Arkistokuva: VNK/Laura Kotila

Pääministeri Juha Sipilä, kesk., joutui torstaina eduskunnan kyselytunnilla selvittämään edellisellä kyselytunnilla lausumiaan sanoja siitä, miten EU-komissio suhtautuu sote-lakien notifiointitarpeeseen.

Sipilän mukaan komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota asiaa käsittelyyn, ja arvioitu, että hakemusta ei kannata jättää.

Notifiointi eli oikeusvarmuuden hakeminen on ollut keskustelun aiheena siitä asti, kun korkein hallinto-oikeus piti sitä ainoana tapana saada selvyys hallituksen esittämän sote-mallin oikeusvarmuudesta EU:n valtiontukisääntöjen valossa. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti asiaan painavaa huomiota lausunnossaan sote-lakiesityksistä. Hallituksen odotetaan antavan pian vastineensa perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

Eilen Sipilä sanoi viitanneensa epävirallisiin virkamiestason keskusteluihin, joissa yksiselitteisesti on toivottu, että hakemusta ei jätettäisi.

– Komission kilpailupääosaston tehtävänä ei ole arvioida EU-jäsenmaiden sote-järjestelmiä vaan käsitellä tilanteita, joissa on perusteltu epäily kielletystä valtiontuesta, Sipilä sanoi paperista lukien vastauksessaan SDP:n Antti Rinteen kysymykseen, puhuiko pääministeri totta edellisellä kyselytunnilla.

– Komissio on kertonut että eivät pysty sanomaan milloin käsiteltäisiin, koska heidän toivomuksensa on, että tällaiset asiat käsitellään kansallisesti. Meidän pitää nyt vain ratkaista tämä sote täällä Suomessa ja tässä salissa.

Sipilä: Ei esimerkkejä notifioinnin tarpeesta

Sipilä muistutti että väittelyssä notifikaatiosta ei ole tuotu esiin järjestelmän elementtejä, joita notifioinnin tarve voisi koskea.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin nostettua yhdeksi esimerkiksi kaavaillun konkurssisuojan Sipilä totesi, että siihen asiaan annetaan selvitys hallituksen vastineessa perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

– Mutta mitään muuta perustelua siihen, että tässä olisi kiellettyä valtiontukea, en ole kuullut. Tämä huomio jonka perustuslakivaliokunta on ottanut, totta kai siihen tulette saaamaan vastauksen hallituksen antamassa vastineessa.

– Mutta meidän pitäisi olla ensin itse varmoja siitä, että tässä on epäily kielletystä valtiontuesta, että lähtisimme EU:ltä kysymään tätä asiaa. Kun näin ei ole, meidän ei tarvitse EU:lta sitä kysellä.

Vastauksessaan vihreiden Touko Aallon kysymykseen Sipilä vakuutti uudestaan, että tietoa mahdollisista notifiointia kaipaavista elementeistä ei ole tuotu ilmi.

– Komissiolta on ohjeistettu epävirallisissa keskusteluissa, että eivät ota käsitelläkseen, koska meillä ei ole osoittaa sitä kohtaa, joka olisi tässä kiellettyä valtiontukea. Kukaan ei ole kertonut, mikä on kiellettyä valtiontukea tässä, Sipilä sanoi.

Asiantuntijakuulemisissa löytyi esimerkkejä

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa tällaisista elementeistä on kyllä kerrottu. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio nosti esiin lausunnossaan hallintovaliokunnalle maakuntien ja maakuntayhteisöjen toiminnan.

Raition toukokuun alussa antaman lausunnon mukaan hallituksen esitys jättää maakuntien taloudellisen toiminnan kilpailuoikeudellisen luonteen arvioinnin varsin vähäiselle tasolle, kun otetaan huomioon notifioimatta jättämisen mahdolliset vakavat seuraukset.

