”Seuraaava hallitus on vielä syvemmällä suossa”, jyrähtää lääkäri: Siiloajattelulla sote-palveluihin satunnaisesti koskemalla tehdään korjausvelkaa ihmisille
– Työuria halutaan pidentää , työhyvinvointia halutaan parantaa, mutta epäloogisesti sote-malliin koskemalla tehdään itse asiassa juuri päinvastaisia toimia kuin puheissa halutaan tehdä, Panu Peitsaro ihmettelee. Kuva: Jorma Ylönen
-Mitä järkeä on tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät Suomessa sairauspoissaolopäiviä, Panu Peitsaro kysyy ja viittaa tekonivelleikkaustoiminnan supistamiseen muun muassa kotikaupungissaan Savonlinnassa.
Peitsaro pelkää, että hallituksen sairaalaverkko- ja päivystysuudistus osaltaan pahentaa hoitojonoja ja sitä kautta kasvattaa ihmisten korjausvelkaa, jota syntyy osaltaan siksi, että valtionhallinnossa ei arvioida lakiesityksiä kokonaisvaltaisesti vaan katsotaan siiloihin.
Peitsarolla on tietysti myös ”oma lehmä ojassa”. Etelä-Savon hyvinvointialueella niin päättäjät kuin lääkärit ja viranhaltijatkin ovat kaukana yksimielisyydestä, mitä tulee ajatuksiin siitä, miten leikkaustoiminta tai päivystys tulisi alueella järjestää. Erimielisyyden häntä lyö lujaa, kun kahden entisen sairaanhoitopiirin, Etelä-Savon ja Itä-Savon, alueiden ihmiset pitävät omien alueidensa palvelujen puolta.
Lisäksi Peitsaro on aluepäättäjä, hän istuu aluehallituksessa Liike Nytin edustajana.
Mutta erityisesti hän on lääkäri, entinen sairaanhoitopiirin pomo ja nykyään savonlinnalaisia työssäkäyviä hoitava työterveyslääkäri.
Ei pitäisi valmistella, kun laki on hyväksymättä
Heinäkuun 29. päivänä Savonlinnassa osoitettiin mieltä keskussairaalan palvelujen säilyttämisen puolesta.
Kuntalehden jutussa tuona päivänä hyvinvointialueen terveyspalvelujen johtaja Kimmo Kuosmanen kertoi, että alueella suunnitellaan talouspaineiden vuoksi tulevaa jo siltä kantilta, että hallituksen esitys menee läpi sellaisenaan ja päivystysvalmius ja muut toiminnot Savonlinnassa muuttuvat. Esimerkiksi tekonivelleikkaukset olisivat lähdössä Mikkeliin.
Hyvinvointialueen lausunnossa oli puollettu palvelujen säilyttämistä Savonlinnassa.
–Kuntalehden artikkelissa Kimmo Kuosmanen kuitenkin toteaa, että Savonlinnaan jää 24/7 akuutti- ja yleislääketieteenpäivystys eli ei ilmeisesti sisätautien tai anestesiologian päivystystä, missä tämä on päätetty? Voiko tällöin olla sisätautien osastoja, joilla voi suorittaa sairaanhoidon opiskelijoiden harjoittelua? Peitsaro pohti Facebookissa.
Asiaa kommentoinut Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine – hänkin aluehallituksen jäsen keskustan edustajana – arvioi terveyspalvelujen johtajan kommenttia aluehallituksen lausunnon vastaiseksi.
Lakiluonnos joka on lausuntokierroksella, ole millään lailla toimintaa ohjaava tai velvoittavaa, Peitsaro painottaa Kuntalehdelle nyt. Lausuntoaika luonnoksesta päättyi heinäkuun alussa. Ruotsinkielisestä versiosta voi lausua vielä tämän viikon ajan.
– Hyvinvointialueen hallitus on antanut lakiluonnoksesta lausunnon, joka on käytännössä edunvalvontalausunto ja jossa otetaan kantaa, että tulee turvata Savonlinnan päivystyspalvelut, myös erikoisalapalveluita.
– Tällä hetkellä ei olisi perustetta tehdä konkreettisia käytännön sairaalatoimintoja supistavia valmisteluita niin kauan, kuin laki ei ole hyväksytty.
Toisaalta ellei lakiesitykseen tule jotain radikaaleja , on realismia, että se astuu voimaan vuoden vaihteessa ja siirtymäkausi jonka aikana toimintaa voidaan rakentaa kohti tulevaisuutta.
-Sen hyväksyn tietenkin, Peitsaro sanoo.
– Ilman muuta päättäjänä pitää olla sitä mieltä, että kun laki on olemassa, sen mukaan mennään.
– Mutta nyt ei pitäisi tehdä sellaista.
Peitsaron mukaan tilanteesta liikkuu ristiriitaista tietoa. Työntekijät puhuvat jo, että leikkaustoimintoja rajoitetaan 1.3.2025 ja kirurgisia osastoja lakkautetaan.
