Sote-uudistuksen alueelliselle valmistelulle jaettiin valtionavustuksia 190 miljoonaa euroa – Perustasoa vahvistamalla halutaan ehkäistä kallista raskasta hoitoa

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt valtionavustuksista, jotka koskevat Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan kuuluvia hankkeita sekä soten rakenteellista uudistamista.

Hakemuksia Tulevaisuuden sote-keskus -valtionavustushakuun jätettiin määräaikaan mennessä 23 ja rakenneuudistusta tukevan alueellisen valmistelun valtionavustushakuun 24. Rahaa annettiin kaikille hakijoille.

Rakennehankkeisiin on varattu 120 miljoonaa euroa ja jätettyjen hakemusten yhteissumma oli 156 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeisiin varattu rahamäärä on 70 miljoonaa euroa, ja saman summan edestä tuli myös hakemuksia.

– Siinä on varsinainen todiste siitä, että tullaan kentällä saamaan aikaan paljon, viittasi 190 miljoonan euron yhteissummaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., avustuksia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Painopiste ehkäiseviin palveluihin

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen.

Toiminnan painotusta halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta varmistaa.

– Lähtökohtana on, että syntyy vahva sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä. Sitä ennen nimenomaan perustason monitasoiset palvelut on saatava aikaan. Se vaatii meiltä toisenlaista asennetta siinä, että palvelut saataisiin yhdestä paikasta, yhdeltä luukulta, käytännössä eri alan ammattilaiset yhdessä rinta rinnan toimisivat. Siksi nimitämme tätä sote-keskukseksi, Kiuru kuvaili.

Jos muut tavoitteet toteutuvat, mahdollista STM:n mukaan on myös hillitä kustannusten kasvua.

Kiuru muistutti, että tällä hallituskaudella on tehty valinta, että kehitetään nimenomaan perustason toimintaa, ei niinkään erikoissairaanhoitoa, jota on jo jäntevöitetty aiemmalla reformilla.

– Hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollossa on päivän sana, tällä nykyisellä menolla me emme voi jatkaa, Kiuru sanoi.

– Lääkäriin pääsyä voi joillain alueilla joutua odottamaan jopa viikkoja.

Toisaalta vastaanotolle pääseminen ei riitä, vaan pitää tulla myös hoidetuksi, Kiuru sanoi. Jonottamisen ja odotuksen kulttuurista on päästävä siihen, että hoidetuksi on tultava nopeasti.

– Ongelmiin puuttumatta jättäminen on yksi meidän yhteiskuntamme suuria haasteita. Siksi emme tavoittele vain sitä, että vastaanottotoimintaa parannetaan, vaan myös sitä, että asiakkaassa on pitovoima ja oikeasti hoidamme hänen asiansa loppuun asti, Kiuru sanoi ja otti esimerkkinä nuorten mielenterveyspalvelut, joiden vähäisyys on aiheuttanut erikoissairaanhoidon kuormittumisen.

– Meidän täytyy pystyä laittamaan myös matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kaikissa sote-keskuskissa käyntiin, ja mielellään sote-keskuksen matalimmassa päädyssä, jo kouluterveydenhuollossa.

Avustukset linkittyvät

Rakenneuudistuksessa nykyiset järjestämisvastuulliset edistää niitä asioita, että tulevilla sote-maakunnilla on kyky ottaa vastaan järjestämistehtävä, kuvaili avustuksia STM:n osastopäällikkö Kari Hakari.

-Se tehtävä ei sinänsä ole kauhean helppo. Siellä on paljon tehtäviä, joita kunnat ja kuntayhtymät eivät ole kokonaisvaltaisesti tehneet.

Kyseessä ei ole kaksi erillistä valtionavustuskokonaisuutta, vaan kaksi toisiinsa linkittyvää, Hakari muistutti.

-Sen takia rakenneuudistuksella myös tuetaan tulevaisuuden sote-keskuksia. Muun muassa palvelujen digitalisaatio hoidetaan rakenneuudistuksen kautta, mutta rahat kohdistuvat tulevaisuuden sote-keskus –kehitykseen.

Hakarin mukaan kehittämisessä korostuu tietojohtaminen: miten sotea johdetaan tiedolla, miten varmistetaan että tieto liikkuu eri toimijoiden välillä. Samalla korostuu digitalisaation ja johtamisen kehittäminen.

– Tulevat sote-maakunnat ja kunnat tekevät yhteistyötä jatkossakin. Nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, joka on niin jäljelle jääville kunnille kuin sote-maakunnillekin, on yksi kehittämisen kohde.

Hakari nosti esiin myös sen, että kehittämistä tehdään ylimaakunnallisesti. On useita hankkeita, joissa monet maakunnat kehittävät. Tarkoitus on luoda toimintamalleja, jotka ovat kansallisesti tärkeitä.

Sotella ”menestymisen mahdollisuudet”

Kiurun mukaan on mahdollista, että meneillään oleva sote-lakipaketin lausuntokierros tuo vielä pohdittavaa, mutta suurten linjausten suhteen hän on luottavainen. Sipilän hallituksen sote-uudistusyrityksestä on otettu oppia mm. siinä, että etupainotteista valmistelua on pyritty karsimaan.

Nyt jaettavat avustuksetkin on tarkoitettu kehittämiseen nykyisten järjestäjien toimintaan ja nykyisen lainsäädännön puitteissa.

– Mitään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää rakenteellista valmistelua me emme etupainotteisesti tee, Kiuru vakuutti.

– Viime hallituskaudella lähdettiin vyöryttämään sote-uudistusta kentälle jo rakenteellisesti. Tällä hallituskaudella näin ei tehdä. Sitä itse sote-uudistuksen rakennepuoleen liittyvää lainsäädännöllistä valmistelua ei lähdetä tekemään. Tämä malli valittiin, koska viime kaudella kritiikki oli melkoista.

– Näin isossa uudistuksessa on haasteita, jotka varmasti eduskunnan päässäkin huomataan. Meidän on varauduttava siihen, että kotiläksyjä tulee. Mutta isossa kuvassa voi olla lähempänä kuin koskaan että pohjaehdotus on sen verran tasapainoinen, että tällä myös menestymisen mahdollisuudet.