Pihlajalinnan luopuminen vauhdittaa keskustelua valinnanvapauden maksuperusteista
Kuva: Seppo Haavisto
Sote-keskuksille maksettavissa asiakaskohtaisissa korvauksissa on vielä paljon säädettävää. Kokeiluissa haetaan kokemuksia eri malleista.
Pihlajalinnan vetäytyminen yhdestä sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokeilusta on herättänyt spekulaatioita eri suuntiin. STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila toppuuttelee liiallisia johtopäätöksiä. Pihlajalinna jatkaa kahdessa muussa kokeilussa. Yksi luopuminen kuitenkin herätti keskustelun palveluntuottajille maksettavista korvauksista.
Kokeilut ovat sovittuja kokeiluja, eivät epäonnistumisia tai onnistumisia, Varhila painottaa.
Kaikki kuusi kokeilua ovat erilaisia. Varhilan mukaan niiden tarkoitus on tuottaa tietoa omasta toimintaympäristöstään valinnanvapauden toimintamallin kehittämisen ja valinnanvapauslainsäädännön tueksi.
Mikään kokeiluista ei sisällöllisesti vastaa suoraan valinnanvapauslakiehdotuksen mallia sote-keskuksesta.
Keskustelussa on tullut esiin periaate kapitaatiomaksujen laskentaperusteista. Julkinen sektori näkee hinnan määräytyvän niin, että sen toteutuneet kustannukset jaetaan väestömäärällä. Yritykset taas katsovat, että toteutuneet kustannukset pitäisi jakaa sillä henkilömäärällä, joka on käyttänyt julkisia sote-palveluja.
Tämän Pihlajalinnakin esitti selityksenä sille, että toiminta Jyväskylässä oli sille tappiollista.
Kokeilussa yksityisten palvelujen piiriin hakeutuivat ilmeisesti useimmiten juuri paljon palveluja käyttävät ihmiset, mikä saattaa ennakoida tulevaa tilannetta.
Kapitaatiokorvausten määrästä keskustellaan varmasti vielä suurin kirjaimin. Jos julkisen sektorin palveluja on tähän asti käyttänyt karkeasti laskien puolet kansalaisista, ja vastaisuudessa toisestakin puolesta aiheutuu julkiselle sektorille saman verran kuluja, säästäminen sote-kustannuksista on melko haasteellista.
Pihlajalinnalla pieni osuus
Pihlajalinnan markkinaosuus yksityisen tuottajan valinneiden keskuudessa oli Jyväskylän kokeilussa selvästi pienempi kuin muiden valtakunnallisten toimijoiden.
– Tähän ratkaisu ei ole korvausmallin muuttaminen tai kapitaation korottaminen, Varhila sanoo.
Viime viikon perjantaina Pihlajalinnalla oli Jyväskylän kokeilussa 654 asiakasta, Mehiläisellä 3310, Terveystalolla 1624 asiakasta, ja pienellä paikallisella Medics24:llä 208 asiakasta.
Pihlajalinnalta ehti kokeilun aikana vaihtaa pois noin 20 asiakasta.
Pihlajalinnan vastaanottopalvelujen toimintamallissa korostuu lääkärikäynnit. Varhila arvelee, että toimintamallin ja henkilöstörakenteen mahdollinen uudelleen miettiminen koskee kaikkia yksityisiä palveluntuottajia.
– Kyseessä on Pihlajalinnan oma ratkaisu, taustalla ehkä myös muuta yrityksen kannattavuuteen liittyvää.
Pihlajalinnan antoi kesäkuussa tulosvaroituksen. Yhtiö selitti tilannettaan isoilla muutoksilla ja uusilla avauksilla.
– Mikäli palveluntuottaja irrottautuu kokeilusta, se on valitettavaa, mutta se on myös tulos: tämän tyyppinen yritys ei ole saanut toimintamallista kannattavaa tällaisessa ympäristössä ja näillä toimintaehdoilla.
Varhila huomauttaa, että muut palveluntuottajat eivät ole nostaneet vastaavaa keskustelua.
Asiakaskokemusta parannettu
Jyväskylässä on panostettu kokeilussa mukana olevien julkisten terveysasemien toiminnan kehittämiseen, Varhila kertoo. Huomiota on kiinnitetty tarkoituksenmukaiseen henkilöstörakenteeseen, sosiaaliohjaukseen, palveluohjaukseen ja prosessien sujuvoittamiseen. Siellä otettu käyttöön kapitaatiolaskentaa vastaavat varjobudjetit terveysasemilla.
