Sote-uudistuksen rahoitusesityksille kipakkaa kritiikkiä kunnista jo ennen lausuntokierrosta – Kuntaliitto panostaa lausuntojen pohjustamiseen yhdessä kuntien kanssa
Sote-uudistuksessa kuntien kustannuksia on siirtymässä maakunnille reilut 19 miljardia euroa. (Kuva: Pixabay)
- Kuntaliitto aikoo panostaa sote-uudistuksen lakiesityksistä annettaviin lausuntoihin ja työstää niitä yhteistyössä kuntien kanssa.
– Kunnat ovat olleet lähes kokonaan sivussa tähänastisesta valmistelusta, mistä johtuen myös lausuntokierroksen merkitys korostuu ja kuntien näkemysten huomiointi muodostuu entistäkin tärkeämmäksi. Haluamme käydä kattavasti vuoropuhelua ehdotuksista ja niiden vaikutuksista eri kokoisten kuntien kanssa osana lausuntoprosessia, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo.
Käytännössä Kuntaliitto työstää lausuntoja ja käsittelee lakiluonnosten keskeisiä kysymyksiä eri kuntaverkostoissa alkysyksyn aikana. Lakiluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle 15.6. ja lausumisaikaa on syyskuun loppuun.
Kuntaliitto avaa ensihavaintojaan lakiluonnoksista kunnille jo juhannuksen jälkeisenä tiistaina.
Yksi uudistuksen suurista kysymyksistä on sen rahoittaminen: miten maakuntien rahoitus riittää, miten soten rahoitus riittää, miten riittää rahoitus kunnille jääviin palveluihin?
Uudistuksessa kuntien kustannuksia on määrä siirtyä maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasolla. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuuksia ja veromenetysten kompensaatiota vähennetään. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja kunnallisveroa pienennetään.
Uudistuksen seurauksena rahojen riittämisen kokonaisuuteen liittyvät vielä maakuntien rahoitus, omaisuuden siirtojen vaikutus ja uudistuksen muutoskustannukset.
Miten varmistetaan tulevien jäljelle jäävien kuntien elinvoima ja riittävä rahoituspohja, kun rasitteena on valtavat velat, alijäämät ja kiinteistömassat, kysyi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliiton Sote-tulevaisuuspäivässä torstaina kuntaministeri Sirpa Paaterolta.
– Miten turvataan, että kunnat voi tuottaa jäljelle jääviä palveluja ja säilyttää elinvoimansa samalla, kun valtavan suuri rahoitusosuus siirtyy maakunnille? Karhunen kysyi.
Paateron mukaan sote-uudistuksessa tasausmekanismi +/- 100 euroa on haluttu tehdä, että minkään kunnan tilanne ei niin merkittävästi muutu. Ministerin mukaan kiinteistöjen kompensaatiomalli tuo turvaa, jos kunnille jää kiinteistöjä tyhjilleen vuokrausajan jälkeen.
Valtiovarainministeriö pyrkii kohtuullistamaan heikkenevään kuntatalouteen uudistuksessa kohdistuvia muutoksia valtionosuusjärjestelmän tasauselementeillä. Tasauselementtien seurauksena kuntien talouden tasapainon muutos (laskennallinen) on viiden vuoden siirtymäkauden lopussa toistaiseksi pysyvästi enintään +/- 100 euroa asukasta kohden. Tasapainolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen. Vuosikate kuvaa puolestaan rahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin juoksevien menojen kattamisen jälkeen.
– Ja olemme todenneet varsin yhteisesti, että kuntien valtionosuusjärjestelmää täytyy uudistaa, kun uudistus on saatu tehtyä.
– On mietittävä, mihin kunta keskittyy seuraavina vuosina, Paatero sanoi.
Pelko valtionosuuksista
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen piti harmillisena, että uudessa sote-paketissa ei ole kovin paljon uutta kuntatalouden kannalta verrattuna Sipilän hallituksen sote-uudistusyritykseen.
– Vuosien varrella on nostettu erilaista kritiikkiä kokonaisuutta kohtaan liittyen esimerkiksi kaupungin tai kunnan kasvun tai supistumisen huomioon ottamiseen siirtolaskennassa. Sitä muutosta tässä ei ollut tehty, Lehtonen totesi Sote-tulevaisuuspäivän kommenttipuheenvuorossaan.
Lehtonen totesi näkevänsä paljon uhkakuvia tulevaisuuden kuntien valtionosuuden kokonaismäärästä ja riittävyydestä.
– Itselläni on suuri pelko, miten julkisen talouden tilanteessa saamme turvattua sen, että kuntien valtionrahoitus eli tulevaisuuden kuntien valtionosuudet jatkossa riittää kuntien lailla säädettyihin palveluihin.
– Kun kokonaisuudessa ei ole maakunnille selkeitä kannustimia tehdä kustannussäästöjä tai toimia edes kustannuksia hillitsevällä tavalla, miten turvataan se, että tulevaisuudessa kuntien valtionosuuksista ei lähdetä nyrhentämään sitä puuttuvaa rahaa, kun maakuntien sote-rahoitus ei riitä.
Miksei tasata nollaan?
Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio muistutti, että kuntatalouden ohella huoli pitäisi olla koko julkisesta taloudesta.
– 200 kuntaa tekee miinusmerkkistä tulosta jo ennen koronakriisiä, korona heikentää kuntien taloutta 1,6-2 miljardia [euroa] pelkästään tänä vuonna, ja valtio ottaa velkaa 20 miljardia, Rainio luetteli.
Henrik Rainio sanoo odottavansa tänään esiteltävältä tuhatsivuiselta lakiluonnospaketilta, että siitä löytyy hyvin tehdyt vaikutusarviot, joissa on perusteltu, mistä säästöjä oikeasti saadaan.
