Kuva: Pixabay
Vaikuttavuusinvestoinnissa on kyse tulosperusteisesta verovarojen käytöstä ja ennakoivan ehkäisevän työn mahdollisuuksien hyödyntämisestä, Sitran Mika Pyykkö sanoo.

Vaikuttavuusinvestoimisen kehittämisen ja ohjauksen toivotaan siirtyvän kansalliseen osaamiskeskukseen viimeistään vuoden 2020 alussa, kun kehityksestä tähän asti vastannut Sitra irrottautuu vaikuttavuusinvestoimisen kehittämisestä kuluvan vuoden lopussa.

Sitra on tarjonnut vaikuttavuusinvestoinnin tukea ja avauksia kunnille, ja myös selvittänyt,  mitä vaikuttavuusinvestoinnista kunnissa ajatellaan. Tiistaina julkaistun selvityksen mukaan vaikuttavuusinvestoimisen SIB-malli (social impact bond) kiinnostaa kuntia, mutta tietoa mallin mahdollisuuksista ja toiminnasta kaivataan lisää.

SIB tarkoittaa käytännössä tulosperusteita rahoitussopimusta. Yksityinen pääoma mahdollistaa toiminnan ja palvelut, joiden toteuttaminen julkisin varoin on eri syistä vaikeaa. Pääoman takaisinmaksu perustuu tuloksellisen toiminnan julkiselle sektorille mahdollistamaan säästöön tai muuhun taloudelliseen hyötyyn. Lähtökohtaisesti sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin, kun taas julkinen sektori, suoraan tai välillisesti suurimpana hyödyn saajana, maksaa vain erikseen määritellyistä tuloksista.

Tulosperusteista verovarojen käyttöä

Käytännössä kyse on julkisten varojen käytön tuloksellisuuden varmistamisesta, vaikuttavuusinvestoimisen tukea Sitrassa johtava projektijohtaja Mika Pyykkö sanoo.

– SIB auttaa siirtämään hankintojen painopistettä hinnoista ja suoritemääristä siihen, mitä niillä konkreettisesti halutaan saavuttaa. Kyse on tulosperusteisesta verovarojen käytöstä.

– Ideanamme on myös, että ehkäisemällä ongelmia ajoissa säästöä syntyy, kun korjaavien raskaiden palvelujen tarve alenee.

Yleinen vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvä epäluulo on, että sijoittaja pyrkii taloudelliseen hyötyyn huonossa asemassa olevien kustannuksella.

– Jos käytetään SIBIä , kunta ja veronmaksajien rahoilla toimiva organisaatio ovat ohjaajan paikalla, ne määrittävät mitä halutaan, Pyykkö muistuttaa.

– Suomessa on erinomaiset tietovarannot kunnissa ja kansallisesti, mutta niitä ei osata vielä täysin hyödyntää. Siellä on mieletön mahdollisuus tehdä asioita toisella tavalla, Pyykkö sanoo toiminnan mahdollisuuksista.

Mallintaminen on ydinasia

Sitran HNY Groupilla teettämän kyselyn mukaan tiedon puute on merkittävin este SIB-hankkeiden etenemiselle kunnissa. Kysely lähetettiin vajaalle viidellesadalle taholle, siihen vastasi 60 kuntien edustajaa ja viisi ministeriöiden edustajaa.

Tietoa pitäisi saada levitettyä erityisesti mallintamisesta, siitä matematiikasta joka on vaikuttavuuspotentiaalin arvioinnin takana.

– Mallintamisen saaminen toimimaan onnistuneiden hankkeiden toteuttamiseksi on ydinasia, sanoo vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän puheenjohtaja Henri Grundstén sijoitusyhtiö Tesistä.

– Mallintaminen ja siitä johdettu mittaamiskäytäntö ja mittarit ovat olennainen asia, jonka perusteella maksusuoritteita tuloksista tehdään.

Mallintamiseen perustuvaa tietoa on mm. syrjäytymisen ehkäisystä. On tiedossa neljä riskitekijää, joiden toteutuminen altistaa syrjäytymiselle. Näitä tekijöitä on mahdollista ennakoida ja ehkäistä.

Esimerkiksi Lapset-SIB-mallissa, jolla tuetaan perhepalveluita ja pyritään muun muassa ehkäisemään syrjäytymistä, mallintaminen on taustalla.

Lapset-SIB-mallin ovat ottaneet tai ottamassa käyttöön Helsinki, Vantaa, Hämeenlinna, Lohja ja Kemiönsaari.

