SOSTE vetoaa järjestöjen puolesta
SOSTE haluaa muistuttaa vapaan kansalaistoiminnan roolista sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. (Kuva: Ville Miettinen)
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry haluaa nostaa järjestöt mukaan kuntavaalikeskusteluun.
Järjestö ennakoi, että Sote- ja aluehallintouudistus lisää yhdistysten tarjoaman tuen ja neuvonnan tarvetta. Ilman taloudellisia resursseja kasvavaan kysyntään on hyvin vaikea vastata, järjestö katsoo.
SOSTEn kuntavaalitavoitteissa korostetaan järjestöjenmerkitystä hyvinvoinnin tukemisessa.
Tavoitteissa sanotaan, että tulevaisuuden hyvinvointikunta rakentuu järjestöjen ja kuntien yhteistyönä ja että menestyvä kunta on järjestöystävällinen kunta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat tukea sitä tarvitseville.
SOSTE korostaa vapaaehtoistyön merkitystä, mutta muistuttaa, että siihen tarvitaan myös kunnan tukea.
– Erityisesti pienten järjestöjen toiminnalle kuntien avustuksilla on suuri merkitys.
Paikallisen sote-yhdistyksen keskimääräinen vuosibudjetti on 6400 euroa. Lähes neljä viidestä järjestöstä toimii kokonaan ilman palkattua henkilöstöä eli täysin vapaaehtoisvoimin.
– Järjestöavustukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, SOSTE uskoo.
Kaksi kolmasosaa avustuksista oli vuonna 2015 suuruudeltaan alle tuhat euroa.
– Riittäviä toiminta-avustuksia myöntämällä kunta mahdollistaa järjestöjen tarjoaman neuvonnan ja tuen sekä toimet joilla lievitetään yksinäisyyttä ja osattomuutta, SOSTE vetoaa.
Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000.
SOSTEn mukaan joka viikko syntyy kolme uutta sosiaali- ja terveysyhdistystä. Joukossa on muun muassa kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä, päihde- ja mielenterveysjärjestöjä, lapsi- ja perhejärjestöjä sekä ikääntyneiden asioihin keskittyviä järjestöjä.
Järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja niissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa.