– Kustannusten kasvun hillintä pitäisi olla paljon vahvempana esillä kuin edellisellä kierroksella, Rainio sanoi viitaten viime hallituskauden sote-yritykseen.
Rainion mukaan esitykseen kuuluva ”satasentasaus” on herättänyt paljon kritiikkiä kunnissa, siellä se jakaa kunnat voittajiin ja häviäjiin.
Sanna Lehtonen muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että nykyisessä kuntataloustilanteessa on hyvä kysymys, miksi ylipäätään uudistukselta sallitaan jonkinlainen vaikutus talouden tasapainoon.
Samaa ihmetteli Rainio. Miksei voi tasata nollaan? hän kysyi.
– Porvoo on miinus satasessa – tarkoitta noin puolta kunnallisveroyksikköä –, se on paljon.
Rainion mukaan Porvoo on ”kammannut” kaupungin jokaiselta sektorilta kaiken mahdollisen säästettävän.
– Olemme löytäneet noin neljä miljoonaa euroa, mistä voidaan säästää. Pelkästään tämä satanen antaisi noin viisi miljoonaa [euroa], Rainio kuvaili tasauksen kokoluokkaa.
"Toki lisää rahaa on luvassa Pohjois-Karjalallekin mutta vain roposia odotuksiin nähden. Vuosina 2023-29 maakunta menettäisi yhteensä jopa 384 milj. euroa."
Pohjois-Karjalassa on jo ehditty perehtyä VM:n 10.6. julkaisemiin #sote-laskelmiin.
? Tyytymättömyyttä ilmassa. https://t.co/AwHc2MYHNK
— Sanna Lehtonen (@SKlehtonen) June 13, 2020
Rahoitusratkaisu on jo herättänyt tyytymättömyyttä. – 150 euron maksimimuutos yhdistettynä siirtymäaikaan vesittää tarvevakioidun rahoituksen perusperiaatteet, sanoo Nurmeksen talousjohtaja Jussi Sallinen.
Miksi maakunta alibudjetoidaan taas?
Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen muistutti, että sote-uudistusta pitää arvioida kansalaisen perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lehtosen ja Rainion tavoin hän kiinnitti huomiota siihen, miten vähän esitetyssä mallissa on muutosta edelliseen.
– Joitakin termejä on korvattu toisilla, voisi jopa sanoa että on kopioitu edellisen vaalikauden malli virheineen päivineen ja ongelmineen päivineen.
Hirvonen on samaa mieltä kuin Henrik Rainio ja Sannna Lehtonen siitä, että esitetty malli ei ota huomioon kuntien erilaisuutta.
– Jos katsotaan yksinkertainen ajatusleikki rahoituksen siirrosta: Espoossa maksetaan tällä hetkellä veroja 18 prosenttia, Savonlinnassa 21,75. Tämän uudistuksen jälkeen Espoossa maksetaan 5,3 prosenttia veroja ja Savonlinnassa 10,1. Kun savonlinnalainen maksaa nyt 1,2-kertaisen määrän veroja suhteessa espoolaiseen, niin uudistuksen jälkeen 1,9 – se räväyttää verotulojen väliset erot.
Hirvosen mukaan iso perusongelma on se, että vaikka veroprosenttien erotus pysyy nimellisesti samana, suhteelliset erot repeävät.
-Kun siihen lisätään suhteellisen velkaantumisen kasvu, niin pikkuisen hirvittää.
-Tässä mallissa joutuvat haasteisiin sekä kasvavat kunnat, kuten Porvoo, että supistuvat kunnat, kuten Juuka.
Hirvonen ihmetteli myös sitä, että maakuntien perusrahoitusta alibudjetoidaan edelleen.
Maakuntia talouden kestävyyttä on tarkoitus ohjata sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä. Esityksen mukaan maakuntien kustannukset otetaan huomioon 80-prosenttisesti etukäteisrahoituksessa.
Maakuntien rahoitusta voidaan korjata vuosittain sote-palvelutarpeen kasvaessa. Jos laskettu taso ei riitä korvaamaan kustannuksia, maakunnilla on oikeus myös lisärahoitukseen. Toistuva lisärahoitustarve voi kuitenkin johtaa arviointimenettelyyn.
– Sillä on hienoja nimiä, kuten tavoiteura ja muut, mutta se on aina esityksestä toiseen, näköjään hallituksesta toiseen sama juttu, että alibudjetoidaan lähtökohtaisesti sote-maakunnan rahoitus. Kysyisin virkamiehiltä: miksi aina toistetaan se sote-maakunnan alibudjetointi, nimi vain muutetaan, vaikka esimerkiksi perustuslakivaliokunta on toistuvasti siihen puuttunut.
– Uudistus tarvitaan, sen pitää onnistua, mutta korjatakaa nyt ne perustavanlaatuiset rakenteelliset ongelmat liittyen rahoituksen siirtoon ja sote-maakunnan rahoitukseen, niin saadaan lopultakin oikeudenmukainen rahoitus, Markus Hirvonen sanoi.
Tämäkin voisitte kansanedustajat ja maamme hallitus saattaa jo maaliin: Taitettu indeksi on korjattava. Se tuli voimaan vuonna 1996 ja se on koskenut kaikkia eläkkeitä vuodesta 2005 lähtien. Aiemmin eläkkeitä nostettiin niin sanotulla puoliväli-indeksillä, jossa hintojen paino oli 50 prosenttia ja palkkojen 50 prosenttia.
Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen vain 20 prosenttia. Monet jo eläkkeelle jääneet ovat olleet tyytymättömiä painotukseen, koska he katsovat sen syövän eläkkeiden ostovoimaa ja heikentävän eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin. Kyllä jämtti on niin.