Kuva: Ville Miettinen

Suomessa korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut vastikään kaksi vuosikirjapäätöstä kiistoissa, joissa käsiteltiin valtiontukea ja toiminnan taloudellisuutta terveyspalvelujen järjestämisessä. Molemmissa taustalla oli yksityisten toimijoiden valitus.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekemässä yhteistyötoimintasopimuksessa pelastuslaitoksen kanssa pelastuslaitos katsottiin julkiseksi toimijaksi, eikä pelastuslaitoksen katsottu saavan sairaanhoitopiiriltä valtiontukisäännösten tarkoittamaa taloudellista etua ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Valittajien mukaan pelastuslaitokset tuottivat ensihoitopalveluja taloudellisina toimijoina. Valittajat, Falck Ensihoito Oy, 9Lives Oy ja Med Group Ensihoitopalvelu Oy, katsoivat, että hankkimalla palveluja pelastuslaitoksilta, joiden ensihoitotoimintaa ei ole yhtiöitetty, rikotaan valtiontukisääntöjä.

Pelastuslaitoksen toimivalta järjestää ensihoitopalveluita yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa johtuu terveydenhuoltolain ja pelastuslain sääntelystä. KHO katsoi, että pelastuslaitokselle johtui ensihoitoa koskevista terveydenhuoltolain ja pelastuslain säännöksistä sekä ensihoidon yhteistoimintasopimuksista erityisiä velvollisuuksia ja siten pelastuslaitosten asema ensihoitopalveluiden tarjoajana erosi oikeudellisesti valittajana olleiden yhtiöiden asemasta.

KHO:n mukaan pelastuslaitokset, toisin kuin muut ensihoitopalvelujen markkinoilla toimivat palveluntarjoajat, eivät saaneet tarjota ensihoitopalveluita muille kuin kysymyksessä olleelle sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, osallistua ensihoidon tarjoamista koskeviin kilpailutuksiin eivätkä markkinoida ensihoitopalveluja yhteistoimintasopimusta haittaavalla tavalla.

Pelastuslaitoksilla oli myös yhteistoimintasopimusten nojalla velvollisuus toteuttaa ensihoitopalvelu sopimuksissa määritellyn nettokustannusperiaatteen mukaisesti. KHO:n päätöksen perusteluissa tarkemmin ilmenevistä syistä pelastuslaitokset eivät olleet unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla ensihoitopalveluja markkinoilla tarjoaviin palveluntarjoajiin rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa eikä siten niille voitu katsoa annetun valtiontukisäännöksissä tarkoitettua valikoivaa etua suhteessa valittajiin eikä siten pelastuslaitosten katsottu saavan sairaanhoitopiiriltä valtiontukisäännösten tarkoittamaa taloudellista etua ensihoitopalveluiden tuottamisessa.

Potilaskuljetukset HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Toisessa tapauksessa HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta oli päättänyt ottaa kuntien järjestämisvastuulla olleet kiireettömät potilaskuljetukset omaksi toiminnakseen ja valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-Logistiikka-liikelaitoksen kanssa kyseisten kuljetusten ottamisesta kyseisen liikelaitoksen hoidettavaksi. Kyseisten kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla, mutta palveluiden tuottaminen olisi siirtynyt kyseiselle liikelaitokselle. Sairaanhoitoalueen jäsenkunnat olisivat maksaneet palvelujen tuottamisesta korvauksen HUS-kuntayhtymälle, johon HUS-Logistiikka liikelaitos organisatorisesti kuului.  Päätöksestä valittivat Falck Ensihoito Oy, 9Lives Oy ja Etelä-Suomen Ensihoito Oy.

KHO katsoi, että HUS-Logistiikka-liikelaitosta oli pidettävä Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana ja sen osalta oli arvioitava, oliko kyseisistä kuljetuksista maksettavasta korvauksesta kysymys valtiontukisäätelyn tarkoittamasta taloudellista edusta. KHO katsoi, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan valituksenalaisissa päätöksissä ei ollut riittävällä tavalla selvitetty aikatilauskuljetuksista maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta eikä hinnoittelun omakustannusperusteisuutta unionin valtiontukisäännöissä edellytetyllä tavalla.

Tästä syystä KHO:n mukaan ei voitu pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka -liikelaitos olisi saanut välillisesti HUS-kuntayhtymän kautta sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta aikatilauskuljetusten tuottamisesta ylikompensaatiota ja siten SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

KHO:n mukaan myös unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettu tuen valikoivuutta koskeva edellytys täyttyi, koska mahdollisen tukitoimenpiteen kohteena oli ainoastaan yksi toimija, HUS-Logistiikka -liikelaitos. Myöskään valtiontukisäännöksissä tarkoitettu niin sanottu kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva edellytys ei ollut KHO:n mukaan poissuljettavissa, kun huomioitiin myös järjestelyn taloudellinen merkitys, potilassiirtoalalla vallitseva kilpailu sekä se, että valittajayhtiöt kuuluivat kansainväliseen Falck-konserniin.

Asiassa oli vielä arvioitava, oliko HUS-Logistiikka-liikelaitoksen toimintaa sen hoidettavaksi annettujen kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien aikatilauskuljetusten osalta unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettua taloudellista toimintaa. KHO totesi, että valituksenalaista lautakunnan päätöstä arvioidaan sen tekohetkellä vallinneissa oloissa. Saadun selvityksen perusteella KHO katsoi, ettei asiassa voitu pitää poissuljettuna, että HUS-Logistiikka-liikelaitos ei olisi valituksenalaisen päätöksen tekohetkellä toiminut potilaskuljetusten markkinoilla ja että kysymys tältä osin ei olisi valtiontukisäännöksissä tarkoitetusta taloudellisesta toiminnasta.

Asiaa arvioitaessa KHO antoi merkitystä sille, että lautakunnan päätöksenteko hetkellä ja vielä yli kuukausi sen jälkeen oli HUS-Logistiikka-liikelaitoksen internetsivuilla todettu, että liikelaitos tarjoaa palveluita rajoitetusti myös ulkopuolisille asiakkaille vaikka toteamus oli sittemmin poistettu kyseisiltä sivuilta. KHO katsoi, että valittajat ovat esittäneet selvityksenä liikelaitoksen markkinoilla toimimisesta liikelaitoksen ja Espoon kaupungin sairaankuljetuksista tekemän yhteistyösopimuksen, jonka mukaan liikelaitos palveluntuottajana laskuttaa hoitolaitoksiin sisäänkirjaamattomien potilaiden siirrot eli sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kuljetukset suoraan Kelalta ja kuljetettavalta. Sopimuksen perusteella liikelaitos olisi ennen lautakunnan päätöksentekoajankohtaa tarjonnut myös muita kuin yksinomaan kuntien rahoitusvastuulle kuuluvia potilassiirtopalveluja.

Aiemmassa käsittelyssä hallinto-oikeus oli katsonut, että HUS-Logistiikan toiminnassa sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen tekohetkellä ei ollut kyse taloudellisesta toiminnasta.

KHO katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista etua koskeva valtiontukiedellytys ollut poissuljettavissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien aikatilauskuljetuksista HUS-kuntayhtymälle ja sitä kautta välillisesti HUS-Logistiikka -liikelaitokselle maksaman korvauksen osalta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*