On keskeistä ymmärtää, että ilman riittävää henkilöstöä ei myöskään synny riittävästi laadukkaita sote-palveluja tulevaisuudessa, muistuttaa TEMin teemaraportin laatinut Terhi Tevameri. (Kuva: Ville Miettinen)
 

Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanteen turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Katsaus sote-alan työvoimaan -teemaraportissa.

Työvoiman saatavuus on satojatuhansia työllistävän sote-alan suuria lähitulevaisuuden haasteita ja joillain aloilla työvoimapula on jo nyt suuri.

Oman haasteensa tuo eläköityminen. Vuoteen 2030 mennessä  kunta-alalta ylipäätään eläköityy Kevan arvion mukaan 180 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista työeläkevakuutetuista kuntatyöntekijöistä. Sote-alalalla eläköityminen on vielä voimakkaampaa: vuoteen 2035 mennessä arvioidaan terveyspalveluista siirtyvän eläkkeelle 51 prosenttia työvoimasta ja sosiaalipalveluista 48 prosenttia.

– Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä, organisaatioiden kokoa kasvattamalla tai koulutusmääriä nostamalla tavoitteisiin ei päästä. Ehkä keskeisintä työvoiman saatavuuden parantamisessa on kehittää alan vetovoimaa ja työoloja. Tämä työ pitäisi aloittaa heti, teemaraportin koostanut Terhi Tevameri Varsinais-Suomen TE-toimistosta toteaa TEMin tiedotteessa.

Koronavuosi 2020 lisäsi työttömyyttä

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sote-palvelualan työvoimaan. Muutokset sote-alan työvoiman kysynnässä ovat olleet vuonna 2020 valtavan nopeita ja merkittäviä.

Koronan hoidossa työmäärä on ollut suuri, mutta toisaalta esimerkiksi suun terveydenhuollossa on ollut lomautuksia.

Raportin mukaan aikavälillä 15.3.2020–14.12.2020 alkaneita työttömyys- ja lomautusjaksoja oli yli 30 000 (sama henkilö mukana vain kerran). Vuonna 2019 vastaava työttömyys- ja lomautusjaksojen määrä oli reilusti pienempi, runsaat 20 000.

Pidemmällä tarkasteluvälillä sote-alan työttömyys, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyys väheni vuonna 2019 vuodesta 2018.

Raportissa arvioidaan sote-alalla syntyneen kuormituksen jatkuvan vielä pitkään.

Koronapandemian on todettu hoitoalan järjestöjen kyselyissä lisänneen hoitajien alanvaihtosuunnitelmia.

Huomiota kiinnitettävä alan vetovoimaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi

Riippuen käytetystä tilastoluokituksesta ja valinnoista sote-alan työvoiman määrä vaihtelee noin 333 000–422 000 henkilön välillä. Yksityinen sote-palveluala on nykyisin jo merkittävä työllistäjä noin 88 000 työntekijällään.

Raportin mukaan sote-alan työvoiman sijoittuminen yksityiselle sektorille tulisikin tunnistaa paremmin. Alan työvoiman kohtaannossa on haasteita ja työvoimapulasta kärsitään jo.

Raportissa viitataan Academic Workin vuosittain julkaisemaan Young Professional Attraction Index (YPAI) -indeksiin, joka indeksi antaa kuvaa siitä, millaiset työpaikat ovat vetovoimaisia nuorten ammattilaisten näkökulmasta tarkasteltuna.

Mielenkiintoisen työn, kulttuurin ja työilmapiirin lisäksi merkityksellisenä pidetään nykyään myös sitä, kuinka luotettava ja vastuullinen työnantaja on.

Raportissa kehotetaan sote-alaa pohtimaan, miten nämä nuorten osaajien arvotukset toteutuvat käytännössä työpaikoilla ja miten ne tulisi huomioida.

– Työn merkityksellisyys sisältyy moneen sote-alan tehtävään ja on siten mahdollinen vetovoimatekijä. Sen sijaan sote-alan kulttuuriin ja työilmapiiriin pitäisi kiinnittää paljon huomiota myös johtamisen näkökulmasta, raportissa todetaan.

– Lisäksi joustavuus ja työajat ovat tekijöitä, joita sote-alan kaikessa työssä ei voida vapaasti organisoida. Sen sijaan tulisikin miettiä, miten esimerkiksi työaikojen ennustettavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä. Palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet vaativat myös huomiota.

KT: Koulutusta lisättävä Ennakointi tärkeää

Sote-alan työvoiman riittävyyshaasteeseen tulisi reagoida ennakoiden, todettiin aiemmin helmikuussa aihetta käsitelleessä KT Kuntatyöntantajien Soteliiderit-hankkeen webinaarissa.

KT:n työmarkkinatutkijan Juho Ruskoahon mukaan tilastot kertovat karua kieltä. Tilanne on huolestuttava, koska julkisen sektorin työvoimapula heijastuu suoraan kansalaisten saamiin palveluihin.

– Koulutuspaikkoja on päätetty lisätä monilla aloilla, mutta esimerkiksi lääketieteen aloituspaikkoihin tehty uusin lisäys on lähinnä kosmeettinen ja palauttaa paikkojen määrän vuosien 2016 ja 2017 tasolle, kertoo Ruskoaho.

– Monilla muilla aloilla lisäykset olivat tuntuvampia.

KT:ssä erityinen huoli sote-alan työvoimahaasteessa on liittynyt hoitoon pääsyn varmistamiseen sekä lääkärikoulutuksen määrän nostamiseen.

– Lääkärien ja hoitohenkilöstön tarve kasvaa 2030-lukua lähestyttäessä voimakkaasti ja ikääntymisen myötä syntyvään kasvavaan tarpeeseen pitäisi reagoida etupainotteisesti. Julkisten palvelujen riittävää resursointia merkittävämpää tasa-arvotekoa on itse asiassa vaikea keksiä, Ruskoaho sanoo KT:n verkkosivuilla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Oliisiko johtajuuteen syytä kiinnittää huomiota enemmän. Hyvin johdetussa työpaikassa viihdytään pitkään ja sairaslomia on vähän.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*