Rovaniemen sanelupolitiikka ärsyttää Meri-Lapissa – Hyvinvointialueen säästöt uhkaavat lopettaa synnytykset Kemissä
Juho Mehtälä istuu vastasyntynyt poikavauva sylissään Länsi-Pohjan keskussairaalan perhehuoneessa. Lapsi syntyi niin nopeasti, että emme olisi ennättäneet yli sadan kilometrin päähän Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle, sanoo äiti Iiris Paukkinen. (Kuva: Heikki Sarviaho)
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen ehdottaa, että Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytystoimintaa ei lopeteta vaan sairaalaa kehitetään julkisen ja yksityisen puolen yhteisenä palvelu- ja päivystyskeskuksena.
– Näin Lapin hyvinvointialueen päättäjät saisivat vertailevaa tietoa siitä, miten yksityinen palveluntarjoaja toimii Kemin sairaalassa tiimimalleineen. Se on kustannustehokasta ja siitä pitävät sekä potilaat että henkilökunta, Ruotsalainen sanoo.
Meri-Lapissa toteutettiin Suomen suuri ulkoistus, kun alueen kunnat ulkoistivat terveyspalvelunsa Länsi-Pohjan keskussairaala (asukkaat nimittävät sairaalaa Länskäksi) mukaan lukien Mehiläiselle kuusi vuotta sitten. Sopimus on osin edelleen voimassa.
Lapin hyvinvointialue kaavailee synnytysten keskittämistä runsaan sadan kilometrin päähän Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Lapin aluevaltuutetut päättivät siihen tähtäävistä säästöistä äänin 31–28. Päätös syntyi rovaniemeläisten äänillä.
Rovaniemen sanelupolitiikkaa ärsyttää nyt Meri-Lapissa. Lapin hyvinvointialue joutuu tekemään suhteellisesti maan ankarimmat säästöt taloutensa parantamiseksi.
Kemissä pelätään, että säästösuunnitelma lopettaa Länskästä päivystyksellisen kirurgian, teho-osaston, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit ja osan psykiatrian toiminnasta; juuri kun Länskässä on saatu valmiiksi mittava remontti.
Työttömäksi jäisi arviolta sata sairaalan noin 800 työntekijästä.
Sairaalan näivettämisestä kärsisivät asiakkaat eli potilaat, sanoo Länsi-Pohjan naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Pia Wittaniemi.
– Kyse ei ole vain synnytyksistä, joita on Kemissä noin 400 vuodessa. Pelkästään naistentaudeissa kirjattiin viime vuonna noin 6 000 potilaskäyntiä, sanoo Wittaniemi.
Jatkossa nämä potilaskäynnit kohdistuisivat joko Oulun yliopistolliseen sairaalaan tai Rovaniemellä sijaitsevaan Lapin keskussairaalaan, hän lisää.
Länskä hillitsee hänen mukaansa potilasvirtaa keskussairaalaan. Lisäksi siellä ovat lyhyemmät leikkausjonot kuin Rovaniemellä.
Raimo Pitkänen, 76, Torniosta oli naapurinsa Ari Huhdan, 63, kanssa yhtä aikaa potilaskäynnillä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. (Kuva: Heikki Sarviaho)
Yle uutisoi torstaina, että eri puolilta Suomea aiotaan sulkea säästösyin noin sata terveysasemaa.
– Luulin, että sote-uudistus parantaisi kansalaisten palveluja. Nyt on käymässä päinvastoin, Juho Mehtälä ihmettelee.
Hän istuu vastasyntynyt poikavauva sylissään Länskän synnytysosaston perhehuoneessa. Vauva painoi 4,2 kiloa.
– Lapsi syntyi niin nopeasti, että emme olisi ennättäneet Rovaniemelle, sanoo äiti Iiris Paukkinen.
He tulivat eilen synnyttämään Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemiin kotoaan 20 kilometrin päästä Haaparannasta.
– Myös kaksi tyttöämme syntyivät niin nopeasti, että Rovaniemen synnytysosasto olisi ollut liian kaukana, Paukkinen lisää. Perheessä ovat kaksi- ja neljävuotiaat tytöt.
– Lisäksi Kemissä on tarjolla kaikille perhehuone, kun taas Rovaniemellä sen saavat vain ensisynnyttäjät, Paukkinen tietää.
– Niin kauan kun olen täällä ollut töissä, aina on ollut jonkinlainen uhka ilmassa, mutta näin vakava tilanne ei ole ollut koskaan, sanoo kätilö ja osastonhoitaja Satu Salo.
– Rovaniemen ja Kemi-Tornio alueen päättäjien välit tulehtuivat sen jälkeen, kun Meri-Lappi ulkoisti terveyspalvelunsa Mehiläiselle kuusi vuotta sitten. Silloinkin Kemin sairaalan kohtalo oli vaakalaudalla, mutta ulkoistus pelasti meidät, kertoo eläkeläinen Raimo Pitkänen, 76, Torniosta.
Hän oli naapurinsa Ari Huhdan, 63, kanssa yhtä aikaa potilaskäynnillä Länskässä.
– Sairaalan alasajo olisi järjetöntä. Asiakastyytyväisyys on ollut kyselyissä korkealla. Nytkin pääsin tänne nopeasti, Huhta tietää.
Kemin synnytysten lakkauttaminen ei Wittaniemen mukaan toisi säästöjä.
– Arviolta 80 prosenttia merilappilaisista äideistä lähtisi Ouluun synnyttämään Rovaniemen sijaan, jos se ei olisi mahdollista enää Kemissä, Wittaniemi kertoo.
Raha seuraa potilasta, joten Oulussa synnyttäminen heikentäisi Lapin hyvinvointialueen taloutta, mikä ei liene tarkoitus.
Aluevaltuusto päätti säästöäänestyksen yhteydessä, että se pyrkii tulppaamaan potilasvirtaa Ouluun. Sen keinoista ei ole kerrottu.
Suomessa synnytyssairaalan voi valita vapaasti. Esimerkiksi Kajaanin keskussairaalan synnyttäjistä peräti 45 prosenttia saapui Kajaanin maakunnan rajojen ulkopuolelta vuonna 2022. Sairaalassa syntyi 762 vauvaa. Erityisen paljon synnyttäjiä tuli Ylivieskan seudulta, jossa synnytysosasto suljettiin naapurista, Oulaskankaan sairaalasta. Äidit eivät lähteneet Ouluun synnyttämään.
Kajaanin suosion syynä oli hyvä palvelu ja Kemin kaltaiset perhehuoneet, joita tarjotaan kaikille synnyttäjille.
Osa Meri-Lapin päättäjistä on uhannut vaihtaa maakuntaa Pohjois-Pohjanmaalle, jos Lapin hyvinvointialueen säästösuunnitelma toteutuu. Maakunnan vaihtoa käsitellään muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa.
Meri-Lapin viidessä kunnassa on 54 000 asukasta, kun muissa Lapin 21 kunnassa on 176 000 asukasta. Meri-Lappi tuo kuitenkin kaksi kolmasosaa koko Lapin verotuloista. Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnassa on 417 000 asukasta.
Teksti: Tapio Mainio
Kuvat: Heikki Sarviaho
Juttua muokattu 11.3. kello 10.29: Aiemmin oli virheellisesti kirjoitettu Rovaniemen yliopistosairaalasta. Korjattu ja nyt on oikein, Lapin keskussairaala Rovaniemellä. Lisäksi on poistettu yksi kuva työntekijöistä.
Tarkistakaahan väestömäärä, koko Lapin asukasmäärä lienee tuo 176 000, josta Kemi-Tornio tuo 54 000.