Palvelujen pirstaleisuus piinaa pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita tarkastuslautakuntien arvioinnin mukaan – ”Yleiskuva näyttää siltä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on menossa huonompaan suuntaan”
Tuoreen arvioinnin mukaan pääkaupunkiseudulla nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidolle ei ole selkeitä vastuutahoja ja erityisesti lääkäreistä ja psykologeista on pulaa. Näihin asioihin pääkaupunkiseudun tarkastuslautakunnat kiinnittivät huomiota myös vuonna 2018 arvioidessaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyä. Kuva: Ville Miettinen
Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HUSin tarkastuslautakunnat ovat julkaisseet arviointiraporttinsa vuodelta 2022. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista piirtyy tarkastuslautakuntien yhteisessä muistiossa murheellinen kuva: Vaikka kehitystyötä on tehty, palvelut ovat pirstaleina, tieto ei kulje, yhteistä vastuutahoa ei ole.
HUSin tarkastuslautakunnan arvioinnissa selvitettiin, miten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita koskevat HYKS-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman 2021–2025 tavoitteet ovat toteutuneet.
Suunnitelman yhtenä strategisena painopistealueena oli lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen perustason vahvistaminen sekä lastensuojelun ja lasten- ja nuortenpsykiatrian yhteisten asiakkaiden palvelujen kehittäminen.
Arviointimuistion mukaan järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista ei ole seurattu järjestelmällisesti vuonna 2022 eikä tavoitteiden toteutumisesta ollut kattavasti vertailukelpoista tietoa saatavilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Tietoja ei kaikilta osin saatu tietojärjestelmistä eikä yhteistä määrittelyä tavoitteista ja niiden mittareista ole ollut. HUS ja kaupungit ovat seuranneet tavoitteiden toteutumista kukin tavallaan.”
Muistion mukaan HUSin ja kuntien välillä ei ole ollut yhteistä näkemystä siitä, mikä taho vastaa lievien ja keskivaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoidosta.
”Asiasta ei aina ole yhteistä näkemystä kaupunkien sisälläkään”, muistiossa todetaan.
Muistion perusteella pirstaleisuus on lähes ainoa yhteinen nimittäjä : ”Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pirstaleiset, hoitovastuut osin epäselvät ja toimivat hoito- ja palveluketjut puuttuvat tai ovat kuntakohtaisia.”
Pirstaleisuus syntyy siitä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tuottajia on pääkaupunkiseudulla useita, eikä toimijoilla ole aina ymmärrystä toistensa roolista ja tehtävistä. ”Epäselvyyttä on esimerkiksi siinä, missä määrin oppilashuollolle tai opiskeluhuollolle kuuluu myös mielenterveyden häiriöiden hoito ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn ohella. Erikoissairaanhoidossa ei aina tiedetä, mikä taho kunnassa vastaa lapsen tai nuoren jatkohoidosta”, muistiossa todetaan.
Oppilaitokset kannattelevat erikoissairaanhoitoa tarvitsevia
HUSin mukaan kehitystyötä on tehty paljon kaupunkien kanssa. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön, opiskeluhuollon henkilöstöä on lisätty ja kaupunkien ammattilaisia koulutettu laajasti lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettujen lyhytterapiamenetelmien käyttöön.
Kaupungit ovat myös perustaneet lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoitoon keskittyviä uusia yksiköitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken tehdään yhteistyötä hoitoketjujen ja hoidon porrastuksen kehittämiseksi ja HUS on kehittänyt kunnille tarjottavia konsultaatiopalveluja.
Mutta kehittämistyöstä huolimatta pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on edelleen ongelmia.
Tarkastuslautakunnat kiinnittivät jo vuonna 2018 huomiota siihen, että nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidolle ei ole selkeitä vastuutahoja ja erityisesti lääkäreistä ja psykologeista on pulaa. Samat asiat painottuvat tuoreimmissa vuosiraporteissa.
Arvioinnissa tunnistettiin tarve luoda pysyvät palvelurakenteet niille lapsille ja nuorille, joiden auttaminen edellyttää sekä lastensuojelun että psykiatrian asiantuntemusta. Lisäksi havaittiin, että nuorten päihdehoidon järjestelmä pääkaupunkiseudulla on pirstaleinen.
– Espoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen kehitys on samansuuntainen kuin koko pääkaupunkiseudulla. Yleiskuva näyttää siltä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on menossa huonompaan suuntaan, kirjoittaa Espoon tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen katsauksessaan.
Tilanteen korjaamiseksi Espoon kaupungin ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö sekä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen ja oikea-aikainen saanti ovatkin tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan mukaan kaikki tahot.
Palvelupolun kuopat näkyvät Espoossa siten, että oppilaitoksissa kannatellaan oppilaita, jotka tarvitsisivat Espoon oman lastenpsykiatrian konsultaatiota, tarkastuslautakuntien yhteisessä muistiossa todetaan.
”Oppilaiden ongelmat ovat eskaloituneet erikoissairaanhoitotasoisiksi, koska kaikki apua tarvitsevat oppilaat eivät ole saaneet apua omalta lastenpsykiatrialta. Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä kasvoi 46 prosenttia edellisestä lukuvuodesta. Tammi-toukokuussa 2022 tehtiin sama määrä lähetteitä kuin vuonna 2021 yhteensä”, muistiossa kerrotaan
Psykologimitoitukseen pääsemiseen ei uskota Helsingissä
Helsingissä opiskelijat eivät ole päässeet opiskelijahuollon palveluihin lakisääteisessä määräajassa, ja erityisen heikkoa pääsy on ollut psykologin palveluihin, muistiossa todetaan.
Haasteiden taustalla on kaksi päätekijää: psykologien riittämätön määrä ja koronapandemian kasvattama yksilöllisen työn tarve.
”Psykologien lakisääteinen henkilöstömitoitus tulee voimaan 1.8.2023, mutta työvoiman rekrytoinnissa on runsaasti haasteita. Opiskelijahuollossa ennakoidaan, ettei mitoitukseen tulla pääsemään. Psykologeista kilpailevat yksityisten terveysasemien ohella muut kaupungit ja jopa kaupungin oma työterveys”, muistiossa todetaan.