– Viranhaltijat osittain sanovat, että tällaista valmistelua ei ole, ja henkilökunta sanoo, että tavoite on se, että toiminta loppuu 1.3. ja nyt pitäisi suunnitella, miten pääsemme tähän tilanteeseen.
Päivystys tulee kalliiksi
Muutenkin viranhaltijoiden viestintä ihmetyttää Peitsaroa.
Lakiesityksen perusteluteksteissä lukee että konservatiivisia osastoja voi olla ja sitä tukevaa päivystystä voidaan ylläpitää.
– Ei ole mitään päätöstä, että sellainen päivystys lakkautettaisiin, mutta kuitenkin viranhaltijat puhuvat akuuttilääkäri- ja yleislääkäripäivystyksestä.
Peitsaro muistuttaa, että akuuttilääkäreitä on Suomessa todella vähän.
– Minulla on henkilökohtaisesti erittäin vahva epäily, että sitä ei missään tapauksessa pystytä tekemään virkatyönä. Jos päättäjät päättää, että Savonlinnan keskussairaalassa on akuuttilääkäripäivystys, ei akuuttilääkärieitä ilmesty tänne luottamushenkilöiden tekemällä päätöksellä tai viranhaltijoiden esityksellä. Ne pitää oikeasti palkata tänne.
– Erittäin vahva näkemykseni on, että jos siihen päädyttäisiin, se jouduttaisiin tekemään kilpailutuksen kautta.
Kilpailuttaessa tämänhetkisellä hintatasolla tuntitaksa on noin 200 euroa.
– Kun se kilpailutetaan ympärivuotisesti, 365 kertaa 24/7 , ja hintaa nostaa vielä se, että kun kilpailutetaan päivystyspalvelu, siinä on pakko olla toimitustakuu kohtuu isoin sanktioin. Se nostaa hintaa. Se tekee kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Peitsaron mukaan tämä ei Savonlinnan käyntimäärillä onnistu pelkällä akuuttilääkäripäivystäjällä.
– Tarvitaan rinnalle yleislääkäripäivystäjä, joka ei varmaan olisi ympärivuorokautinen vaan pitkällä virka-ajalla, ehkä aamukahdeksasta iltakymmeneen.
Myös yleislääkäritilanne on sellainen, että päivystäjiä ei noin vain löydetä joka päivälle ympäri vuoden, koska se on pois kiireettömästä vastaanottotoiminnasta, Peitsaro sanoo.
Virkalääkäripaikkoja on Savonlinnassa nytkin useita auki, hän sanoo. Tästä seuraa, että myös yleislääkäri joudutaan kilpailuttamaan.
– Ei mene paljon huti, jos sille arvioi hinnaksi noin miljoona euroa vuodessa. Eli päivystysringeistä tulee noin kolmen miljoonan euron kustannus.
Jos päivystystoiminta muutettaisiin nykymuodosta akuuttilääkäri- ja yleislääkäripäivystykseen, tarvittaisiin esitysten mukaan 1,3 ensihoitoyksikköä, joille on laskettu noin miljoonan euron vuosikustannus.
– STM:n laskelmissa näyttää, että tarvittaisiin 1,3 miljoonan euron lisäpanos ensihoitokustannuksiin sen takia, että päivystys muutetaan.
Peitsaron mukaan Savonlinnan keskussairaalan kardiologin Sampo Karjalaisen johdolla on seurannan perusteella tehty laskelmia, joiden mukaan ensihoitoyksiköitä saatetaan tarvita jopa viisi.
– Jos laskee sen miljoona euroa per ensihoitoyksikkkö, tämä kokonaisjärjestely heilahtaa jo todella radikaalisti yli valtion asettaman säästötavoitteen, joka oli noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Peitsaron mukaan realismia lienee jokin STM:n laskeman ja Karjalaisen kollegoineen laskeman välistä. Silloinkin kokonaispanostarpeeksi tulee noin viisi miljoonaa euroa. Savonlinnan palveluja käyttävät myös rantasalmelaiset, sulkavalaiset, enonkoskelaiset.
– Käytännössä palvelu heikkenee huomattavasti, eikä säästöjä synny ollenkaan, Peitsaro sanoo.
Siilomaisuus sote-ajattelussa
Palataan vielä tekoniveliin ja kansantalouteen.
Nykyiselläänkin jonotusaika toimenpiteisiin on kasvanut radikaalisti, Peitsaro sanoo.
Esimerkiksi tekoniveljono Savonlinnan keskussairaalassa on yhdeksän kuukautta, kun se muutama vuosi sitten oli kolme kuukautta.
– Lakiluonnoksessa todetaan, että sellainen leikkaustoiminta, joka on lueteltu keskittämisasetuksessa, kuten tekonivelet, kiellettäisiin Savonlinnassa. Ilmeisesti tilanne olisi sama myös Kemissä.
Tekoniveljonot ovat koko Suomessa kasvaneet räjähdysmäisesti Peitsaron mukaan.
– Pohjois-Savossa taitaa olla puolitoista vuotta ja Pohjois-Karjalassa saman verran, hän sanoo jonotilanteesta.
