Lapsi-SIBin palvelun maksaa sijoittaja. Jos palvelulla osoitetaan vuosien päästä vaikuttavuus, kunta maksaa "tulospalkkion" sijoittajien rahastoon. (Kuva: Kuntalehti)

Hämeenlinnan kaupunki aikoo raivata ennen näkemätöntä polkua lapsi- ja perhepalveluissa. Kaupungissa on määrä aloittaa ensi vuonna sijoittajien avulla rahoitettava pitkäkestoinen lasten ja perheiden tuen toimintamalli.

Kyseessä on FIM Varainhoito Oy:n, Lastensuojelun Keskusliiton ja Epiqus Oy:n hallinnoima hanke, jossa sijoittaja nettoaa, jos sen kustantama toimintamalli tuottaa tulosta.

Kunnalle mallin ajatellaan mahdollistavan lisäresursseja edistävään ja ehkäisevään toimintaan, vaikuttavuuden seurantaa sekä lisääntyvän hyvinvoinnin myötä myös taloudellista säästöä.

Nopeasta tuloksenteon välineestä sijoittajille ei ole kyse. Rahaston varojen oletetaan tulevan pääasiassa sijoittajilta, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Lapsi-SIBissä kunta sitoutuu maksamaan tulospalkkion, joka riippuu sovittujen hyvinvointitavoitteiden saavuttamisesta.

Lyhenne SIB tulee englannin kielen sanoista Social Impact Bond ja tarkoittaa vaikuttavuusinvestoinnin tulosperusteisen rahoitussopimuksen mallia. Alkukesästä käynnistyi maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen tähtäävä Koto-SIB.

Lapsi-SIBin tavoitteiden määrittämisessä hyödynnetään Sitrassa kehitettyä laskentamallia, jossa on huomioitu ennakoitu sosiaalipalveluiden – esimerkkeinä erikoissairaanhoito ja lastensuojelun avohuolto – käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa sekä erilaisten tukien ja palkkakertymän muodostuminen ennen 25. ikävuotta.

Lapsi-SIBissä tulos tarkoittaa käytännössä sitä, että sosiaalipalveluiden käyttö lapsilla ja perheillä lapsen ja perheen erityisen tuen palvelujen (esimerkiksi lastensuojelun) käyttö on vähäisempää kuin mitä se olisi ilman kyseisen SIB-mallin piirissä olemista.

Oppia pitkästä sitoutumisesta

Kunnalle SIB-mallin odotetaan tarjoavan lisää resursseja edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön lasten ja perheiden parissa.

Inhimillisen hyvän ohella pitkän aikavälin tavoitteena on taloudellinen säästö kunnalle.

– On vahva usko, että tällä toiminnalla tullaan saavuttamaan tuloksia jotka tuottavat kaupungille pitkällä juoksulla hyötyä, kun nuoret kasvavat pärjääviksi kansalaisiksi jotka työllistyvät tai työllistävät itsensä, sanoo Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelä.

Hämeenlinnan lapsi-SIBin palvelukokonaisuuden pohjana on Icehearts-toimintamalli, jossa järjestetyn joukkueurheilutoiminnan lisäksi lapsen kasvun tueksi sitoutuu aikuinen 12 vuodeksi. Pitkäkestoisesta, koko perheen saatavilla olevan tuen hyödystä hyvinvoinnin edistäjänä on jo näyttöä, ja myös kustannusvaikuttavuudesta on saatu näyttöä.

Kunnallisessa päätöksenteossa ajallisesti näin pitkälle ulottuvan päätöksen tekeminen on harvinaista. Pitkään tukemiseen sitoutumisen ohella työntekijän sitouttaminen kiinnostaa myös kaupunkiorganisaatiossa.

– Iceheartsissa työntekijät ovat sitoutuneet 12 vuodeksi. Saamme mallinnettua ja pohdittua, mistä se johtuu, että ne ihmiset sitoutuvat työhönsä niin pitkäksi ajaksi, Rimpelä sanoo.

Hämeenlinna on etsinyt sopivaa puuttumisen mallia siitä lähtien, kun lastensuojelun kustannukset ampaisivat voimakkaaseen kasvuun joitakin vuosia sitten, sanoo kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä. (Kuva: Ville Miettinen)

65 toimintamallia kartoitettu

Icehearts-toimintamalli ei suinkaan ole ainoa Lapsi-SIBin toimintamalli. Niitä on tällä hetkellä kartoitettuna 64 muutakin, kertoo ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta (LSKL).