– Lisäksi jatkamme keskustelua Jyväskylän, Karviaisen (Vihti ja Karkkila) ja neljän Siun soten kunnan kanssa, Pyykkö kertoo.

Osaamiskeskus avuksi?

Sitran irrottautuessa toiminnan sparrauksesta uutta tahoa odotetaan kehittämään ja tukemaan vaikuttavuusinvestoimista. Grundsténin johtama ohjausryhmä esitti kannanotossaan viime marraskuussa, että Suomeen perustettaisiin ministeriöiden yhteinen sadan miljoonan euron suuruinen tulostenhankintarahasto.

Rahasto toimisi yli hallituskausien ja maksaisi etukäteen sovittujen tulosmittareiden pohjalta tulospalkkiota sellaisista onnistuneista hankkeista, joissa yksityinen sektori on mahdollistanut erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisen.

”Ohjausryhmä uskoo, että tulostenhankintarahasto lisäisi huomattavasti sekä tulosperusteisia julkisia hankintoja että yksityisen pääoman ohjautumista yhteiskunnallista lisäarvoa luoviin kohteisiin vaikuttavuussijoittamisen periaatteiden mukaisesti”, kannanotossa todetaan.

Sitran tekemän kehitystyön toivotaan jatkuvan vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksessa. Sitä ei vielä ole olemassa, eikä varmuutta sen syntymisestä ole. Toiveet on kohdistettu uuteen hallitukseen, jotta se mahdollistaisi keskuksen ja rahaston.

Käytännössä keskus jatkaisi Pyykön tiimin Sitrassa tekemää työtä: auttaisi julkista sektoria tulosten hankinnassa, yhteiskunnallista mallinnoksen tekemisessä, vaikuttavuusinvestoimisessa tarvittavien tahojen yhteen tuomisessa.

Ohjausryhmässä nähdään, että osaamiskeskuksella olisi tärkeä rooli sekä kuntien että tulostenhankintarahaston tukemisessa. Henri Grundstén toivoo, tulostenhankintarahastosta jonkinlaista kirjausta hallitusohjelmaan, ja että sen myötä osaamiskeskukselle löydetään uusi luonteva sijaintipaikka.

– Osaamiskeskuksesta pyritään saamaan Sitran tekemiselle uusi koti, jossa kehitys ja julkisen sektorin palvelu hankintaoperaatioissa ja kilpailutuksissa niin valtion kuin kuntien tasolla voi jatkua.

Mallintamisesta viestittävä päättäjille

Ohjausryhmässä on mukana edustajia mm. ministeriöistä ja muista valtion organisaatioista. Kuntaliitosta on mukana tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen.

Vaikuttavuusinvestoimisen ja ennakoivan ehkäisevän toiminnan tueksi ja jo saavutetun osaamisen hyödyntämiseksi tarvitaan jokin kestävämpi rakenne, Airaksinen korostaa.

– Tulisi katsoa eteenpäin ja jatkaa sinnikkäästi ajattelutavan levittämistä.

Airaksinen pitää hyvänä ja kiinnostavana SIB-mallin tapaa laajentaa kuntien rahoituspohjaa.

Sen lisäksi, että tehdään yhteiskunallista hyvää, tehdään asioita uudella tavalla, hän sanoo.

– Jos tästä saataisiin toimiva, uskottava konsepti, se lisäisi meidän uskottavuuttamme kansainvälisissä piireissä, joissa tästä toiminnasta myös keskustellaan.

Suuri osa Sitran kyselyyn vastanneista arvioi, että myönteisyyttä SIB-mallia kohtaan alentaa kunnissa se, että luottamushenkilöjohdolta puuttuu tietoa mallin toimintaperiaatteista. Hämeenlinnassa, joka oli ensimmäinen Lapset-SIB-mallin käyttöön ottanut kunta, päättäjien vakuuttelu vaati paljon aikaa ja perusteluja, kertoo kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä tuoreessa Kuntalehdessä.

Airaksinen muistuttaa, että tutkimustulokset eivät itsestään muuta toimintaa. Tarvitaan niistä viestimistä, oikein ja oikeille tahoille.

– Tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät datasta ja mallinnuksista ymmärrettävää, kommunikoivat sitä, selittävät päätöksentekijöille, miksi juuri hän tarvitsee juuri tätä tietoa.

Lue myös: Perhepalveluita sijoittajien rahalla – ensimmäinen lapsi-SIB liikkeelle Hämeenlinnassa

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*