Leikkaustoiminnan vähentäminen ei ole tarkoituksenmukaista kansanterveydellisesti eikä myöskään taloudellisesti. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yhteiskunnalle 420 euroa, Peitsaro muistuttaa.
Työikäiset kannattaisi siis hoitaa työkykyiseksi mahdollisimman nopeasti. Tekonivelleikkausten hankaloittaminen voi merkitä töihin paluun viivästymistä tai jopa ennenaikaisia eläköitymisiä työkyvyttömyyden vuoksi.
– Mitä järkeä on tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät Suomessa sairauspoissaolopäiviä, Peitsaro kysyy ja viittaa tekonivelleikkaustoiminnan supistamiseen.
– Pitäisi toimia juuri päinvastoin.
– Vuonna 2016 Kelan korvaamia sairauspoissaolopäiviä oli 14,5 miljoonaa. Vuonna 2022 niitä oli 19 miljoonaa. Jos nuo kertoo 420:llä, vuoden 2022 määrä tekee yhteiskunnallisiksi menetyksiksi 8 miljardia euroa.
– Valtionhallinnossa syystä tai toisesta tuijotetaan edelleen siilomaisiin putkiin. Hämmästelen sitä, että kun nyt käännetään hanoja kiinni sote-palveluissa ja tehdään tämäntyyppisiä ratkaisuja esimerkiksi tekoniveliin.
Tekonivelet ovat vain yksi esimerkki. Kaikentyyppisissä hoidoissa hoitoonpääsyn hidastuminen vaikuttaa haitallisesti.
– Kun hoitoonpääsy hidastuu niillä, jotka hoitoa tarvitsevat, siitä seuraa yleensä muita ongelmia. Sitä kautta syntyy kustannuksia muille sektoreille. Ja edelleenkään valtionhallinnossa ei osata katsoa tätä kokonaisuutta.
– Työuria halutaan pidentää, työhyvinvointia halutaan parantaa, mutta epäloogisesti sote-malliin koskemalla tehdään itse asiassa juuri päinvastaisia toimia kuin puheissa halutaan tehdä.
– Niillä, joilla todetaan todellinen hoidon tarve ja joiden työkyky siitä merkittävästi hyötyy, pitäisi hoitaa viipymättä eikä laittaa jonoon yhdeksäksi kuukaudeksi tai vuodeksi.
Samalla tavalla kuin tieverkossa tehdään korjausvelkaa, tässä tehdään korjausvelkaa ihmisille.
– Ja seuraava hallitus tulee olemaan vielä syvemmällä suossa kuin tämä hallitus, Peitsaro ennustaa.
Sote-järjestelmän fataali ongelma on tosiaankin osaoptimointi. Totuus on, ettei palasina optimoidusta järjestelmästä voida koskaan saada hyvin toimivaa. Koska poliitikot eivät sitä ymmärrä, he eivät ole korviaan lotkauttaneet ekosysteemiajatteluun pohjautuvalle Pelkistetylle Sotelle (googlaa), joka ylittäisi (ei siis ainoastaan saavuttaisi) KAIKKI sote-uudistuksen tavoitteet.
Tampere kasvaa vauhdilla.Terveysasemalle hoitoon pääsy on valtavan työn takana.Sairas ei sitä jaksa.Vaikeisssa sairauksissa kuten syöpä viiveet voivat aiheuttaa syövän leviämisen.Hoitotyön laatua ja saatavuutta tulisi seurata.Keskittyä perustyöhön.
Sote on alunalkaen ollut politikkojen ikioma leikkikenttä niin kunta- kuin valtakunnantasolla. On itsestään selvää, ettei henkilöt joilla ei ole subjektin osaamista voi saada hyvää ja toimivaa aikaseksi. Kyllä osaaminen on ammattilaisilla. Koko poliittinenjärjestelmä näytti sotessa politikkojen lapsellisen uhon omasta osaamisesta, joka nyt nähdään. Sössittiin koko sote.
Nyt sairaat ja vanhukset jäävät ilman palveluja. Politikot tykkää, kun kansa on sairauslomilla ja ikäihmiset kuolee pois ilman hoitoa ja turvaa. Sehän on halvempaa, eikö niin päättäjä. Sinäkö politikko luulet olevasi Jumala!
Ja vielä: Tekonivel leikkaukset on ollut monissa sairaaloissa uuden opettelua, sen jälkeen kun kokoomus ajoi alas Reumasairaalan. Se on ala, mikä sujuu häneltä, joka on tehnyt satoja leikkauksia. Kun ihmisparka joutuu ortopedin käsiin, joka opettelee keskussairaalassa nivelleikkauksia, oisko parempi lähteä kotiin. Itse en älynnyt, en ymmärtänyt paeta myöskään erikoistuvaa lääkäriä. Tuloksena kuolio osassa jalkaa. Ei ollut hoitovirhe. Nyt kukaan kokematon ei koske minuun, jos olen tolkuissani.