Paatero Demokraatissa: Sote-uudistukselle on vaihtoehtoja
Sirpa Paatero Kuntien rahoitusfoorumissa helmikuussa 2016. (Kuva: Henri Salonen)
Sote-uudistusta ei ole pakko toteuttaa hallituksen suunnittelemalla kertarysäyksellä, vaan sen voisi toteuttaa myös vaihe kerrallaan, oppia ottaen, kirjoittaa SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero Demokraatti-lehden verkkosivuilla.
Myös Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana toimiva Paatero arvioi hallituksen suunnitelmien johtavan monimutkaiseen sote-hallinnoinnin järjestelmään. Hän esittää muun muassa, että valtion aluehallintoa ei sekoitettaisi sote-palveluiden tuottamiseen.
– Luodaan malli kuntalain pohjalta, jolloin mukana myös demokraattisesti valitut päättäjät, annetaan kunnille ja aluekunnalle aito mahdollisuus päättää toimintojen jaosta. Säilytetään tuotantovastuu julkisella toimijalla, hyödyntäen lisänä yrityksiä ja järjestöjä, Paatero esittää.
Paatero muistuttaa, että kuntalain pohjalta edettäessä henkilöstöasioiden, eläkevastuiden ja kiinteistökysymysten käsittely voitaisiin toteuttaa kuten kuntaliitoksissa eikä maakunta-oikeustoimijaa tarvitsisi perustaa. Tällä hetkellä ”maakunta” ei ole olemassa luottoluokituksissa tai vastaavissa järjestelmissä, Paatero muistuttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Siirtämällä toiminnot henkilöstöineen yhteiselle toimijalle, kuten esim. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa on tehty, ei myöskään ole tarpeellista perustaa yhtä valtakunnallista henkilöstöyhtiötä. Samoin tarvetta ei olisi perustaa kiinteistöjen tai hankintojen osalta valtakunnallisia yhtiöitä, Paatero kirjoittaa.
– Näistä kuulostaa tulevan ”Senaatti-yhtiön” kaltainen omaa tuottoa tavoitteleva toimija, joka hallinnoi niin omistus kuin vuokrattavat kiinteistöt. Lisäksi perustettaisiin toinen yhtiö, joka suorittaa koko valtakunnan tasolla kilpailutukset.
Kuntalain pohjalta etenemistä on aiemmin esittänyt mm. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento niin Kuntalehden haastattelussa kuin blogissaan.
Perustuslaki
Lainaus alkaa
121 §
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
Lainaus loppu
>
Mikään ei tosiasiallinen, todellisuus ei viittaa siihen, että perustuslain 121 § olisi pyhitetty valtionhallinnolle — AVIt ja ELYt ym.
121 §:n neljättä momenttia ja siihen liittyvää kuntasektorin vallitsevaa verotusoikeutta on perustuslain vakiintuneen tulkinnan vastaista muuttaa valtion verotusoikeudeksi, valtion hallinnoksi, edes valtion osittaiseksi ”strategiseksi” järjestämisvallaksi (Pöysti).
— Parlamentaarisen sote-työryhmän sote-lakiesitystä, ja sen jälkeistä perustuslakivaliokunnan lausuntoa sairaanhoitopiireistä kuntasektorina on mahdoton korvata alivaltiosihteerin yksityiseksi jälkilypsyllä valtionhallinnoksi, valtion kiristysjärjestelmäksi perustuslain vastaisesti.
— Alivaltiosihteerin hinku, verotusoikeuden ottaminen pois nykyiseltä 121 §:n neljännen momentin 20 maakunnan sairaanhoitopiireiltä ja sote-sairaanhoitopiireiltä (kuntamuodon maakunnilta) on ristiriidassa sekä perustuslain 121 §:n momenttien ja perustuslakivaliokunnan lausuntojen kanssa. Myös ristiriidassa Suomen laissa olevan valtiosopimuksen, Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa. Kyseinen valtiosopimus on määräävää lainsäädäntöä. Näyttää siltä, että kustannusvastaavuuden ja rahoitusperiaatteen mukainen valtionosuusjärjestelmä on uhattuna.
>
KUNTASEKTORIN 100-PROSENTTINEN ITSEHALLINTO
KUNTASEKTORI — PeL 121 §:n kaikki momentit — VEROTUSOIKEUS–ITSEHALLINTO
RAHOITTAJA-JÄRJESTÄJÄN STATUS
Asukkaitten 100-prosenttisen itsehallinnollinen, kansanvaltainen Suomen kuntien ja maakuntien hallinto:
1) Kunnat
2) Maakunnat
>
Evoluutio
18 maakunnan sisäiset kuntayhtymähallinnot; 20 lakisääteistä sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallintoa, vapaaehtoiset tai lakisääteiset perusterveydenhoidon ja asukkaitten 100-prosenttisen itsehallinnollinen, kansanvaltaiset Suomen kuntien ja maakuntien (kuntayhtymien) hallinnot; vapaaehtoiset tai lakisääteiset 20 sairaanhoitopiirin sote-sairaanhoitopiirit; kuntasektorin hallintomuodoltaan 18—20 sote-maakuntaitsehallintoa.
121 §:n neljännessä momentissa on edellä mainitut itsehallinnollisten asukkaitten verotusoikeudelliset, asukkaitten itsehallinnolliset kuntia suuremmat kuntaitsehallinnot:
1) ”Itsehallinnosta kuntia suuremmalla hallintoalueella säädetään lailla.”
2) 20 lailla säädettyä sairaanhoitopiiriä ovat neljännen momentin tarkoittamia, perustuslaissa säädettyjä asukkaitten itsehallinnollisia, kuntia suurempia verotusoikeudellisia itsehallintoja.
