Kuva: Pekka Moliis

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon reunaehdoista on tulossa melko tiukat hallituksen suunnittelemassa maakunta-sote-uudistuksessa, käy ilmi tänään julkaistusta raportista. Kyseessä on loppuraportti selvityksestä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki viime syksynä, ja loppupäätelmät ovat sangen samanlaiset kuin jo alustavista tuloksista loppuvuonna.

STM:n yhteenvedon mukaan käytännössä kunnat voisivat tuottaa sote-palveluja joko omalla verorahoituksellaan tai toimimalla kilpailluilla markkinoilla.

Edellisessä vaihtoehdossa kuntien omarahoitteinen palvelutuotanto olisi niin sanottua ylimääräistä palvelutuotantoa suhteessa maakuntaan ja jälkimmäisessä kunta voisi tehdä maakunnan kanssa sopimuksen sote-palveluiden tuottamisesta.

STM:n mukaan kunta tulee lähtökohtaisesti rinnastaa yksityiseen palveluntuottajaan, mikäli se toimii palveluntuottajana maakunnalle, ja tästä seuraa rajoituksia tuottamiseen EU-kilpailuoikeuden säännöksistä.

– Kun kunta toimii kilpailluilla markkinoilla, se joutuu osallistumaan maakunnan hankintamenettelyyn ja tarjoamaan palvelua sinne. Ja kun se on kilpaillulla markkinoilla, olemme aika nopeasti EU-lainsäädännön edessä, jossa sitten tulee yhtiöittämisproblematiikka eteen, sanoo selvitysryhmässä mukana ollut Turun muutosjohtaja Antti Parpo.

Sipilän hallituksen alkuperäinen sote-uudistussuunnitelma tyssäsi perustuslakivaliokunnassa juuri suunniteltuun palveluntuottajien yhtiöittämispakkoon. Tuolloin todettiin, että kuntia ei voi kieltää tuottamasta palveluja.

-Toki kunta voi omatoimisesti tehdä sote-palveluja, jotka eivät lakisääteisesti kuulu maakunnalle. Tällöin puhutaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluista tai lisäpalveluista, joita ei ole vielä määritelty, Parpo sanoo.

Hän nyt tehtyä selvitystä hyvänä, koska se tarjoaa reunaehdot sille, mikä tuottamisessa tulee olemaan mahdollista.

– Viime hallituskaudella hallitus aika tiukkasanaisesti totesi, että kunnilla ei ole osaa eikä arpaa palvelujen tuottamisessa. Tämä oikeastaan kumpuaa sieltä. Nyt asiasta otettiin koppia, ja on hyvä, että spekulaatiot vähenevät.

Kuntaliitto toivoo joustoa järjestämiseen

Parpon työnantaja Turun kaupunki on aiemmin antanut lausunnon, että tuottajan rooli ei ole sinänsä kiinnostava. Turkua, kuten monia muita suuria kaupunkeja, kiinnostaa myös palvelujen järjestäminen.

Kuntaliitto on vaatinut sote-palveluiden järjestämiseen joustoa ja ehdottanut ratkaisua, jossa kunta ja maakunta voisivat yhdessä sopia työnjaosta sote-palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Liiton näkemyksen mukaan tämä toisi erilaisten alueiden ja kuntien erilaisiin tarpeisiin tarvittavaa joustoa.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio totesi Kuntalehdelle joulukuussa, että keskustelua ja pohdintaa toivotaan siitä, miksi työnjakoa tarvitaan.

– Meidän mielestä siksi, että alueet ja kunnat ovat erilaisia ja erilaisilla kunnilla on erilaisia vahvuuksia, jotka tulisi voida hyödyntää valtakunnallisessa sote-ratkaisussa. Monissa kunnissa monet palvelut toimivat jo nyt, eikä uudistusta kannata aloittaa järjestelmän toimivia osia purkamalla.

Parpon mukaan on itsestään selvää, että uudistus tulee lopettamaan nykyisiä tuotantomalleja.

Parpo korostaa, että nyt tehdyssä selvityksessä ei kajottu järjestämisen kysymykseen lainkaan, sillä lähtökohta oli hallituksen lähtökohta, eli se, että tulevaisuudessa järjestämisvastuu on itsehallinnollisella maakunnan kokoisella alueella. Tämän takia raportissa ei ole käsitelty muunlaista järjestämistä.

Uusimaa on kuitenkin näillä näkymin saamassa oman sote-ratkaisunsa, ja erillisratkaisua ovat vaatineet muutkin suuret kaupungit.

Tämä on Parpon mukaan erillisen keskustelun paikka.

-Täytyy muistaa, että tämä raportti on otsikkoon sidottu, eikä työryhmä keskustellut siitä, missä järjestämisvastuu on.

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki totesi Kuntalehdelle joulukuussa, että järjestämisvastuun siirto ei vaatisi EU-notifikaatiota.

– Tuottamisessa peruslähtökohta on se, minkä perustuslakivaliokuntakin on todennut, että kynnys kieltää kuntia tuottamasta palveluja on erittäin korkea, Myllymäki sanoo.

Myllymäki arvioi tuolloin, että epäröinti maakunnalle annettavasta vapaudesta sopia järjestäjänä palvelujen tuottamisesta kunnan kanssa kertoo, että luottamusta suunniteltuun rakenteeseen ei ehkä täysin ole.

– Jos ollaan perustamassa itsehallinnollisia maakuntia, joilla on omat valtuutetut, joille annetaan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, kyllä kai niillä täytyy olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja, miten palveluja tuotetaan, Myllymäki totesi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*