”Ajatellaanpa esimerkiksi, että Maakuntien tilakeskus Oy:n omistamassa kiinteistökokonaisuudessa toimisi sekä ei-kilpailullisella (esim. erikoissairaanhoito) että kilpailullisella alueella olevia yksiköitä. Olisi ilmeisesti niin, että tällaisessa tilanteessa Maakuntien tilakeskuksen tulisi eriyttää kiinteistöpalvelunsa niin, että valtiontukea sisältävät kiinteistöpalvelut kohdistuvat vain ei-taloudelliseen toimintaan. Valinnanvapauslainsäädännön käytännön toimivuuden kannalta on mielenkiintoinen kysymys, olisiko Maakuntien tilakeskuksella tarjota maakunnille kilpailulliseen toimintaan liittyviä kiinteistöpalveluja lainkaan”, Raitio pohtii lausunnossaan.

Lausunnossa Raitio nostaa esiin maakuntien ja maakuntayhteisöjen toiminnan, jossa voidaan katsoa esiintyvän useita valtiontukielementtejä: 1) valtiontakaukset maakunnille ja Maakuntien tilakeskus Oy:lle, 2) omaisuuden mahdolliset alihintaiset siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille ja Maakuntien tilakeskus Oy:lle, 3) maakuntien tuotantoa harjoittavien yhteisöjen oman pääoman tuottovaade, 4) konkurssisuoja, 5) verokohtelu.

Raitio korostaa sen pohtimista, mikä esitetyssä mallissa on taloudellista ja mikä ei-taloudellista toimintaa ja kehottaa arvioimaan vielä perusteellisemmin ns. markkinaehtoistamisen vaikutuksia notifiointitarpeen.

”Jo pelkällä notifioimatta jättämisellä voi olla seurauksia, kuten esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen mahdollinen takaisinperintä tai takauksiin vaikuttava ns. luototuksen nollariskistatuksen menettäminen”, Raitio totesi ja suositti, että esimerkiksi maakuntien ja Maakuntien tilakeskus Oy:n valtiontakauksiin ja pääomittamiseen liittyvät mahdolliset valtiontuet notifioitaisiin komissiolle lainvalmisteluvaiheessa, mikäli takausjärjestelyjen nykyrakenteita ei muuteta.

Saarikko: Mahdollisimman kilpailuneutraali

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saariko, kesk., painotti eduskunnan kyselytunnilla hallituksen tehneen perusteellisen selvityksen asiassa muodostaakseen arvion, että esityksessä ei ole sellaisia elementtejä että sitä tarvitsisi notifioida.

– Mikäli kuitenkin jonain päivänä näin tapahtuisi ja esitystä arvioitaisiin sittenkin taloudelliseksi luonteeltaan, olemme esityksessä pyrkineet kaikin tavoin minimoimaan ja hakeneet mahdollisimman kilpailuneutraalia asemaa, Saarikko sanoi.

Useilta tahoilta on ennakoitu, että mikäli sote-lakien elementtejä ei notifioida, ne päätyvät EU-käsittelyyn joka tapauksessa seuraavien valitusten takia.

Oikeusvarmuusongelman on pelätty lakien täytäntöönpanon kannalta tarkoittavan, että maakuntien liikelaitokset jouduttaisiin perustamaan ja kaikki niiden hankinta- ym. sopimukset tekemään tilanteessa, jossa oikeudellinen pohja olisi epävarma. Jos yksityiset yritykset tulisivat riitauttaisivat maakuntien liikelaitosten aseman markkinoilla ja valittamaan kaikista mahdollisista hankintapäätöksistä ja sopimuksista, tilanteen on pelätty muodostuvan kestämättömäksi ja halvaannuttavan täytäntöönpanon vuosien ajaksi.

Valtiontukiratkaisut antaa viime kädessä kansallinen tuomioistuin. KHO on tänä vuonna antanut vuosikirjapäätöksiä valituksista seuranneissa sote-alan valtiontukikiistoissa.

Lue myös: Analyysi: hallitus on hukannut aikaa kiirehtiessään ohi EU-notifikaation

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*