Jos kunta haluaa mukaan, se ilmoittaa millaiseen ongelmaan toivoo ratkaisua, ja LSKL ja Epiqus pohtivat, kuinka kunnan tarpeet ja toiveet voitaisiin rakentaa rahastomalliin. Toiminta voi olla varhaislapsuuden ja vanhemmuuden tukemista, koulunkäynnin tukemista, integroitumista työelämään tai opiskeluun täysi-ikäisyyden kynnyksellä.

Rahastoa hallinnoi FIM, joka valittiin mukaan Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksessa viime vuonna. Rahaston ensimmäinen rahoituskierros sulkeutuu vuoden vaihteessa. Jos tulosta hyvinvoinnissa syntyy, kunta maksaa ”tulospalkkiot” rahastolle.

LSKL on hankkeessa sisältöasiantuntijana.

– Lapsen ja hänen hyvinvointinsa on oltava keskiössä, Lindqvist korostaa.

Kunnalle räätälöityä mallia voi toteuttaa useampi taho. Paitsi että kunnan taloudellinen vastuu kevenee, SIB tarjoaa mahdollisuuden saada useita palvelutuottajia yhdellä kilpailutuksella, sanoo Epiquksen asiantuntija Jussi Nykänen.

Lapsi-SIBiä on suunniteltu pari vuotta, ja matkan varrella on riittänyt haasteita, Nykänen sanoo. Tärkeitä ratkottavia kysymyksiä on ollut muun muassa sopimusrakenteissa, kilpailutuskäytännöissä ja verotuskäytännöissä.

– Talousmallin, jossa kunta maksaa tuloksesta vuosien jälkeen, sopivuutta kausittain toimivaan kuntarahoitukseen on pitänyt miettiä, Nykänen sanoo.

– Vielä mietinnässä on, miten toiminta niveltyy sote- ja maakuntauudistukseen, kun osa toiminnoista siirtyy maakuntaan. Tätä ratkotaan hyvässä hengessä Hämeenlinnan ja Känta-Hämeen maakunnan kanssa, Nykänen kertoo.

Maakunnat mukaan?

SIBin ajoitus ja sovittaminen suunnitellun sote-maakunnan ja kuntien yhteistyökenttään tuo juuri nyt haasteita, sanoo Mäntsälän sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Rintala. Hän toimii Uudenmaan LAPE-hankkeen ohjausryhmässä ja maakunnan Lapset, nuoret ja perheet -valmisteluryhmän vetäjänä.

Uudellamaalla SIBin valmistelua on seurattu kiinnostuneena.

Rintala pitää hyvänä, että ostetaan vaikutuksia suoritteiden sijasta. Sote-uudistuksen jälkeen vaikutusten seurantaa voi mutkistaa juuri se, että osa taloudellisista tuloksista näkyy kunnissa ja osa maakunnassa.

– Kuinka sitoutunut kunta voi olla tähän, kun tulokset näkyvät maakunnassa eikä välttämättä kunnassa? Rintala pohtii.

– Vaaditaan poliittistakin rohkeutta ottaa tällaisia julkiselle toiminnalle vieraampia toimintamalleja käyttöön.

Kiinnostuneita kuntatoimijoita mukaan SIBiin etsii Sitra. Tällä hetkellä kiinnostuneita on kymmenkunta. Maakunnan tasolla kiinnostus on vielä hahmotteluvaiheessa, kun sote-maakuntaa, jossa vaikutukset vuosien päästä näkyisivät, ei vielä ole olemassakaan.

Vaikuttavuus vuosien tähtäimellä

Hämeenlinnassa on tarkoitus kartoittaa mukaan otettavat lapset niin että toiminta voisi alkaa ensi syksynä. Icehearts-mallin mukaan tuki alkaa 6-vuotiaana ja jatkuu täysi-ikäisyyteen.

Mukaan valittavat kartoitetaan tiettyjen vanhempien riskitekijöiden – koulutus, perhemuoto, terveys ja toimeentulo – mukaan. Riskitekijät on saatu analysoimalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kohortti 1987 -tutkimusta.

Markku Rimpelän mukaan palvelussa onnistumista arvioidaan esimerkiksi koulun nivelvaiheissa. Jos mukaan otettavalla on 6-vuotiaana lastensuojelun asiakkuuksia mutta ei enää muutaman vuoden päästä, se on jo suuri voitto, Rimpelä sanoo. Perhetilanteet voivat muuttua nopeastikin, yhdellä aktivoiva toiminta tuo nopean muutoksen mutta toisen kohdalla voidaan joutua hoitamaan koko perhettä tuloksen saamiseksi ja aikaa menee vuosia.

– Arviointi onnistuu mutta siinä pitää olla malttia, Rimpelä sanoo.

Katso Markku Rimpelän haastattelu Kunta.tv:ssä

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Ilmoitus