Varhilan mukaan näin on saatu parannettua asiakaskokemusta sekä prosesseja.
– Jyväskylän kokeilussa on käytössä kaupunginosittainen ja kunnittainen räätälöity ikäperusteinen kapitaatio, joka pohjautuu toteutuneisiin julkisen sektorin perusterveydenhuollon kustannuksiin. Esimerkiksi Jyväskylän keskustan kaupunginosan kapitaatiokorvaukset ovat 0–6-vuotiaista 116,10 €, 7–64-vuotiasita 85,55 €, 65–74-vuotiaista 241,33 €, 75–84-vuotiaista 365,44 € ja yli 85-vuotiaista 439,73 € vuodessa. Korvaukset maksetaan kuukausittain kulloinkin listautuneista asiakkaista.
Vuosikorvaus jaetaan 12 kuukaudelle, ja palveluntuottajalle maksetaan kuukausittain korvaus listautuneiden asiakkaiden mukaan.
Jyväskylässä laaja väestöpohja
Pihlajalinna jatkaa Hämeenlinnan ja Tampereen kokeiluissa. Palvelupaketit niissä ja Jyväskylässä vastaavat Varhilan mukaan pitkälle toisiaan, mutta muuten on eroja.
Asiakkaiden vaihtovälit vaihtelevat niin Hämeenlinnassa palvelun tarjoajaa voi vaihtaa kuukauden välein, Tampereella kolmen ja Jyväskylässä kuuden kuukauden välein.
Jyväskylässä väestöpohja on 133 000 asukasta eli selvästi suurin näistä kolmesta. Hämeenlinnassa ja Tampereella kokeilun piirissä on noin 20 000 ihmistä.
Korvausten määrissä ja myös rakenteissa on eroja. Jyväskylässä korvaukset riippuvat kunnasta ja Jyväskylän kaupunginosista. Mutta yleisesti Jyväskylässä korvaukset ovat suuremmat kuin Tampereen mutta pienemmät kuin Hämeenlinnan kokeilussa.
Korvaukset ja palvelut vaihtelevat
Kapitaatiokorvaukset on määritelty kaikissa kuudessa kokeilussa hiukan eri tavoin. Valinnanvapauden piirissä olevat palvelutkin vaihtelevat eri kokeiluissa, joten jäljempänä olevia summia ei voi suoraan verrata.
Luvut ovat vuosikorvauksia.
Hämeenlinnassa on ikäryhmittäin määritellyt korvaukset koko kokeilussa. Hintahaitari on 102,79–534,72 euroa.
Jyväskylässä korvaukset on laskettu eri kaupunginosille sekä muille kunnille. Esimerkiksi Jyväskylän keskustassa asuvista maksettavat korvaukset vaihtelevat 130,05–491,37 euron välillä.
Keski-Uudellamaalla korvaukset määritellään kunnittain. Korvaus räätälöidään asiakkaan aikaisemman palvelukäytön perusteella. Käytössä on myös tiettyjen arviointikriteerien perusteella määriteltävä bonus tai sanktio. Esimerkiksi Hyvinkäällä korvaushaarukka on 145–415 euroa.
Tampereella korvaus on 150 euroa, ja asiakkaista, joille on tehty terveys- ja hoitosuunnitelma, korvaus on 250,80 euroa. Fysioterapeutin, päihde- ja mielenterveystyön ja sosiaaliohjaajan asiakaskontakteista maksetaan suoriteperusteiset korvaukset erillisen hinnaston mukaan.
Ylä-Savon kokeilussa korvaus on 262,80 euroa vuodessa. Lisäksi tuottaja perii omavastuuosuuden kunkin kunnan asiakasmaksun suuruisena.
Päijät-Hämeessä on käytössä ikäryhmittäiset korvaukset, jotka vaihtelevat 233 ja 385 euron välillä.
Keski-Uudenmaan kokeilu on lähimpänä kaavailtua yksilökohtaisesti määräytyvää mallia. Sen kehittely on kuitenkin jäissä, kun THL ei ole vielä saanut tutkimuslupaa mallin kehittämiseen tarvittavien tietojen käyttämiseksi.
Jyväskylän kokeilu osoittaa, että valinnanvapaus on tulossa yksityisille terveysfirmoille. Ne valitsevat potilaat, joita haluavat hoitaa. Ja jos eivät saa riitävästi rahaa, eivät hoida.