Päivi Nerg: Poliittinen repivyys on pahinta
Kuva: Laura Oja
- Toivomme hartaasti, että uusi hallitus oikeasti ymmärtää, että nyt täytyy rakentaa luottamusta ja yhteistä tahtotilaa uudelleen. Pitää löytää yhteinen parlamentaarinen sopu sille, mitä asioita lähdetään tekemään, jottei taas käy niin, että mahdollinen uusi sote kaatuu, Päivi Nerg sanoo.
– Poliittinen repivyys, johon ei itse voi vaikuttaa mitenkään, on pahinta, luonnehtii sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtajana toiminut Päivi Nerg työtään Kuntalehden haastattelussa.
– Se tunne, että teet ylimpänä viranhaltijana töitä tässä, mutta sinulla on ympärillä poliittinen maailma, josta et tiedä, mitä siellä tapahtuu ja joka on ennalta-arvaamaton. On eduskunta ja eduskunnan aikataulut sekä intressitahot joka puolella. Henkisesti tämä on paljon kovempaa, hän sanoo.
Sisäministeriön kansliapäällikkönä toiminut Nerg aloitti vuoden 2018 alussa valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Hän vastaa julkisen hallinnon palveluiden kehittämisestä.
Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen jälkeiset tapahtumat eli hallituspuolueiden nopea irtautuminen mallista jätti Nergin mukaan ikävän jäljen.
– Luottamuspula. Se on ehkä se, mikä meitä kaikkia valmistelijoita ja virkakuntaa tällä hetkellä vaivaa. Mihin tulevankaan hallituksen ohjelmassa voi luottaa? Millä saadaan tämä porukka sillä samalla intohimolla tekemään töitä? Kannattaako mitään aloittaa ennen kuin lait on hyväksytty?
Lue koko haastattelu tuoreesta Kuntalehdestä.
Ja siihen repivyyteen tämä rouva erikoisine tiedottamistapoineen on osasyyllinen. Jos Nerg on jatkossa mukana sote-uudistuksessa, niin se uudistus voidaan unohtaa. Luottamus nykymaailmassakin menetetään vain kerraan
Nyt olisi maltti melestäni valttia. Nyt ei pidä käydä hötkyilemään. Ehkä olisi parasta, jos valtakunnallista uudistusta halutaan, nyt odottaa uuden hallituksen ajatuksia. Eri asia on, jos jossakin on pakko tai hyödyllistä tehdä omatoimisia ratkaisuja, niin se olkoon mahdollista.
Meidän alueella tehtiin jo kaksi vuotta sitten ratkaisu jonka mukaan perusterveydenhuolto toteutetaan lähipalveluina, ja erikoissairaanhoito Lapin sairaanhoitopiirin keskussairaalatoimintoina. Terveydenhuollon hallinnosta vastaa sairaanhoitopiiri kuntien/kuntayhtymän sopimuksen mukaisesti. EI TARVITTU mitään massiivisia ”leveämpiä hartioita”, mistään maakuntahallintohimmeleistä puhumattakaan. Eikä mitään lisäverojärjestelmää näiden asioiden kehittämiseksi missään muodossa tule valmistella; valinnanvapaus täytyy ihmisillä olla mistä maksavat ja mitä palveluita haluavat käyttää.
Siksi tulisi tunnustaa rehellisesti että maakuntamallihöpötys pitäisi poistaa suunnitelmista kokonaan, ja maakuntaverotussuunnitelman saman siliän. Noilla poliittisten intohimojen värittämillä vallanhimoisilla ”uudistuksilla” on jähmetetty meille kaikille tärkeiden terveys- ja sosiaalipalveluiden kehittämistyö. Luulimme että eduskuntavaalitulos osoittaa selkeästi kansan tahdon, mutta sama kulissien takainen kytkykaupustelu ja – näköjään samat nergin ym. ulostulot älyttömyyksineen – jatkuvat ikään kuin kansalaiset olisi täysin ulkoistettava heitä ja heidän tulevia maksurasituksia koskevasta päätöksenteosta. Perin outoa ns. demokraattisena pidetyn järjestelmän maassa.
Kiva kuulla, että parlamentaarinen valmistelu on taas arvossaan. Sipilän hallituksen aikana sen perään ei valmistelussa juuri haikailtu. Painettiin vaan täysillä menemään laki- ym. rajoitteista huolimatta. Lieneekö rakenteilla olevalla hallituspohjalla vaikutusta asiaan…
”Mihin tulevankaan hallituksen ohjelmassa voi luottaa?” Tämän olisi ehkä voinut jättää kysymättäkin. Siitä paistaa jo niin sanotusti luu läpi, kysyjältä.
Miksi asia sössittiin? Selvät ohjeet valmisteluun annettiin perustuslakivaliokunnadts. Mitä tekivät vastuuvalmistelijat?
Lassi T. Ala-Hassia komppaan. Miksi luottamusta kaipaava Nerg heittää kysymyksellään ”Mihin tuevankaan hallituksen ohjelmassa voi luotaa”? ikävän varjon ja epäluottamuksen tekeillä olevan hallituksen ylle. Siis tässä vaiheessa, kun hallitusta ei vielä edes ole?
Eihän tämä hyvää lupaa virkakunnan puolelta.
Komppaan TV 1:n keskusteluohjelmassa ollutta Erkki ”Leuka” Virtasta. Hänen mukaansa maassa on ”hallintoa riittävästi”. Olen samaa mieltä. Maakuntahallintoa ja siihen mahdollisesti suunniteltavaa sotea ei tarvita. Sote pitää ja voidaan toteuttaa kuntalakiin perustuen kuntien toimesta siten, että kukin kunta vastaa siitä yksin ja/tai yhdessä toisten kuntien kanssa joko kuntayhtymänä tai sopimuksin. Kunnan pitää vastaisuudessakin olla soten toteuttamisen perälauta.
Valmistelussa tiivisti työskennelleenä ihmettelin usein sitä, että vaikka kaikki tiesivät, ettei lainsäädäntö mene läpi koska perustuslaillisia ongelmia ei ole ratkaistu, niin Nerg seisoi kokouksissa kertomassa totuutena, että hyvin menee, kohta on valmista ja ruvetkaahan siellä maakunnissa toteuttamaan kansalaisviestintäkampanjoita. Joko hän todella uskoi läpimenoon loppuun asti (siis ihmeiden tapahtumiseen) tai sitten hän puhui vastoin parempaa tietoaan, mille on toinenkin termi olemassa.