olevat järjestöt olivat vahvasti esillä myös Outokummun Osallisuusviikolla, ja tätä yhteistyötä Lätti kiittelee laveasti.

Yksi tuoreista yhteistyön muodoista on etsivä vanhustyö, johon Outokumpu lähti mukaan ja jota jo aiemmin kokeiltu Joensuun seudulla.

-Etsivän nuorisotyön tapaan haetaan ikääntyneitä miehiä ja yritetään torjua ikäihmisten yksinäisyyttä.

Paikallisen mielenterveysyhdistys Välkkeen kanssa on pilotoitu videoyhteyksien välityksellä toimivaa mummi-ukkitoimintaa, jossa lapsille tarjotaan virikkeitä ja lapsiperheille tarjotaan ylisukupolvisia kohtaamisia verkon välityksellä.

Toiminta vastaa siihen tarpeeseen, ettei kaikilla perheillä ole isovanhempia, aviopareilla lastenlapsia tai sukulaisuussuhteet ovat niin huonot, ettei suhdetta isovanhempiin pysty syntymään.

– Järjestöillä on tosi iso merkitys, miten syrjäytymistä voidaan torjua ikäryhmään katsomatta, Jukka-Pekka Lätti sanoo.

Väestön ikääntyminen näkyy Outokummun väestörakenteessa – kuten myös hyte-työssä.

Kunta on ennen kaikkea ihmisyhteisö

Oman haasteensa luo Outokummun sijanti Joensuun ja Kuopion kehyskuntien välimaastossa.

– Se on uhka ja mahdollisuus, Lätti naurahtaa.

Sadan kilometrin säteellä asuu neljännesmiljoona ihmistä, ja kolmen vartin ajomatkan päässä löytyy kaksi lentoasemaa.

– Mutta ongelma on nimenomaan se, että jos kaksi magneettia vetää, on riski jäädä katvealueeseen. Se edellyttää tällaisia uudentyyppisiä ratkaisuja, kuten koeasukas, Lätti viittaa tuoreeseen kampanjaan.

– Monet lähtevät opiskelemaan, on työperäistä muuttoa pois, vaikka viime vuosina nettomuutto on ollut välillä myös plussalla.

Lätti pitää viime aikoina aktiivisena käynyttä keskustelua syrjäseutujen tulevaisuudennäkymistä tarpeellisena.

– On tärkeä muistaa, miten moniroolisia kunnat ovat.

Lätille kunta on ennen kaikkea ihmisyhteisö.

-Ja toki myös elinvoiman edistäjä ja mahdollistaja, kumppani. Rooli on ollut murroksessa.

Outokummun keskustan “hyvinvointikampuksen” muodostavat urheiluhalli, urheilukenttä, uimahalli, koulu ja kirjasto jotka sijaitsevat vieretysten.

Pohjois-Karjalan Berliini

Outokummun vahvuuksiin kuuluu teollisuuden ohella Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian toiminta.

– Meillä on yksi harvoista paikoista, joissa voi opiskella tanssissa toisen asteen tutkinnon. Se vetää opiskelijoita Helsinkiä ja Ivaloa myöten muuttaa tänne. Se on selkeä vetovoimatekijä, Lätti kehaisee.

-Meillä on Berliinin vibaa, kaivosalueen rosoisuutta ja kulttuuripuolta tanssin kautta ja kuvallisen viestinnän opetuksen kautta.

Ammattiopiston säilyminen Outokummussa onkin erittäin tärkeää kaupungin vetovoiman ja elinvoiman kannalta, Lätti arvioi. Sen säilymisestä kannetaan huolta.

– Jos otetaan kauhuskenaario, että se lähtisi, ei se ehkä ihan samanlainen isku olisi kuin kaivostoiminnan lopettaminen, mutta sillä olisi isot ja merkittävät vaikutukset.

Riverian tanssisali Outokummun keskustassa on osa ympäri valtakuntaa opiskelijoita houkuttelevaa opetustarjontaa.

Kaivosalan paluu?

Riveriassa opetetaan myös kaivosalaa, ja tälle koulutukselle toivotaan olevan pian myös paikallista tarvetta.

Toiveita on nimittäin ladattu entisellä Outokummun kuparikaivoksen alueella odottavaan ”Hautalammen aarteeseen”, kuten paikallislehti Outokummun Seutu taannoin kuvaili kobaltti-nikkeli-kuparimalmiota, jonka hyödyntämistä on suunniteltu pitkälle, mutta tositoimiin ei ole vielä päästy.

Yksityinen suomalainen kaivosalan kehitysyhtiö FinnCobalt on jo käynnistänyt malmion kehityshankkeen tavoitteenaan tuottaa malmiosta sähköautoteollisuuden tarvitsemia akkuihin käytettäviä koboltti- ja nikkelikemikaaleja.

Kaupunkistrategiaankin kirjattu ”Outokumpu Mining Camp” voisi kerrannaisvaikutuksineen työllistää satoja ihmisiä, Jukka Pekka Lätti sanoo.

– Mahdollisuuksia on paljon. Tällaiselle 7 000 asukkaan paikkakunnalle jos parisataa uutta työpaikkaa saisi, se olisi aikamoinen lottovoitto.

Hyviä viboja korostetaan myös Outokummun skeittiparkin graffiteissa.

Kuvat: Ville Miettinen

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Muistan Outokummun elinvoimaisena ja virkeänä kaupunkina -80 luvulta. Oli paljon yksityisyrittäjyyttä, jotka antoivat monelle kaupunkilaiselle leivän pöytään. Oli paljon lapsiperheitä, perhepäivähoitajia, päiväkoteja. Oli tekemisen meininkiä. Töiden perässä lähdimme sitten mekin etelämmäksi kolme lasta ja vanhemmat. Nyt tänä päivänä käydessäni siellä – tyhjiä liikehuoneistoja, autiot kadut … ei tuttuja naamoja. Toivon Outokummulle ja sen asukkaille parempaa huomista sekä menestystä tulevissa projekteissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*