3) Toisin sanoen: Lailla säädetään perustuslain 121 §:n sisällä
— Suomen kunnat: verotusoikeus, perustuslaissa säädetty ehdoton asukkaitten kansanvalta.
— 18 maakuntaa/kuntamuotoista sairaanhoitopiiriä: perustuslakivaliokunnan vahvistama kuntamuoto, perustuslaissa säädetty ehdoton asukkaitten kansanvalta, perustuslaissa säädetty verotusoikeus.
>
2014—2015 toiminut palamentaarinen sote-työryhmä ja perustuslakivaliokunta
Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen linjauksen ja lausuntojen mukaisesti sekä lakisääteiset 20 sairaanhoitopiiriä että niistä vapaaehtoisesti jäsenkuntien perustamat sosiaali- ja terveyspiirit ovat perustuslain mukaisia (kuntasektoria, ei valtionhallintoa!). PeL 121 §:n kaikki momentit täyttäviä.
— Tämä on todettu parlamentaarisen sote-työryhmän sote-lakiehdotuksen jälkeen perustuslakivaliokunnassa yksiselitteisesti.
On osoitettavissa perustuslain 121 §:n kuntasektorin toteutumisen lisäksi, että perustuslain 2 §, 6 §, 19 § ja 122 § saadaan toteutumaan, kunhan yksittäisten puolueiden poliittinen tarkoitushakuisuus lakeja säädettäessä ei aja tavallisia lakeja ja asetuksia ristiriitaan perustuslain kanssa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korvasi parlamentaarisen sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) sote-komitean puoluepoliittisella alivaltiosihteerillä. Sipilä kieltäytyi tämän vuoksi jatkamasta parlaamentaarisen sote-työryhmän työtä 2015 eduskuntavaalien jälkeen.
Syntyy ajatus (?), että nykyinen alivaltiosihteeri on käynyt petaamassa mahdollisesti jo kaudella 2011—2015 (ennen siitymistään parlamentaarisen komitean tilalle) tulkintaa perustuslakivaliokunnalle siitä, että nykyiset sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ja sote-sairaanhoitopiirit (PeL 121 §, 4. momentti) ovat muka valtionhallintoa. Tätä retoriikkaa — muunnettua totuutta — ovat jatkaneet Sipilän hallituksen ministerivalan vannoneet ministerit julkusuudessa. Mm. tiedotustilaisuuksissa.
Sipilän hallitukselle on tultava oikeusvaltioperiaatteiden mukainen sanktio.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) parlamentaatinen työryhmä tai sote-komitea, joka keskeytti toimintansa ennen 2015 eduskuntavaalia, on palautettava valmistelemaan sote-lakiluonnos uudestaan.
Sote-lain valmistelua on jatkettava — Sipilän runnoman keskeytyksen jälkeen — perustuslakivaliokunnan 2015 antaman sote-lakiesityksen lausunnon pohjalta. Eli siitä mihin parlamentaarinen sote-komitea pääsi 2015.
Valmistelun pohjana ovat 18 maakunnan sisäiset, perustuslakivaliokunnan perustuslaillisiksi vahvistamat, nykyiset 20 lakisääteistä sairaanhoitopiirien kuntayhtymää; verotusoikeudelliset sairaanhoitopiirit/maakunnat. Noudattaen sekä 18 maakunnassa että niiden sisällä olevissa kunnissa kuntalakia, kuntahallintoa, verotusoikeutta:
— Perustuslain mukaisesti sekä kunnilla että maakunnilla on verotusoikeus, asukkaitten perustuslaissa säädetty kansanvalta ja itsehallinto.
Kommentteja?
Ei Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus eikä Alexander Stubbin (kok.) ja Antti Rinteen (sd.) hallitus eikä Juha Sipilän (kesk.), Tuomas Pöystin ja Timo Soinin (ps.) hallitus, eivät tehneet mitään Suomessa käytössä olleiden hyvien käytäntöjen käyttöön ottamiseksi.
Hyvillä käytännöillä ja monilla yksinkertaisilla asioilla saavutetaan perustuslakivaliokunnan 20 sote-sairaanhoitopiirin mallilla parempi tulos Suomen kuntien talouteen ja kuntien jatkuvuuteen kuin poliittisen alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin perustuslakiongelmallisella ja julkiselle taloudelle kuluja nostavalla sote-mallilla.
Pöystillä on tarve päästä poliittisena alivaltiosihteerinä kiristämään rahahanoja, mikä on äärimmäistä liioittelua! Pöysti yrittää luoda mielikuvaa ylimpänä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä talousosaajana. Pöysti johtaa harhaan Kepua harhaan, kuten ex-pääministeri, kokoomuksen Jyrki Katainen ja ex-kuntaministeri Henna Virkkunen.
Pöysti on itsevarma, että 600-sivuinen lakiluonnos menee poliittisesti riippumattomien perustuslakituomioistuimen tuomarien käsitä läpihuutojuttuna kansan ja professorien riesaksi —— kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Kepu sahaa omaa oksaansa. Sipilälle ei ole väliä, koska kokoomus, rahanvalta on lähellä sydäntä täältä ikuisuuteen.
Pöysti nauttii.
YLE verkossa 29.5.2016:
“Kuka vetelee poliittisten sätkynukkejen naruista?” – Sote-uudistuksen kaoottinen nykytila saa professorit tuskanhuutoihin
Kommentteja pyydetään sosiaaliselta medialta (some), hallituspuolueilta ja Suomen parlamentilta ja perustuslakituomioistuimelta.