Sosiaalinen eriarvoisuus kiihdyttää poliittisen osallisuuden eliittikehää
Akatemiatutkija Hanna Wass
Eriarvoisuutta tuottaviin mekanismeihin tarttuminen ja niiden kautta hyvinvoinnin lisääminen vaikuttavat myös poliittisen osallisuuden tasapuolisempaan jakautumiseen, sanoo akatemiatutkija Hanna Wass.
Suomessa on syystä tai toisesta ajateltu, että äänestämättömyys tai mikä tahansa poliittisesta toiminnasta sivuun jääminen johtuu ihmisen motivaation puutteesta, sanoo akatemiatutkija, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Hanna Wass.
– Ei ole hahmotettu, että se itse asiassa heijastaa kaikenlaisia resursseja, on sitten kyse terveydestä tai sosiaalisista verkostoista tai puhtaasti taloudellisesta asemasta.
Wass käyttää termiä poliittisen osallisuuden eliittikehä, jossa taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus kytkeytyvät paitsi poliittiseen osallistumiseen, sen kautta myös kansalaisilta päätöksentekoon tulevan syötteen kapeutumiseen ja sosioekonomiseen vinoumaan poliittisessa edustuksessa ja osallistumisessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhdysvalloissa on tutkimusnäyttöä siitä, että päätöksenteon tuotokset vastaavat paremmin yhteiskunnan hyväosaisten tai taloudellisen tai sosiaalisen eliitin preferenssejä, Wass kertoo.
– Päätöksenteon sosioekonominen vinouma ilmenee siinä, ketä päätöksentekijä tuntee olevansa lähellä ja kelle hän katsoo olevansa vastuussa. Ruotsissa on käynnissä tutkimus ilmiöstä, mutta Suomessa tällaista tutkimusta ei ole systemaattisesti tehty.
– On yleinen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeä tieto, miten osallisuuden eriytymiin voidaan tarttua, koska silloin ollaan jo vakavamman asian kanssa tekemisissä kuin vain että kuka äänestää ja kuka ei, Wass sanoo.
– Jos tähän pisteeseen ajaudutaan, on jo kyse isoista rakenteellisesta asioista, joissa pitäisi yrittää löytää korjausmahdollisuuksia.
Wass muistuttaa, että toisaalta kaikki, mitä tehdään työllisyyden tai digitalisaation etujen tasapuolisen leviämisen, nuorten koulutuksen tai maahanmuuttajien kotoutuksen eteen, vaikuttaa suoraan poliittisen osallisuuden edellytyksiin.
– Ei voida ajatella että poliittinen aktiivisuus on muusta elämästä erillään oleva saareke.
Kyllähän on tiedetty että köyhillä ja syrjäytyneillä ei juuri ole halua tai voimia äänestää. Poliittisilla puolueilla ei juuri ole kiinnostusta köyhien asioiden parantamiseen. Ei ääniä ei toimia.
Kukaan ei vastustanut subjektiivisen päivähoidon viemistä kaikista heikommassa olevilta lapsilta. Keskiluokkaisten vanhempien päivähoitomaksujen korotuksesta nousi haloo ja hallitus perui ne. Kelan toimeentulotuet olivat myöhässä. Pientä oli regointi siihen verrattuna mitä tapahtui kun maataloustuet olivat myöhässä. Oli traktorimarssit ja kaikki. Ja hallitus lupasi heti kriisitukea.
Kukaan ei vaadi Aaltosen Ellin eroa. Mavin johtaja sensijaan joutui lähtemään.
Ei tarvitse tutkimusta, ihan on päivänselvää että köyhää kurmuutetaan.