Sote-kuntayhtymän toiminta haastaa kunnat - Päijät-Hämeessä pohditaan tavoitteiden ja tulosten epäsuhtaa

Päijät-Hämeessä hyvinvointiyhtymässä (PHHYKY) käydään tiukkaa keskustelua integraation hyödyistä, ja siitä onko niitä yliarvioitu tai aliarvioitu, ja onko hyötyjä tulossa ja jos on niin koska, kertoo Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Hollola on mukana vuonna 2017 aloittaneessa PHHYKY:ssä, jonka työvaliokunnan puheenjohtaja Rahkonen on. Sote-kuntayhtymän toiminnan käynnistäminen on haastanut kuntien kantokyvyn ja osoittanut, kuinka tärkeää on asettaa tavoitteet oikein, johtaa toimintaa tiedolla.

Tavoitteisiin pääseminen on mietityttänyt muun muassa siksi, että PHHYKY:n talous on paljon odotettua tiukemmalla. Tämä vuosi budjetoitiin 7,7 miljoonaa euroa miinusmerkkiseksi, mutta vuoden ensimmäisen neljänneksen perusteella miinusta on tulossa lähes 33 miljoonaa.

– Viime syksynä selvisi, että aika epärealistiselle pohjalle on ponnistettu tätä vuotta, Rahkonen sanoi Kuntaliiton järjestämässä sote-tulevaisuuspäivässä perjantaina.

Pitkä lista haasteita ja turhautumia

Lista keskeisistä koetuista haasteista on pitkä. Merkittävä haaste on kysymys rahoituksesta. Rahoittajan eli kuntien asema on yleisesti heikko, Rahkonen totesi.

Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu palveluista, toisaalta rahoitusvastuu on viime kädessä kunnalla.

– Tämä tuo legitimiteetin oikeuden ja velvollisuuden harjoittaa omistajaohjausta kunnan toimesta, Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki totesi omassa puheenvuorossaan.

Päijät-Hämeessä kunnat ovat Rahkosen mukaan kokeneet, että rahoittajan asema on jäänyt liian heikoksi.

– Rahoituksessa korostuu kuntayhtymän edun ensisijaisuus, näin me kunnat ainakin koimme, Rahkonen viittasi toiminnasta annettuun palautteeseen.

Myös järjestämisoikeuden tulkinta ja toteutus on haastavaa. Jännitettä synnyttävät tulkinnat siitä, onko kuntayhtymä kokonaisuus vai onko se itsenäisten kuntien summa

– Tämä on ihan ydinkysymyksiä, Rahkonen korosti.

– Tähän liittyy se, että kun on määritelty, että maksut kulkevat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, tullaan dilemmaan, että jos kerran haluamme itse parempaa laatua ja olemme siitä valmiita maksamaan, niin miksi se ei ole mahdollista.

Kuntayhtymän omistajaohjauksen turhautumia Rahkonen kuvailee valtakunnallisesti yhteisiksi: Kuntien ohjauksen keinot ovat olemattomat, omistajilla on ristiriitaisia odotuksia, resursseissa on epäsuhta, ohjauksen instrumentit ja osaaminen ovat puutteellisia. Ja sekin haastaa, että valtakunnallista ratkaisua ei ole.

– Kun rahoitus on rajallinen ja [sote-kuntayhtymän toiminnan] kasvuprosentit ovat kovasti sen yli, tullaan kysymykseen, että jostain pitäisi myös säästää, Rahkonen muistuttaa.

– Lisäksi pitäisi vastata elinvoimasta, ja tulevista verorahoitustuloista ja kyetä panostamaan elinvoimaan.

Jännite kunnan päätöksentekoon

Kun resurssien epäsuhdan ratkaisemisesta ei päästä yksimielisyyteen, syntyvä jännite vaikuttaa myös kunnan päätöksentekoon, Rahkonen sanoo.

– Pitäisi käydä keskustelua, mutta ollaan kuurupiiloasetelmassa, ja kun ollaan paikallistason keskustelussa, ollaan nopeasti vastakkainasettelussa. Kuntayhtymä pitää kiinni omasta rahapussistaan ja on sitä mieltä, että kaikki on tarpeellista ja enemmän tarvitaan rahaa.

Päijät-Hämeessä on koettu merkittävänä ongelmana myös se, että kuntayhtymällä ei ole ollut käytössään instrumenttia, jolla toimintaa voitaisiin aidosti ohjata tiedolla. Sama ongelma koskee vaikuttavuuden seurantaa.

– Pitäisi olla merkittävästi enemmän tietoa, analysointia, jotta voidaan oikeasti edellyttää, vasta-argumentoida ja saada myös vaikuttavuutta mukaan keskusteluun.

Nykyisellään kuntayhtymässä sen toiminnan taloudellisia riskejä arvioidaan kuntayhtymän itsensä kannalta, mutta ei yksittäisten kuntien kannalta. Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki pohti puheenvuorossaan, tulisiko kuntayhtymän tekemien, toimintaa ja investointeja koskevien, suurten päätösten yhteydessä tehdä riskiarvio myös taloudellisista vaikutuksista suhteessa yksittäisiin kuntiin.

Päivi Rahkosen mukaan viime kädessä ongelma tiivistyy siihen, että valta ja vastuu ja rahoitus ovat eri käsissä, tästä seuraa aina ristiriitoja.

– Ne voivat olla eri alueilla erimuotoisia, erinäköisiä ja erikokoisia, mutta ihan varmasti niitä tulee. Ja tämä on se perusjännite, johon eri tahoilla yritetään etsiä ratkaisua.

Päijät-Hämeessä ratkaisua on haettua luomalla uusi perussopimus, joka on lähetetty kunnille hyväksyttäväksi. Päätöksiä odotetaan ennen kesälomia.

– Sitten nähdään löytyykö uudelle sopimukselle kannatus ja astuuko se voimaa. Sopimuksella tavoitellaan, että rahoittajilla olisi tasapainoisemmin ja itsenäisemmin valtaa.

Lue Juha Myllymäen blogi: Kuntayhtymiäkin kehitettävä

Katso Päivi Rahkosen haastattelu Kunta.tv:stä:

Klikkaa kuvaa, pääset videonäkymään.

Lue myös:

Ilomantsi vie Siun soten maksuosuuden avaukset hallinto-oikeuteen

Kainuun soten menot kasvoivat roimasti – ”Yhtälömme ei ole helppo”

Karut talousnäkymät pakottavat Etelä-Karjalan kunnat ikäviin päätöksiin